Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija tutustuu opintojakson aikana erilaisiin bio- ja elintarvikealan uusiin ja ajankohtaisiin tuotteisiin ja ilmiöihin. Opiskelija ymmärtää uusien tuotteiden merkityksen bio- ja elintarvikealalla.

Sisältö

Vuosittain vaihtelevia ja ajankohtaisia biotekniikan ja/tai elintarvikealan uusia trendejä, tuotteita, liikeideoita.

- Englanti 1 op: työnhakuprosessi, videoklipin tekeminen kurssiin liittyvästä aiheesta, akateeminen tyyli, kurssikohtainen sanasto

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä tai kuvata yleisellä tasolla erilaisia uusia bio- ja elintarvikealan sovelluksia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvailla ja kertoa omin sanoin erilaisista uusista bio- ja elintarvikealan sovelluksista. Hän osaa selittää sovellusten taustaa ja ominaispiirteitä, ja pystyy ottamaan kantaa niiden merkitykseen ja uutuusarvoon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kertoa omin sanoin erilaisista uusista bio- ja elintarvikealan sovelluksista. Hän pystyy analysoimaan ja pohtimaan uuden tuotteen merkitystä (hyötyjä ja mahdollisesti haittoja) ja vertailemaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa nimetä tai kuvata yleisellä tasolla erilaisia uusia bio- ja elintarvikealan sovelluksia.

Lisätiedot

Opintojakso sisältää englannin opintoja (1,5 op)

Tavoitteet

Opintojakso on vaihtuvasisältöinen ja keskittyy alan uusimman tiedon ja kehityksen hakemiseen sekä jäsentelyyn.

Sisältö

1. Materiaalien kehitys ja uudet materiaalit
2. Pinnoitteiden kehitys ja uudet tuotteet
3. Alan uusimmat julkaisut
4. Uudet innovaatiot ja kasvuyritykset

(Englannin osuus 1 op.)

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Osaa soveltaa alan tietoperustaa tilanteen mukaisesti
2. Osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
3. Osaa perustella toimintaa tutkitun tiedon ja selvitysten avulla

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa sujuvasti ja laaja-alaisesti
2. Osaa arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä ja tutkimustietoa
3. Osaa soveltaa tutkittua tietoa ammatillisissa tehtävissä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Osaa osoittaa alan tietoperustan hyvän hallinnan
2. Osaa käyttää teorian ja ammattialan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti ja yhdistää niitä kokonaisuuksiksi
3. Osaa soveltaa ammatillista osaamistaan uusissa tilanteissa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

1. Osaa soveltaa alan tietoperustaa tilanteen mukaisesti
2. Osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
3. Osaa perustella toimintaa tutkitun tiedon ja selvitysten avulla

Lisätiedot

Opintojakso sisältää englantia (1 op) ja fysiikan opintoja.

Tavoitteet

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät analyyttisen kemian ja orgaanisen kemian käsitteet ja ilmiöt siten, että pystyy ymmärtämään ja ratkaisemaan aihepiiriin liittyviä oman koulutusalansa kannalta keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan välttämättöminä pohjatietoina myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Sisältö

Analyyttinen kemia:
• näytteenoton ja näytteenkäsittelyn perusteet
• kalibrointisuora
• johdanto instrumentaalianalytiikkaan, seuraavat menetelmät soveltuvin osin:
- absorptio- ja emissiospektroskopia (UV, VIS, IR)
- kromatografiat
- mikroskopia (optinen, SEM, TEM, STM, AFM)
- Röntgenmenetelmät (XRF, XRD)
- sähkökemialliset menetelmät
- termoanalyysi (TG, DSC jne.)
• analyyttisen kemian laboratoriotöitä, esim. seuraavat:
- absorptiospektroskopia, XRF, emissiospektroskopia
- orgaaniset analyysitekniikat: GC, FTIR, taitekerroin jne.
• yleisen ja analyyttisen kemian laskutaitojen vahvistaminen

Orgaaninen kemia:
• nimeäminen ja kaavat
• isomeria: rakenne- ja stereoisomeria (optinen isomeria jne.)
• keskeiset funktionaaliset ryhmät ja niiden vaikutus aineiden ominaisuuksiin
• funktionaalisten ryhmien tyypilliset reaktiot ja reaktiomekanismit
• eri sovellusalueilla keskeisten orgaanisten yhdisteiden ominaisuudet ja käyttäytyminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja ratkaista niihin liittyviä suoraviivaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät yhtälöt ja kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa aihepiirin tehtävien ratkaisuissa saamiensa tulosten mielekkyyteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa aihepiirin ilmiöitä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät analyyttisen kemian ja orgaanisen kemian käsitteet ja ilmiöt siten, että pystyy ymmärtämään ja ratkaisemaan aihepiiriin liittyviä oman koulutusalansa kannalta keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan välttämättöminä pohjatietoina myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Esitietovaatimukset

Kemian perusteet 1
Orientoivien opintojen laboratorio-osuus

Tavoitteet

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät analyyttisen kemian ja orgaanisen kemian käsitteet ja ilmiöt siten, että pystyy ymmärtämään ja ratkaisemaan aihepiiriin liittyviä oman koulutusalansa kannalta keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan välttämättöminä pohjatietoina myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Sisältö

Analyyttinen kemia:
• näytteenoton ja näytteenkäsittelyn perusteet
• kalibrointisuora
• johdanto instrumentaalianalytiikkaan, seuraavat menetelmät soveltuvin osin:
- absorptio- ja emissiospektroskopia (UV, VIS, IR)
- kromatografiat
- mikroskopia (optinen, SEM, TEM, STM, AFM)
- Röntgenmenetelmät (XRF, XRD)
- sähkökemialliset menetelmät
- termoanalyysi (TG, DSC jne.)
• analyyttisen kemian laboratoriotöitä, esim. seuraavat:
- absorptiospektroskopia, XRF, emissiospektroskopia
- orgaaniset analyysitekniikat: GC, FTIR, taitekerroin jne.
• yleisen ja analyyttisen kemian laskutaitojen vahvistaminen

Orgaaninen kemia:
• nimeäminen ja kaavat
• isomeria: rakenne- ja stereoisomeria (optinen isomeria jne.)
• keskeiset funktionaaliset ryhmät ja niiden vaikutus aineiden ominaisuuksiin
• funktionaalisten ryhmien tyypilliset reaktiot ja reaktiomekanismit
• eri sovellusalueilla keskeisten orgaanisten yhdisteiden ominaisuudet ja käyttäytyminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja ratkaista niihin liittyviä suoraviivaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät yhtälöt ja kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa aihepiirin tehtävien ratkaisuissa saamiensa tulosten mielekkyyteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa aihepiirin ilmiöitä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät analyyttisen kemian ja orgaanisen kemian käsitteet ja ilmiöt siten, että pystyy ymmärtämään ja ratkaisemaan aihepiiriin liittyviä oman koulutusalansa kannalta keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan välttämättöminä pohjatietoina myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Esitietovaatimukset

Kemian perusteet 1
Orientoivien opintojen laboratorio-osuus

Tavoitteet

Opiskelija muodostaa käsityksen omista vahvuuksista ja oman ammattialan osaamisvaatimuksista.
Opiskelija perehtyy urasuunnitteluun ja muodostaa oman urasuunnitelman.
Opiskelija osaa työstää itselleen työnhaun asiakirjat (CV, hakemus).

Sisältö

Opintojaksoon sisältyy kaksi osiota ja kuusi oppimistehtävää:

1.Osaamisen sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen
- Osaamisen kartoittaminen
- Luonteenvahvuudet
- Osaamisen tiivistelmä

2.Kohti työelämää
- Video CV, CV tai työpaikkahakemus
- Monimuotoinen työyhteisö
- Suunta tulevaisuuteen (opintojakson kokoava tehtävä)

Opintojakson osiot ja tehtävät on suunniteltu jatkumoksi siten, että opiskelija lähtee liikkeelle urasuunnittelussaan oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittamisesta. Tämän jälkeen opiskelija perehtyy työllistymistaitoihin sekä monimuotoisen työyhteisön ja yhdenvertaisuuden teemoihin. Näiden pohjalta opiskelijaa ohjataan arvioimaan omia urasuunnitteluvalmiuksiaan, vetämään yhteen tekemiään oppimistehtäviä ja niistä heränneitä ajatuksia sekä aloittamaan tulevaisuuden suunnitelmiensa hahmottamista. Lisäksi mukana on tutustumisen arvoista lisämateriaalia, sisältäen tietoutta yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toimintatavasta. Oppimistehtävissä hahmotetaan mm. kaikkea sitä osaamista, jota on hankittu elämän eri vaiheissa, tunnistetaan omia persoonallisia piirteitä ja vahvuuksia, tuetaan oman osaamisen markkinointia ja selvitetään oman alan ammattitaitovaatimuksia, tehdään työnhaun asiakirjoja, valmentaudutaan työhakutaitoihin sekä opitaan ymmärtämään työyhteisöjen monimuotoisuutta. Opintojakson päättävät osiot “Sinä riität” sekä palautekysely. Sinä riität-osiossa on pyritty kannustavasti tuomaan esiin sitä, että opintojen sekä elämän eri vaiheissa, voimme kohdata haasteita ja vastoinkäymisiä, mutta niistä on mahdollista selvitä ja päästä eteenpäin. Parhaimman hyödyn opintojaksosta saa, kun paneutuu tehtäviin ja materiaaleihin huolella. Kurssi kannattaa tehdä itselleen ja omaa uraa varten.

Aika ja paikka

Virtuaaliopintoja itsenäisesti työstettävään aikaan.

Oppimateriaalit

Verkko-oppimisympäristö.

Opetusmenetelmät

Virtuaaliopinnot, itsenäinen opiskelu ja reflektointi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

n.50h työskentelyä

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on suunnattu seuraavien tutkinto-ohjelmien opiskelijoille, joiden harjoittelusta vastaavat opintojakson opettajat. Opintojaksolla käytetään harjoittelun ohjauksen materiaalia:
- Ajoneuvotekniikka
- Bio- ja kemiantekniikka
- Energia- ja ympäristötekniikka
- Konetekniikka
- Laboratorioanalytiikka
- Maanmittaustekniikka
- Rakennusalan työnjohto
- Rakennustekniikka
- Sähkö- ja automaatiotekniikka
- Talotekniikka

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikkien oppimistehtävien hyväksytty palautus.

Lisätiedot

Opintojakso on suunnattu seuraavien tutkinto-ohjelmien opiskelijoille, joiden harjoittelusta vastaavat opintojakson opettajat. Opintojaksolla käytetään mm. harjoittelun ohjauksen materiaalia:
- Ajoneuvotekniikka
- Bio- ja kemiantekniikka
- Energia- ja ympäristötekniikka
- Konetekniikka
- Laboratorioanalytiikka
- Maanmittaustekniikka
- Rakennusalan työnjohto
- Rakennustekniikka
- Sähkö- ja automaatiotekniikka
- Talotekniikka

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaisnäkemys prosessiteollisuuden automaatiosta ja sen merkityksestä tuotannon mahdollistajana. Lisäksi opiskelija tuntee automaatiototeutuksen yleisimmät komponentit, laitteet, tiedonsiirron periaatteet, automaatiojärjestelmän toiminnallisuuden, säädön sekä dokumentoinnin perusteet.

Sisältö

Prosessi- ja kappaletavara-automaatio
Yleisimmät automaation komponentit ja kentän laitteet
Instrumentoinnin esittäminen prosessikaaviossa
Säädön perusteet
Prosessiautomaation järjestelmät

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija ymmärtää automaation peruskäsitteet ja omaa kokonaisnäkemyksen automaatioratkaisusta
Opiskelija tuntee automaation komponentteja ja laitteita
Opiskelija tuntee kaavioissa esitettyjä laitteiden ja instrumentoinnin piirrosmerkkejä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisen lisäksi opiskelija ymmärtää ja osaa hyödyntää tietoa prosessiteollisuuden perussovelluksissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia toteutuksia sekä arvioida niiden käyttökelpoisuutta.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija ymmärtää automaation peruskäsitteet ja omaa kokonaisnäkemyksen automaatioratkaisusta
Opiskelija tuntee automaation komponentteja ja laitteita
Opiskelija tuntee kaavioissa esitettyjä laitteiden ja instrumentoinnin piirrosmerkkejä

Tavoitteet

Opintojakson tavoite on syventää opiskelijan tietoa ja osaamista bio- ja kemiantekniikan toimialasta.
Opiskelija perehtyy yhteen tai useampaan alan tuoteryhmään, sen ominaisuuksiin ja valmistusprosessiin tekemällä projektityön. Työhön liittyen hän perehtyy myös anturitekniikkaan.

Opiskelija osaa viestiä asiantuntijana erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä ja -ympäristöissä. Hän osaa hakea ja arvioida tietoa kriittisesti ja käyttää sitä tavoitteellisesti. Opiskelija tuntee suullisen ja kirjallisen viestinnän hyvät käytännöt ja osaa soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti.

Sisältö

1. Aihealueeseen tutustuminen
2. Projektisuunnitelman laatiminen ja tarvittavien materiaalien sekä välineiden hankkiminen
3. Kokeellinen osuus
4. Mittausepävarmuuden määrittäminen
5. Matriisilaskenta
6. Projektin raportointi ja esittely
7. Esiintymistaidot, puhumalla vaikuttaminen ja palautteen antaminen
8. Viestintä projekteissa sekä tutkimus- ja kehittämistehtävissä

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- etsiä ammatillista tietoa ohjattuna
- käyttää alan käsitteitä oikein ja erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa tietämystä ammattialastaan
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
- noudattaa turvallisuusohjeita

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan, käsitteisiin ja toimintaympäristöön
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia opiskelijaryhmässä
- toimia turvallisesti

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- organisoida omaa ja opiskelijaryhmän toimintaa
- toimia turvallisuus huomioiden

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- etsiä ammatillista tietoa ohjattuna
- käyttää alan käsitteitä oikein ja erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa tietämystä ammattialastaan
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
- noudattaa turvallisuusohjeita

Esitietovaatimukset

Orientoivien opintojen laboratorioturvallisuusosuus

Lisätiedot

Opintojakso sisältää ammatillisen viestinnän opintoja.

Tavoitteet

Opintojakson tavoite on syventää opiskelijan tietoa ja osaamista bio- ja kemiantekniikan toimialasta.
Opiskelija perehtyy yhteen tai useampaan alan tuoteryhmään, sen ominaisuuksiin ja valmistusprosessiin tekemällä projektityön. Työhön liittyen hän perehtyy myös anturitekniikkaan.

Opiskelija osaa viestiä asiantuntijana erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä ja -ympäristöissä. Hän osaa hakea ja arvioida tietoa kriittisesti ja käyttää sitä tavoitteellisesti. Opiskelija tuntee suullisen ja kirjallisen viestinnän hyvät käytännöt ja osaa soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti.

Sisältö

1. Aihealueeseen tutustuminen
2. Projektisuunnitelman laatiminen ja tarvittavien materiaalien sekä välineiden hankkiminen
3. Kokeellinen osuus
4. Mittausepävarmuuden määrittäminen
5. Matriisilaskenta
6. Projektin raportointi ja esittely
7. Esiintymistaidot, puhumalla vaikuttaminen ja palautteen antaminen
8. Viestintä projekteissa sekä tutkimus- ja kehittämistehtävissä

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- etsiä ammatillista tietoa ohjattuna
- käyttää alan käsitteitä oikein ja erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa tietämystä ammattialastaan
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
- noudattaa turvallisuusohjeita

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan, käsitteisiin ja toimintaympäristöön
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia opiskelijaryhmässä
- toimia turvallisesti

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- organisoida omaa ja opiskelijaryhmän toimintaa
- toimia turvallisuus huomioiden

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- etsiä ammatillista tietoa ohjattuna
- käyttää alan käsitteitä oikein ja erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa tietämystä ammattialastaan
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
- noudattaa turvallisuusohjeita

Esitietovaatimukset

Orientoivien opintojen laboratorioturvallisuusosuus

Lisätiedot

Opintojakso sisältää ammatillisen viestinnän opintoja.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt erilaisten biomateriaalien ominaisuuksiin, tuotantotekniikkoihin ja käyttömahdollisuuksiin.

Opiskelija ymmärtää luonnon raaka-aineissa tapahtuvat entsyymireaktiot sekä keinot niiden estämiseksi, että vahvistamiseksi. Hän tietää entsyymien käyttömahdollisuudet ja käyttötavan yleisimmissä olemassa olevissa teollisuus- ja analyysisovelluksissa.

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu uusiin materiaaleihin (kuten esimerkiksi puupohjaiset raaka-aineet, nanomateriaalit, mikrobiperäiset energialähteet). Hän ymmärtää materiaalien mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisussa.

Sisältö

1. Eri biomateriaalien ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet, niiden biohajoavuus ja kierrätettävyys
2. Eri entsyymiryhmien sovellukset elintarvike-, puunjalostus lääke-, tekstiili- ja kemianteollisuudessa sekä entsyymien käyttö analytiikassa
3. Uusien materiaalien käyttömahdollisuudet biotekniikassa ja elintarviketeknologiassa
4. Alan englanninkielinen perussanasto, opintojakson aiheeseen liittyvien englanninkielisten artikkeleiden lukeminen ja tiivistäminen sekä niistä keskusteleminen, englanninkielinen esitys (Englannin osuus 2 op)

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- erottaa arkitiedon tutkituista tiedoista
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti ja asiasisältöä halliten
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- erottaa arkitiedon tutkituista tiedoista
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti

Lisätiedot

Opintojakso sisältää englannin opintoja (1 op)

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä mistä aineista ruoka koostuu (Vesi, hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit, kivennäisaineet ja vitamiinit)
Opiskelija osaa kertoa, mitä kestävä ravitsemus ja ravitsemussuositukset ovat.
Opiskelija osaa nimetä yleisempiä erityisruokavaliota.
Opiskelija osaa tuottaa ravintosisältömerkinnät pakkauksiin ja osaa hakea tietoa elintarvikelainsäädännöstä.
Opiskelija osaa kertoa, mitä GMO-elintarvikkeet ovat ja miten niiden myyntiä valvotaan.
Opiskelija osaa ruuansulatuksen pääpiirteet aineenvaihdunnan ja energiatuoton näkökulmasta.

Sisältö

Kestävä ravitsemus.
Hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien rakenteet ja toiminta soluissa ja ruoan ravintoaineina. Vesi elintarvikkeissa.
Tärkeimmät metaboliareitit ruuansulatuksen näkökulmasta.
Ravitsemussuositukset. Erityisruokavaliot.
Ravintosisältö ja pakkausmerkinnät.
GM-elintarvikkeet ja niiden valvonta.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- erottaa arkitiedon tutkituista tiedoista
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti ja asiasisältöä halliten
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- erottaa arkitiedon tutkituista tiedoista
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti

Lisätiedot

Sisältää laboratoriotyöskentelyä.

Tavoitteet

Opiskelija osaa nimetä mistä aineista ruoka koostuu (Vesi, hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit, kivennäisaineet ja vitamiinit)
Opiskelija osaa kertoa, mitä kestävä ravitsemus ja ravitsemussuositukset ovat.
Opiskelija osaa nimetä yleisempiä erityisruokavaliota.
Opiskelija osaa tuottaa ravintosisältömerkinnät pakkauksiin ja osaa hakea tietoa elintarvikelainsäädännöstä.
Opiskelija osaa kertoa, mitä GMO-elintarvikkeet ovat ja miten niiden myyntiä valvotaan.
Opiskelija osaa ruuansulatuksen pääpiirteet aineenvaihdunnan ja energiatuoton näkökulmasta.

Sisältö

Kestävä ravitsemus.
Hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien rakenteet ja toiminta soluissa ja ruoan ravintoaineina. Vesi elintarvikkeissa.
Tärkeimmät metaboliareitit ruuansulatuksen näkökulmasta.
Ravitsemussuositukset. Erityisruokavaliot.
Ravintosisältö ja pakkausmerkinnät.
GM-elintarvikkeet ja niiden valvonta.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- erottaa arkitiedon tutkituista tiedoista
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti ja asiasisältöä halliten
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- erottaa arkitiedon tutkituista tiedoista
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti

Lisätiedot

Sisältää laboratoriotyöskentelyä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee ympäristö- ja elintarvikevalvontajärjestelmän ja -lainsäädännön pääpiirteet, niin kansallisella kuin EU-tasolla. Opiskelija on tutustunut keskeisimpiin bio- ja elintarvikealan tuotteita ja valmistusprosesseja koskeviin lakeihin ja asetuksiin. Opiskelija ymmärtää turvallisuuden merkityksen koko tuotantoketjussa ja sen toteuttamiseen tarvittavia laadunvalvontatoimenpiteitä.

Opiskelija osaa arvioida bioalan tuotannon ympäristövaikutuksia ja ymmärtää, mitä laatu- että ympäristöjohtaminen yrityksessä tarkoittaa.

Opiskelija tuntee työturvallisuuteen liittyvän keskeisen lainsäädännön ja tietää millaisia velvoitteita tämä asettaa työnantajalle sekä työntekijälle koskien yhteistä työpaikkaa.

Opiskelija tuntee työhyvinvointiin liittyvät haasteet ja osaa keskeiset menetelmät, joilla työhyvinvointia pystytään toteuttamaan ja kehittämään.

Sisältö

1. Työsuojelu-, ympäristö- ja elintarvikevalvonta, viranomaiset ja lainsäädäntö Suomessa ja EU:ssa
2. Biotuotteiden laatu, biologinen ja kemikaali- turvallisuus, mm. muuntogeeniset tuotteet ja uuselintarvikkeet
3. Laatujärjestelmät ja validoinnin periaatteet
4. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja toteuttamismenetelmät
5. Elintarviketuotannon ympäristövaikutukset ja niiden minimointi

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen ja osaa etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti.
Opiskelija osaa etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti sekä perustella tietolähteiden käytön.
Opiskelija osaa perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen ja osaa etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä.

Tavoitteet

Opiskelija osaa työskennellä oman ammattialan perustehtävissä niin itsenäisesti kuin ryhmässä työaikoja ja työturvallisuutta noudattaen.
Opiskelija osaa soveltaa ja arvioida oppimiaan tietoja ja taitoja käytännössä sekä ymmärtää työsuojelun ja ympäristön merkityksen osana teollista/yrityksen toimintaa.
Opiskelija osaa kertoa työtehtävistään ja käyttämistään työmenetelmistä sekä harjoittelupaikan toiminnasta, työkokonaisuuksista ja työympäristöstä.
Opiskelija osaa työnhaun- ja työlainsäädännön perusteet sekä tunnistaa oman alansa työ- ja uramahdollisuudet.

Sisältö

Työharjoittelu suoritetaan koulutusohjelman harjoitteluohjeen mukaisesti siten, että harjoittelu on monipuolista ja edistää ammatillista kehittymistä nousujohteisesti oman ammattialan perustehtävistä vaativampiin asiantuntijatason tehtäviin.
1. Harjoitteluluento/-luennot ja työnhaun- ja työlainsäädännön perusteet
2. Harjoittelupaikan hakeminen ja harjoittelusuunnitelma
3. Yrityksessä työskentely oman alan työtehtävissä (harjoittelun laatu) opintojaksolle määritetyn ajanjakson (harjoittelun määrä)
4. Harjoittelun oppimistehtävä/-t

Oppimateriaalit

Harjoitteluohje, työnhakuun ja työlainsäädäntöön liittyviä materiaaleja

Opetusmenetelmät

Aktivoiva luento, työelämäharjoittelun ohjaus, raportti/oppimistehtävä

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu suoritetaan työelämässä

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Kansainvälisyys

Harjoittelun voi suorittaa ulkomailla

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

10 työviikkoa/375 tuntia työharjoittelua

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät
2. Opiskelija on työskennellyt harjoitteluksi hyväksytyissä työtehtävissä opintojaksolle määritetyn ajanjakson ja opiskelijalla on esittää harjoittelustaan työ-/harjoittelutodistus

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät
2. Opiskelija on työskennellyt harjoitteluksi hyväksytyissä työtehtävissä opintojaksolle määritetyn ajanjakson ja opiskelijalla on esittää harjoittelustaan työ-/harjoittelutodistus

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät
2. Opiskelija on työskennellyt harjoitteluksi hyväksytyissä työtehtävissä opintojaksolle määritetyn ajanjakson ja opiskelijalla on esittää harjoittelustaan työ-/harjoittelutodistus

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

1. Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät
2. Opiskelija on työskennellyt harjoitteluksi hyväksytyissä työtehtävissä opintojaksolle määritetyn ajanjakson ja opiskelijalla on esittää harjoittelustaan työ-/harjoittelutodistus

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelu opintojaksolle vaaditun ajan hyväksytyissä työtehtävissä, oppimistehtävä, työelämäpalaute/työtodistus

Tavoitteet

Opiskelija osaa työskennellä oman ammattialan työtehtävissä niin itsenäisesti kuin ryhmässä työaikoja ja työturvallisuutta noudattaen.
Opiskelija osaa soveltaa ja arvioida oppimiaan tietoja ja taitoja käytännössä sekä ymmärtää työsuojelun ja ympäristön merkityksen osana teollista/yrityksen toimintaa.
Opiskelija osaa kertoa työtehtävistään ja käyttämistään työmenetelmistä sekä harjoittelupaikan toiminnasta, työkokonaisuuksista ja työympäristöstä.
Opiskelija osaa työnhaun- ja työlainsäädännön perusteet sekä tunnistaa oman alansa työ- ja uramahdollisuudet.
• opiskelija osaa hyödyntää työelämässä hankkimiaan kokemuksia ammatillisten opintojensa suunnittelussa.

Sisältö

Työharjoittelu suoritetaan koulutusohjelman harjoitteluohjeen mukaisesti siten, että opiskelija pyrkii saamaan opintojaksolle työtehtäviä, jotka tukevat nousujohteisesti opiskelijan ammatillista kehittymistä ja uraa.
1. Harjoitteluluento/-luennot
2. Harjoittelupaikan hakeminen ja harjoittelusuunnitelma
3. Yrityksessä työskentely oman alan työtehtävissä (harjoittelun laatu) opintojaksolle määritetyn ajanjakson (harjoittelun määrä)
4. Harjoittelun oppimistehtävä/-t

Oppimateriaalit

Harjoitteluohje, työnhakuun ja työlainsäädäntöön liittyviä materiaaleja

Opetusmenetelmät

Aktivoiva luento, työelämäharjoittelun ohjaus, raportti/oppimistehtävä

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelu suoritetaan työelämässä

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

-

Kansainvälisyys

Harjoittelun voi suorittaa ulkomailla

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

10 työviikkoa/375 tuntia työharjoittelua

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät
2. Opiskelija on työskennellyt harjoitteluksi hyväksytyissä työtehtävissä opintojaksolle määritetyn ajanjakson ja opiskelijalla on esittää harjoittelustaan työ-/harjoittelutodistus

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät
2. Opiskelija on työskennellyt harjoitteluksi hyväksytyissä työtehtävissä opintojaksolle määritetyn ajanjakson ja opiskelijalla on esittää harjoittelustaan työ-/harjoittelutodistus

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät
2. Opiskelija on työskennellyt harjoitteluksi hyväksytyissä työtehtävissä opintojaksolle määritetyn ajanjakson ja opiskelijalla on esittää harjoittelustaan työ-/harjoittelutodistus

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

1. Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät
2. Opiskelija on työskennellyt harjoitteluksi hyväksytyissä työtehtävissä opintojaksolle määritetyn ajanjakson ja opiskelijalla on esittää harjoittelustaan työ-/harjoittelutodistus

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelu opintojaksolle vaaditun ajan hyväksytyissä työtehtävissä, oppimistehtävä, työelämäpalaute/työtodistus

Esitietovaatimukset

Harjoittelu 1

Tavoitteet

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät kemian käsitteet ja ilmiöt sekä niiden oppimista tukevat fysiikan käsitteet siten, että pystyy ratkaisemaan aihepiiriin liittyviä oman koulutusalansa kannalta keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan välttämättöminä pohjatietoina myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Sisältö

1. Reaalikaasut: palaminen, päästöt, yksinkertaiset taseet
2. Termodynamiikan keskeiset suureet: sisäenergia, entalpia, Gibbsin energia, entropia, ja niiden soveltaminen käytäntöön
3. Reaktiotasapainokäsitteen syventäminen ja siihen liittyvä laskenta sovelluksineen:
- milloin reaktio on itsestään mahdollinen
- puskuriliuokset
-ym.
4. Faasit, faasitasapainot, faasidiagrammit
5. Reaktiokinetiikan perusteet
6. Johdanto pinta- ja kolloidikemiaan.
7. Sähkökemian perusteet
8. Fysikaalisen kemian laboratoriotyöt, esim. seuraavat:
- reaktiotasapaino ja tasapainovakio
- happo-emäskäsite ja puskuriliuokset
- termodynamiikka: lämpökemia

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja ratkaista niihin liittyviä suoraviivaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa aihepiirin tehtävien ratkaisuissa saamiensa tulosten mielekkyyteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa aihepiirin ilmiöitä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.

Esitietovaatimukset

Kemian perusteet 1 ja 2
Orientoivien opintojen laboratorio-osuus

Tavoitteet

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät kemian käsitteet ja ilmiöt sekä niiden oppimista tukevat fysiikan käsitteet siten, että pystyy ratkaisemaan aihepiiriin liittyviä oman koulutusalansa kannalta keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan välttämättöminä pohjatietoina myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Sisältö

1. Reaalikaasut: palaminen, päästöt, yksinkertaiset taseet
2. Termodynamiikan keskeiset suureet: sisäenergia, entalpia, Gibbsin energia, entropia, ja niiden soveltaminen käytäntöön
3. Reaktiotasapainokäsitteen syventäminen ja siihen liittyvä laskenta sovelluksineen:
- milloin reaktio on itsestään mahdollinen
- puskuriliuokset
-ym.
4. Faasit, faasitasapainot, faasidiagrammit
5. Reaktiokinetiikan perusteet
6. Johdanto pinta- ja kolloidikemiaan.
7. Sähkökemian perusteet
8. Fysikaalisen kemian laboratoriotyöt, esim. seuraavat:
- reaktiotasapaino ja tasapainovakio
- happo-emäskäsite ja puskuriliuokset
- termodynamiikka: lämpökemia

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja ratkaista niihin liittyviä suoraviivaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa aihepiirin tehtävien ratkaisuissa saamiensa tulosten mielekkyyteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa aihepiirin ilmiöitä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.

Esitietovaatimukset

Kemian perusteet 1 ja 2
Orientoivien opintojen laboratorio-osuus

Tavoitteet

Opintojakso antaa yleiskuvan alan ammattilaisen työtehtävistä sekä niiden suorittamiseen tarvittavista tiedoista ja osaamisesta. Opiskelija osaa toimia yksilönä ja ryhmissä tehtävien suorittamiseksi. Hän tuntee alan tehtävissä käytettäviä työ- ja ongelmanratkaisumenetelmiä sekä projektityöskentelyn perusperiaatteet. Opiskelija tuntee tuotteiden, prosessien, palveluiden tai järjestelmien rakentamisessa käytettävät käsitteet sekä osaa viestiä kollegoille ja eri sidosryhmille. Opiskelija tuntee ammattialansa tiedonlähdetyypit, osaa hakea niistä tietoa sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti useasta eri näkökulmasta. Opiskelija orientoituu ja motivoituu ammattialansa opintoihin.

Sisältö

Opiskelija tutustuu alan ammattilaisen käytännön työtehtäviin toteuttamalla johonkin tuotteeseen, prosessiin, palveluun tai järjestelmään liittyvän suppean projektin. Projekti tehdään tutkintoalan teemaan sopivasta aiheesta ja se toteutetaan projektiryhmissä.

Asiantuntijan tekstitaidot ja ammatillisten tekstien laadinta. Vuorovaikutustaidot: ryhmätyöskentely. Viestintä projekteissa. Esiintymistaidot, puhumalla vaikuttaminen ja palautteen antaminen. Digitaalisen viestinnän hyvät käytännöt ja teknisen raportoinnin peruskäytänteet. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Lähteiden eettinen ja kriittinen käyttö ja merkintätavat.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- kuvailla alan ammattilaisen tehtäviä ja niissä käytettäviä työ- ja ongelmanratkaisumenetelmiä sekä tietolähteitä
- selittää, kuinka projektia hallitaan ja kuinka projektin tehtävät ovat sidoksissa keskenään
- kuvailla oman osuutensa ryhmän työstä ja tehdä yhteistyötä ryhmässä
- suunnitella resurssiensa käytön ja hoitaa oman osuutensa ajoissa
- kuvailla oman ryhmän toimintaa ja tuloksia.
Projektityö valmistuu, ja tulokset raportoidaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- laatia oman ryhmän projektisuunnitelman ja toimia projektiryhmän vetäjänä tai aktiivisena jäsenenä sekä toteuttaa suunnitelmaa tavoitteellisesti
- työskennellä ryhmän mukana ja tarpeen mukaan organisoida työnsä uudelleen
- osoittaa oman ryhmän työn laadunvarmistuksen periaatteet ja tulokset
- esittää ryhmänsä suunnitelmat ja tulokset sidosryhmille sekä suullisesti että kirjallisesti.
Projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija
- osaa suunnitella laajahkon ja monipuolisen projektin, jossa on useita osatehtäviä
- valmistautua projektityöhön perehtymällä monipuolisesti lähteisiin ja aikatauluttamalla työnsä etukäteen
- suunnitella koko projektin laadunvarmistuksen periaatteet.
Projektityö valmistuu ja tulokset raportoidaan suunnitellussa aikataulussa.
Projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet hyvin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- kuvailla alan ammattilaisen tehtäviä ja niissä käytettäviä työ- ja ongelmanratkaisumenetelmiä sekä tietolähteitä
- selittää, kuinka projektia hallitaan ja kuinka projektin tehtävät ovat sidoksissa keskenään
- kuvailla oman osuutensa ryhmän työstä ja tehdä yhteistyötä ryhmässä
- suunnitella resurssiensa käytön ja hoitaa oman osuutensa ajoissa
- kuvailla oman ryhmän toimintaa ja tuloksia.
Projektityö valmistuu, ja tulokset raportoidaan.

Esitietovaatimukset

Osallistunut Orientaatio ammattialaan ja opiskeluun -opintojaksoon

Tavoitteet

Opintojakso antaa yleiskuvan alan ammattilaisen työtehtävistä sekä niiden suorittamiseen tarvittavista tiedoista ja osaamisesta. Opiskelija osaa toimia yksilönä ja ryhmissä tehtävien suorittamiseksi. Hän tuntee alan tehtävissä käytettäviä työ- ja ongelmanratkaisumenetelmiä sekä projektityöskentelyn perusperiaatteet. Opiskelija tuntee tuotteiden, prosessien, palveluiden tai järjestelmien rakentamisessa käytettävät käsitteet sekä osaa viestiä kollegoille ja eri sidosryhmille. Opiskelija tuntee ammattialansa tiedonlähdetyypit, osaa hakea niistä tietoa sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti useasta eri näkökulmasta. Opiskelija orientoituu ja motivoituu ammattialansa opintoihin.

Sisältö

Opiskelija tutustuu alan ammattilaisen käytännön työtehtäviin toteuttamalla johonkin tuotteeseen, prosessiin, palveluun tai järjestelmään liittyvän suppean projektin. Projekti tehdään tutkintoalan teemaan sopivasta aiheesta ja se toteutetaan projektiryhmissä.

Asiantuntijan tekstitaidot ja ammatillisten tekstien laadinta. Vuorovaikutustaidot: ryhmätyöskentely. Viestintä projekteissa. Esiintymistaidot, puhumalla vaikuttaminen ja palautteen antaminen. Digitaalisen viestinnän hyvät käytännöt ja teknisen raportoinnin peruskäytänteet. Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Lähteiden eettinen ja kriittinen käyttö ja merkintätavat.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- kuvailla alan ammattilaisen tehtäviä ja niissä käytettäviä työ- ja ongelmanratkaisumenetelmiä sekä tietolähteitä
- selittää, kuinka projektia hallitaan ja kuinka projektin tehtävät ovat sidoksissa keskenään
- kuvailla oman osuutensa ryhmän työstä ja tehdä yhteistyötä ryhmässä
- suunnitella resurssiensa käytön ja hoitaa oman osuutensa ajoissa
- kuvailla oman ryhmän toimintaa ja tuloksia.
Projektityö valmistuu, ja tulokset raportoidaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa
- laatia oman ryhmän projektisuunnitelman ja toimia projektiryhmän vetäjänä tai aktiivisena jäsenenä sekä toteuttaa suunnitelmaa tavoitteellisesti
- työskennellä ryhmän mukana ja tarpeen mukaan organisoida työnsä uudelleen
- osoittaa oman ryhmän työn laadunvarmistuksen periaatteet ja tulokset
- esittää ryhmänsä suunnitelmat ja tulokset sidosryhmille sekä suullisesti että kirjallisesti.
Projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija
- osaa suunnitella laajahkon ja monipuolisen projektin, jossa on useita osatehtäviä
- valmistautua projektityöhön perehtymällä monipuolisesti lähteisiin ja aikatauluttamalla työnsä etukäteen
- suunnitella koko projektin laadunvarmistuksen periaatteet.
Projektityö valmistuu ja tulokset raportoidaan suunnitellussa aikataulussa.
Projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet hyvin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- kuvailla alan ammattilaisen tehtäviä ja niissä käytettäviä työ- ja ongelmanratkaisumenetelmiä sekä tietolähteitä
- selittää, kuinka projektia hallitaan ja kuinka projektin tehtävät ovat sidoksissa keskenään
- kuvailla oman osuutensa ryhmän työstä ja tehdä yhteistyötä ryhmässä
- suunnitella resurssiensa käytön ja hoitaa oman osuutensa ajoissa
- kuvailla oman ryhmän toimintaa ja tuloksia.
Projektityö valmistuu, ja tulokset raportoidaan.

Esitietovaatimukset

Osallistunut Orientaatio ammattialaan ja opiskeluun -opintojaksoon

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää alkuaineiden ja yhdisteiden rakenteeseen liittyvät kemian peruskäsitteet sekä osaa kemian peruslaskut liittyen ainemäärään, reaktioyhtälöiden kertoimiin, yhdensuuntaisten reaktioiden stoikiometriaan, liuosten pitoisuuksiin ja vahvoihin happoihin sekä emäksiin. Hän tuntee hapettumisen ja pelkistymisen käsitteet ja osaa soveltaa niitä reaktioyhtälöiden kertoimien määrittämisessä. Lisäksi hän tuntee yleisellä tasolla alkuaineryhmien käyttäytymisen ja keskeiset orgaaniset yhdistetyypit sekä niiden nimeämisen.

Sisältö

1. Atomin rakenne, jaksollisen järjestelmän periaatteet.
2. Kemiallinen sitoutuminen.
3. Ainemäärä, yhdisteiden stoikiometria.
4. Aineen olomuodot (kvalitatiivisesti)
5. Heterogeeniset ja homogeeniset seokset, pitoisuuslaskut.
6. Kemiallinen reaktioyhtälö, reaktioyhtälön kertoimet, reaktion stoikiometria.
7. Hapettuminen ja pelkistyminen, hapetus-pelkistysreaktion käsittely osareaktioiden avulla.
8. Happo-emäskäsite, vahvan hapon ja emäksen pH.
9. Alkuaineryhmien kemia.
10. Johdanto orgaaniseen kemiaan: yhdistetyypit, funktionaaliset ryhmät, nimeämisen perusteet.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tietää kemiaan liittyvät peruskäsitteet, osaa kemian peruslaskutoimitukset ja osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osoittaa perehtyneisyyden kemian alan käsitteisiin ja tietoperustaan. Hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää kemian alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti sekä ratkaista omaan koulutusalaansa liittyviä soveltavia kemian tehtäviä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija
- tietää kemiaan liittyvät peruskäsitteet, osaa kemian peruslaskutoimitukset ja osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää alkuaineiden ja yhdisteiden rakenteeseen liittyvät kemian peruskäsitteet sekä osaa kemian peruslaskut liittyen ainemäärään, reaktioyhtälöiden kertoimiin, yhdensuuntaisten reaktioiden stoikiometriaan, liuosten pitoisuuksiin ja vahvoihin happoihin sekä emäksiin. Hän tuntee hapettumisen ja pelkistymisen käsitteet ja osaa soveltaa niitä reaktioyhtälöiden kertoimien määrittämisessä. Lisäksi hän tuntee yleisellä tasolla alkuaineryhmien käyttäytymisen ja keskeiset orgaaniset yhdistetyypit sekä niiden nimeämisen.

Sisältö

1. Atomin rakenne, jaksollisen järjestelmän periaatteet.
2. Kemiallinen sitoutuminen.
3. Ainemäärä, yhdisteiden stoikiometria.
4. Aineen olomuodot (kvalitatiivisesti)
5. Heterogeeniset ja homogeeniset seokset, pitoisuuslaskut.
6. Kemiallinen reaktioyhtälö, reaktioyhtälön kertoimet, reaktion stoikiometria.
7. Hapettuminen ja pelkistyminen, hapetus-pelkistysreaktion käsittely osareaktioiden avulla.
8. Happo-emäskäsite, vahvan hapon ja emäksen pH.
9. Alkuaineryhmien kemia.
10. Johdanto orgaaniseen kemiaan: yhdistetyypit, funktionaaliset ryhmät, nimeämisen perusteet.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tietää kemiaan liittyvät peruskäsitteet, osaa kemian peruslaskutoimitukset ja osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osoittaa perehtyneisyyden kemian alan käsitteisiin ja tietoperustaan. Hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää kemian alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti sekä ratkaista omaan koulutusalaansa liittyviä soveltavia kemian tehtäviä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija
- tietää kemiaan liittyvät peruskäsitteet, osaa kemian peruslaskutoimitukset ja osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää reaktiotasapainon käsitteen ja osaa soveltaa sitä laskennallisesti konsentraatioskaalalla sekä yleisiin reversiibeleihin reaktioihin että heikkojen happojen ja emästen pH-laskuihin ja liukoisuustasapainoihin. Lisäksi hän osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä ja ymmärtää lämpökemian perusteet ja reaktiolämpöjen laskemisen periaatteet. Hän on myös suorittanut onnistuneesti kemian perusteiden labratöitä.

Sisältö

1. Aineen olomuodot: ideaalikaasun tilanyhtälön käsittely.
2. Lämpökemian perusteet.
3. Kemiallinen reaktio:
- hapettuminen ja pelkistyminen
- hapetus-pelkistysreaktioiden kertoimien määritys
- reversiibelit reaktiot => kemiallisen tasapainon käsite
- Le Chatelieren periaate
- tasapainojen laskennallinen käsittely
4. Happo-emäskäsitteen syventäminen:
- heikon hapon ja heikon emäksen pH:n laskeminen tasapainolaskennan avulla
- neutraloituminen
5. Liukeneminen ja saostuminen: käsittely tasapainolaskennan avulla
6. Johdanto analyyttiseen kemiaan: mittausepävarmuuden käsite, keskeisimmät analyysimenetelmät
7. Peruskemian laboratoriotöitä, esim. hapetus-pelkistystitraus, uutto, saostus, elektrolyysi

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tietää opintojakson peruskäsitteet, osaa niihin liittyvät peruslaskutoimitukset ja osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osoittaa perehtyneisyyden opintojakson käsitteisiin ja tietoperustaan. Hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää opintojakson käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti sekä ratkaista omaan koulutusalaansa liittyviä soveltavia kemian tehtäviä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija
- tietää opintojakson peruskäsitteet, osaa niihin liittyvät peruslaskutoimitukset ja osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet.

Esitietovaatimukset

Kemian perusteet 1
Orientoivien opintojen laboratorio-osuus

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää reaktiotasapainon käsitteen ja osaa soveltaa sitä laskennallisesti konsentraatioskaalalla sekä yleisiin reversiibeleihin reaktioihin että heikkojen happojen ja emästen pH-laskuihin ja liukoisuustasapainoihin. Lisäksi hän osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä ja ymmärtää lämpökemian perusteet ja reaktiolämpöjen laskemisen periaatteet. Hän on myös suorittanut onnistuneesti kemian perusteiden labratöitä.

Sisältö

1. Aineen olomuodot: ideaalikaasun tilanyhtälön käsittely.
2. Lämpökemian perusteet.
3. Kemiallinen reaktio:
- hapettuminen ja pelkistyminen
- hapetus-pelkistysreaktioiden kertoimien määritys
- reversiibelit reaktiot => kemiallisen tasapainon käsite
- Le Chatelieren periaate
- tasapainojen laskennallinen käsittely
4. Happo-emäskäsitteen syventäminen:
- heikon hapon ja heikon emäksen pH:n laskeminen tasapainolaskennan avulla
- neutraloituminen
5. Liukeneminen ja saostuminen: käsittely tasapainolaskennan avulla
6. Johdanto analyyttiseen kemiaan: mittausepävarmuuden käsite, keskeisimmät analyysimenetelmät
7. Peruskemian laboratoriotöitä, esim. hapetus-pelkistystitraus, uutto, saostus, elektrolyysi

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
- tietää opintojakson peruskäsitteet, osaa niihin liittyvät peruslaskutoimitukset ja osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija
- osoittaa perehtyneisyyden opintojakson käsitteisiin ja tietoperustaan. Hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää opintojakson käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti sekä ratkaista omaan koulutusalaansa liittyviä soveltavia kemian tehtäviä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija
- tietää opintojakson peruskäsitteet, osaa niihin liittyvät peruslaskutoimitukset ja osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet.

Esitietovaatimukset

Kemian perusteet 1
Orientoivien opintojen laboratorio-osuus

Tavoitteet

Opiskelija oppii matemaattis-luonnontieteellisiä perusvalmiuksia, joita hän tarvitsee ymmärtääkseen fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä ja omaksuakseen ammattialansa sisältöjä.

Sisältö

-Fysiikan, kemian ja ammattiaineiden lausekkeet ja yhtälöt
-Funktion käsite ja reaalifunktio
-Vektorit
-Tietokoneavusteinen laskenta

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa opintojaksoon kuuluvia peruskäsitteitä ja -menetelmiä yksinkertaisiin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa opintojaksoon kuuluvia peruskäsitteitä ja -menetelmiä vaativampiin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Esitietovaatimukset

Ei esitietovaatimuksia.

Tavoitteet

Opiskelija oppii matemaattis-luonnontieteellisiä perusvalmiuksia, joita hän tarvitsee ymmärtääkseen fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä ja omaksuakseen ammattialansa sisältöjä.

Sisältö

-Fysiikan, kemian ja ammattiaineiden lausekkeet ja yhtälöt
-Funktion käsite ja reaalifunktio
-Vektorit
-Tietokoneavusteinen laskenta

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa opintojaksoon kuuluvia peruskäsitteitä ja -menetelmiä yksinkertaisiin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa opintojaksoon kuuluvia peruskäsitteitä ja -menetelmiä vaativampiin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Esitietovaatimukset

Ei esitietovaatimuksia.

Tavoitteet

Opiskelija oppii hahmottamaan ilmiöitä luonnontieteellisestä näkökulmasta ja perehtyy jonkin tekniikan sovelluksen taustalla olevaan luonnontieteelliseen ilmiöön. Opiskelija tuntee luonnontieteellisen ajattelutavan yksinkertaisten tekniikan ongelmien ratkaisemisessa.

Sisältö

-SI-yksiköt
-Fysiikan perusilmiöt
-Mekaniikka
-Statiikka
-Lämpöopin perusteet

Oppimateriaalit

Kirja: Tekniikan fysiikka 1. Lisäksi Moodleen jaettu materiaali

Opetusmenetelmät

Oppitunnit Teamsissä, kotitehtävät ja ennakkotehtävät

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Sovitaan erikseen

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Välikoe 2 kpl

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h

Sisällön jaksotus

1: Johdanto fysiikan opintoihin, Suureet ja niiden esittäminen
2: Liikkeen esittäminen, Yksiulotteisen liikkeen paikka ja nopeus
3: Yksiulotteisen liikkeen kiihtyvyys
4: Suhteellinen liike, Kaksiulotteinen liike: ympyräliike
5: Vuorovaikutus, voimat ja Newtonin lait
6: Newtonin lakien soveltaminen
7: Liikemäärä
8: Energia, teho ja työ, Energian käyttäminen

Lisätietoja opiskelijoille

Opetustilanteen tallenteet
Tämä opetuksena toteutettava opintojakso tallennetaan joustavaa opiskelua varten. Mikäli et halua olla mukana tallenteella, ilmoita tästä opettajalle opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla. Opetustilanteiden tallenteet ovat nähtävissä opintojakson ajan opintojakson käyttämällä oppimisalustalla. Jos ryhmän kanssa ei sovita muuta, opetustilanteiden tallenteet poistetaan viimeistään 6 kk opintojakson päätyttyä.

Tietosuojaseloste
Kuvaus opintojaksolla tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä löytyy Metropolian julkisilla verkkosivuilla julkaistusta Metropolian opiskelija- ja opintotietorekisterin tietosuojaselosteesta
https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/tietosuoja-ja-gdpr/tietosuojaselosteet/metropolian-opiskelija-ja-opintotietorekisteri

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -ilmiöt ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa opintojaksoon kuuluvia peruskäsitteitä ja -ilmiöitä yksinkertaisiin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa opintojaksoon kuuluvia peruskäsitteitä ja -ilmiöitä vaativampiin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -ilmiöt ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Välikokeet 100%, pakollisia kotilaskuja joista voi saada lisäpisteitä

Esitietovaatimukset

Opiskelija hallitsee matematiikan perusvalmiudet, joita hän tarvitsee ymmärtääkseen fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä ja omaksuakseen ammattialansa sisältöjä.

Tavoitteet

Opiskelija oppii hahmottamaan ilmiöitä luonnontieteellisestä näkökulmasta ja perehtyy jonkin tekniikan sovelluksen taustalla olevaan luonnontieteelliseen ilmiöön. Opiskelija tuntee luonnontieteellisen ajattelutavan yksinkertaisten tekniikan ongelmien ratkaisemisessa.

Sisältö

-SI-yksiköt
-Fysiikan perusilmiöt
-Mekaniikka
-Statiikka
-Lämpöopin perusteet

Oppimateriaalit

Kirja: Tekniikan fysiikka 1. Lisäksi Moodleen jaettu materiaali

Opetusmenetelmät

Oppitunnit Teamsissä, kotitehtävät ja ennakkotehtävät

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Sovitaan erikseen

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Välikoe 2 kpl

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

135 h

Sisällön jaksotus

1: Johdanto fysiikan opintoihin, Suureet ja niiden esittäminen
2: Liikkeen esittäminen, Yksiulotteisen liikkeen paikka ja nopeus
3: Yksiulotteisen liikkeen kiihtyvyys
4: Suhteellinen liike, Kaksiulotteinen liike: ympyräliike
5: Vuorovaikutus, voimat ja Newtonin lait
6: Newtonin lakien soveltaminen
7: Liikemäärä
8: Energia, teho ja työ, Energian käyttäminen

Lisätietoja opiskelijoille

Opetustilanteen tallenteet
Tämä opetuksena toteutettava opintojakso tallennetaan joustavaa opiskelua varten. Mikäli et halua olla mukana tallenteella, ilmoita tästä opettajalle opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla. Opetustilanteiden tallenteet ovat nähtävissä opintojakson ajan opintojakson käyttämällä oppimisalustalla. Jos ryhmän kanssa ei sovita muuta, opetustilanteiden tallenteet poistetaan viimeistään 6 kk opintojakson päätyttyä.

Tietosuojaseloste
Kuvaus opintojaksolla tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä löytyy Metropolian julkisilla verkkosivuilla julkaistusta Metropolian opiskelija- ja opintotietorekisterin tietosuojaselosteesta
https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/tietosuoja-ja-gdpr/tietosuojaselosteet/metropolian-opiskelija-ja-opintotietorekisteri

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -ilmiöt ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa opintojaksoon kuuluvia peruskäsitteitä ja -ilmiöitä yksinkertaisiin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa opintojaksoon kuuluvia peruskäsitteitä ja -ilmiöitä vaativampiin luonnontieteiden ja tekniikan ongelmiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -ilmiöt ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Välikokeet 100%, pakollisia kotilaskuja joista voi saada lisäpisteitä

Esitietovaatimukset

Opiskelija hallitsee matematiikan perusvalmiudet, joita hän tarvitsee ymmärtääkseen fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä ja omaksuakseen ammattialansa sisältöjä.

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ja tulkita derivaatan ja integraalin käsitettä oman alansa tyypillisissä tilanteissa.
Opiskelija osaa soveltaa keskeisiä derivoimis- ja integroimissääntöjä helpohkoihin funktioihin ja määrittää numeerisesti derivaattoja ja integraaleja. Lisätavoitteena on vahvistaa opiskelijan laskennallista ATK-osaamista.
Opiskelija osaa käyttää derivaattaa ja integraalia myöhemmissä fysiikan, kemian, biologian ja ammattiaineiden ja matematiikan opintojaksoilla.
Opiskelija kehittää teknillis-tieteellistä ajattelutapaansa, osaa ilmiöiden luonnontieteellistä analyysiä sekä lämpöopin perusteorioiden soveltamista ympäristön lämpöilmiöihin liittyen.
Opiskelija hallitsee lämpö- ja kosteus ilmiöden fysikaaliset perusteet. Opiskelija tuntee erilaisten laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden taustalla olevia lämpöopin lainalaisuuksia ja osaa esittää ongelmiin perusteltuja ratkaisuja.

Sisältö

1. Raja-arvo
2. Derivaatta
3. Integraali
4. Numeerinen derivointi ja integrointi
5. Derivaatan ja integraalin tavallisimmat oman alan sovellukset
6. Tietokoneavusteinen matematiikka
7. Lämpölaajeneminen
8. Lämpöenergia
9. Kosteus
10. Sähkökenttä ja sen sovellukset
11. Tasavirtapiirit

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa derivoida ja integroida numeerisesti.
Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä yksinkertaisiin funktioihin sekä osaa tulkita derivaatan ja integraalin graafisesti.
Opiskelija osallistuu opintojakson laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.
Ymmärtää lämpölaajenemisen fysikaaliset perusteet ja osaa laskea olosuhteiden muutoksen aiheuttaman lämpölaajenemisen.
Ymmärtää lämpöenergian käsitteet kvalitatiivisesti ja osaa selittää olomuodon muutoksiin liittyvät energiat
Osaa selittää kosteuteen liittyvien käsitteiden fysikaaliset perusteet.
Tuntee sähkökenttään liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä
Tuntee tasavirtapiireihin liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä tavanomaisiin tekniikassa esiintyviin funktioihin. Hän myös osaa arvioida tuloksensa mielekkyyden ja oikeellisuuden. Ja osaa tunnistaa fysiikan, kemian ja biologian ilmiöissä esiintyviä derivaattoja ja integraaleja.
Osaa soveltaa lämpöenergian kaavoja ja laskea olomuodonmuutoksiin liittyvät energiat
Osaa laskea kosteusolosuhteet annetuissa tilanteissa
Osaa soveltaa sähkökenttien teoriaa laskuissa ja selittää sähkökenttään perustuvien laitteiden toiminnan
Osaa soveltaa tasavirtapiirien teoriaa laskuissa ja selittää tasavirtapiirien sovellukset

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa ilmiöitä, joissa tarvitaan derivaatan tai integraalin käyttöä.
Osaa soveltaa sujuvasti lämpöenergian kaavoja olomuodonmuutostilanteisiin sekä arvioimaan tuloksen mielekkyyttä.
Osaa luoda sähkökenttien teoriaa soveltaen mallin, ratkaista sen avulla halutun suureen ja arvioida tulosta kriittisesti
Osaa luoda tasavirtapiirien teoriaa soveltaen mallin, ratkaista sen avulla halutun suureen ja arvioida tulosta kriittisesti

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa derivoida ja integroida numeerisesti.
Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä yksinkertaisiin funktioihin sekä osaa tulkita derivaatan ja integraalin graafisesti.
Opiskelija osallistuu opintojakson laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.
Ymmärtää lämpölaajenemisen fysikaaliset perusteet ja osaa laskea olosuhteiden muutoksen aiheuttaman lämpölaajenemisen.
Ymmärtää lämpöenergian käsitteet kvalitatiivisesti ja osaa selittää olomuodon muutoksiin liittyvät energiat
Osaa selittää kosteuteen liittyvien käsitteiden fysikaaliset perusteet.
Tuntee sähkökenttään liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä
Tuntee tasavirtapiireihin liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1 ja 2

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ja tulkita derivaatan ja integraalin käsitettä oman alansa tyypillisissä tilanteissa.
Opiskelija osaa soveltaa keskeisiä derivoimis- ja integroimissääntöjä helpohkoihin funktioihin ja määrittää numeerisesti derivaattoja ja integraaleja. Lisätavoitteena on vahvistaa opiskelijan laskennallista ATK-osaamista.
Opiskelija osaa käyttää derivaattaa ja integraalia myöhemmissä fysiikan, kemian, biologian ja ammattiaineiden ja matematiikan opintojaksoilla.
Opiskelija kehittää teknillis-tieteellistä ajattelutapaansa, osaa ilmiöiden luonnontieteellistä analyysiä sekä lämpöopin perusteorioiden soveltamista ympäristön lämpöilmiöihin liittyen.
Opiskelija hallitsee lämpö- ja kosteus ilmiöden fysikaaliset perusteet. Opiskelija tuntee erilaisten laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden taustalla olevia lämpöopin lainalaisuuksia ja osaa esittää ongelmiin perusteltuja ratkaisuja.

Sisältö

1. Raja-arvo
2. Derivaatta
3. Integraali
4. Numeerinen derivointi ja integrointi
5. Derivaatan ja integraalin tavallisimmat oman alan sovellukset
6. Tietokoneavusteinen matematiikka
7. Lämpölaajeneminen
8. Lämpöenergia
9. Kosteus
10. Sähkökenttä ja sen sovellukset
11. Tasavirtapiirit

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa derivoida ja integroida numeerisesti.
Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä yksinkertaisiin funktioihin sekä osaa tulkita derivaatan ja integraalin graafisesti.
Opiskelija osallistuu opintojakson laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.
Ymmärtää lämpölaajenemisen fysikaaliset perusteet ja osaa laskea olosuhteiden muutoksen aiheuttaman lämpölaajenemisen.
Ymmärtää lämpöenergian käsitteet kvalitatiivisesti ja osaa selittää olomuodon muutoksiin liittyvät energiat
Osaa selittää kosteuteen liittyvien käsitteiden fysikaaliset perusteet.
Tuntee sähkökenttään liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä
Tuntee tasavirtapiireihin liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä tavanomaisiin tekniikassa esiintyviin funktioihin. Hän myös osaa arvioida tuloksensa mielekkyyden ja oikeellisuuden. Ja osaa tunnistaa fysiikan, kemian ja biologian ilmiöissä esiintyviä derivaattoja ja integraaleja.
Osaa soveltaa lämpöenergian kaavoja ja laskea olomuodonmuutoksiin liittyvät energiat
Osaa laskea kosteusolosuhteet annetuissa tilanteissa
Osaa soveltaa sähkökenttien teoriaa laskuissa ja selittää sähkökenttään perustuvien laitteiden toiminnan
Osaa soveltaa tasavirtapiirien teoriaa laskuissa ja selittää tasavirtapiirien sovellukset

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa ilmiöitä, joissa tarvitaan derivaatan tai integraalin käyttöä.
Osaa soveltaa sujuvasti lämpöenergian kaavoja olomuodonmuutostilanteisiin sekä arvioimaan tuloksen mielekkyyttä.
Osaa luoda sähkökenttien teoriaa soveltaen mallin, ratkaista sen avulla halutun suureen ja arvioida tulosta kriittisesti
Osaa luoda tasavirtapiirien teoriaa soveltaen mallin, ratkaista sen avulla halutun suureen ja arvioida tulosta kriittisesti

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa derivoida ja integroida numeerisesti.
Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä yksinkertaisiin funktioihin sekä osaa tulkita derivaatan ja integraalin graafisesti.
Opiskelija osallistuu opintojakson laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.
Ymmärtää lämpölaajenemisen fysikaaliset perusteet ja osaa laskea olosuhteiden muutoksen aiheuttaman lämpölaajenemisen.
Ymmärtää lämpöenergian käsitteet kvalitatiivisesti ja osaa selittää olomuodon muutoksiin liittyvät energiat
Osaa selittää kosteuteen liittyvien käsitteiden fysikaaliset perusteet.
Tuntee sähkökenttään liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä
Tuntee tasavirtapiireihin liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1 ja 2

Tavoitteet

Opiskelija tuntee materiaalien hyödyntämisen kannalta keskeiset materiaalilajit. Hän osaa esittää materiaalilajien ominaispiirteet ja päätellä yleisimmin käytettyjen materiaalien ryhmän. Opiskelija osaa selittää, miten materiaaleja yhdistelemällä saadaan toimivia tuotteita. Hän osaa arvioida materiaalien soveltuvuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin ja uudelleenkäyttöön. Opiskelija tuntee keskeiset nesteiden ominaisuudet.

Sisältö

1. Materiaalilajit
2. Yleisimmin käytetyt materiaalit
3. Materiaaliratkaisuja (esim. case säilyketölkki)
4. Materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys
5. Pakkausmateriaalit
6. Lämpökapasiteetti ja faasinmuutoslämmöt
7. Lämmön- ja sähkönjohtavuus
8. Nesteet: viskositeetti, pintajännitys, taitekerroin
9. Adsorptio

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja ratkaista niihin liittyviä suoraviivaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa aihepiirin tehtävien ratkaisuissa saamiensa tulosten mielekkyyteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija osaa mallintaa aihepiirin ilmiöitä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee materiaalien hyödyntämisen kannalta keskeiset materiaalilajit. Hän osaa esittää materiaalilajien ominaispiirteet ja päätellä yleisimmin käytettyjen materiaalien ryhmän. Opiskelija osaa selittää, miten materiaaleja yhdistelemällä saadaan toimivia tuotteita. Hän osaa arvioida materiaalien soveltuvuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin ja uudelleenkäyttöön. Opiskelija tuntee keskeiset nesteiden ominaisuudet.

Sisältö

1. Materiaalilajit
2. Yleisimmin käytetyt materiaalit
3. Materiaaliratkaisuja (esim. case säilyketölkki)
4. Materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys
5. Pakkausmateriaalit
6. Lämpökapasiteetti ja faasinmuutoslämmöt
7. Lämmön- ja sähkönjohtavuus
8. Nesteet: viskositeetti, pintajännitys, taitekerroin
9. Adsorptio

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja ratkaista niihin liittyviä suoraviivaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa aihepiirin tehtävien ratkaisuissa saamiensa tulosten mielekkyyteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija osaa mallintaa aihepiirin ilmiöitä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.

Tavoitteet

Opintojaksolla tehdään metallisten pinnoitteiden valmistuslaitoksen tai teollisuusmaalaamon suunnittelutyö tai esiselvitys. Myös maalin tai muun pinnoitukseen käytettävän tuotteen valmistusprosessi tai prosessin osan optimointi voi tulla kyseeseen. Työhön sisältyy markkinakatsaus, laitosten tekninen suunnittelu ja kustannusselvitys sekä kannattavuustarkastelu. Työssä kartoitetaan tarvittavat viranomaisluvat ja niihin tarvittavat tiedot. Laitoksista tehdään kunnossapitosuunnitelma ja projektissa ohjeistetaan kunnossapidon mittaukset. Matematiikan osuudessa käsitellään koesuunnittelun perusteita.

Sisältö

1. Markkinakartoitus
2. Tekninen esiselvitys ja kannattavuustarkastelu
3. Laitosten lupahakemukset
4. Kunnossapito
5. Koesuunnittelu

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija
1. osaa kuvailla alan ammattilaisen tehtäviä ja niissä käytettäviä työ- ja ongelmanratkaisumenetelmiä sekä tietolähteitä
2. osaa selittää, kuinka projektia hallitaan ja kuinka projektin tehtävät ovat sidoksissa keskenään
3. osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
4. osaa toimia erilaisissa tehtävissä toimeksiannon mukaan, kuvailla oman osuutensa ryhmän työstä ja tehdä yhteistyötä ryhmässä
5. osaa suunnitella resurssiensa käytön ja hoitaa oman osuutensa ajoissa
6. osaa kuvailla oman ryhmän toimintaa ja tuloksia
7. osaa työskennellä ryhmän mukana ja tarpeen mukaan organisoida työnsä uudelleen
Projektityö valmistuu, ja tulokset raportoidaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
1. käyttää alan käsitteitä ja tietoa sujuvasti sekä laaja-alaisesti
2. laatia oman ryhmän projektisuunnitelman ja toimia projektiryhmän vetäjänä tai aktiivisena jäsenenä
3. toteuttaa suunnitelmaa tavoitteellisesti sekä toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
4. suunnitella projektin toiminnan turvallisuus huomioiden
5. osoittaa oman ryhmän työn laadunvarmistuksen periaatteet ja tulokset
6. esittää ryhmänsä suunnitelmat ja tulokset sidosryhmille sekä suullisesti että kirjallisesti.
Projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
1. soveltaa tietoperustaa ammatillisessa tehtävässä
2. suunnitella ja aikatauluttaa laajan sekä monipuolisen projektin, jossa on useita osatehtäviä
3. suunnitella koko projektin laadunvarmistuksen
4. organisoida ja ohjata ryhmän ja projektin toimintaa
Projektityö valmistuu ja tulokset raportoidaan suunnitellussa aikataulussa. Projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet hyvin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija
1. osaa kuvailla alan ammattilaisen tehtäviä ja niissä käytettäviä työ- ja ongelmanratkaisumenetelmiä sekä tietolähteitä
2. osaa selittää, kuinka projektia hallitaan ja kuinka projektin tehtävät ovat sidoksissa keskenään
3. osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
4. osaa toimia erilaisissa tehtävissä toimeksiannon mukaan, kuvailla oman osuutensa ryhmän työstä ja tehdä yhteistyötä ryhmässä
5. osaa suunnitella resurssiensa käytön ja hoitaa oman osuutensa ajoissa
6. osaa kuvailla oman ryhmän toimintaa ja tuloksia
7. osaa työskennellä ryhmän mukana ja tarpeen mukaan organisoida työnsä uudelleen
Projektityö valmistuu, ja tulokset raportoidaan.

Esitietovaatimukset

Teolliset pinnoitteet
Innovaatioprojekti

Tavoitteet

Opiskelija tietää, mitä ovat virukset, bakteerit, hiivat ja homeet sekä ymmärtää käsitteet eukaryootit / prokaryootit.
Opiskelija on sisäistänyt, että mikrobeja esiintyy kaikkialla niin ilmassa, vedessä, ympäristössä, pinnoilla, elintarvikkeissa kuin erilaisissa prosesseissakin (esim. hometalot, sisäilma, elintarvikkeissa hyötykäyttönä / pilaantumisessa, jätevesipuhdistus, biopolttoaineiden valmistus, maalit, terveys/sairastuminen)
Opiskelija ymmärtää haitallisten ja hyödyllisten mikrobien erot, osaa hyödyntää niitä erilaisissa prosesseissa sekä tunnistaa niiden aiheuttamia ongelmia.
Opiskelija tietää miten haitallisista mikrobeista päästään eroon, ja miten mikrobeja analysoidaan erilaisilla mikrobiologian ja molekyylibiologian (DNA-analyysit) menetelmillä.
Opiskelijalla on ymmärrys henkilökohtaisen hygienian merkityksestä prosessien eri vaiheessa, esimerkiksi näytteenotossa.

Sisältö

Prokaryootti- ja eukaryoottisolut, virukset sekä niiden rakenteet. Biomolekyyleistä nukleiinihappojen rakenne, ominaisuudet ja toiminta.

Mikrobien kasvuolosuhteet. Mikrobiluokat ja niiden tärkeimmät ominaisuudet. Haitalliset ja hyödylliset mikrobit. Elävien ja kuolleiden mikrobien analyysimenetelmät. Aseptiikka. Esimerkkejä mikrobien hyödyntämisestä teollisuudessa.

Henkilökohtainen hygienia. Hygienian merkitys (prosessit / terveys). Virusten ja mikrobien poisto. Hygieniatestit.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
1. etsiä tietoa alan tietolähteistä
2. osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
3. osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- etsiä tietoa ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- suunnitella toimintaa turvallisuus huomioiden

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti
- perustella tietolähteiden käytön
- perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla
- toimia vastuullisesti ja turvallisuus huomioiden

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- vastuullisesti kehittää monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- määritellä innovaation käsitteen ja ottaa käyttöön kehittämistyön menetelmiä
- soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- hyödyntää omaa osaamistaan monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- luoda yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja onnistunutta tiimityöskentelyä.
- käyttää ongelmanratkaisu-, yhteistyö-, teknisiä ja viestintätaitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Sisältö

Innovaation käsite, kehittämisprosessien hallinta ja kehitystiimin rakentaminen.
Yhteisöllinen projekti- ja innovaatiotyöskentely sekä sen arviointi: ideointi, tulevaisuusorientoitunut konseptointi ja suunnittelu, asiakas- tai käyttäjäymmärrys, sopimukset ja tekijänoikeudet, toteutus, viestintä, julkistaminen, tuotteistaminen, markkinointi ja hyödynnettävyyden suunnittelu.
Monialainen tiimityö, sidosryhmätoiminta ja verkostotyöskentely.
Innovaatiotoiminnan työkalut ja menetelmät.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- kehittää monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- tunnistaa innovaation käsitteen, kehittämisprosessin ja tuotteistamisen vaiheita ja menetelmiä
- tunnistaa projekti- ja verkostotyöskentelyssä tarvittavaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- tunnistaa roolinsa monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- soveltaa yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja toimia rakentavasti osana kehitystiimiä.
- käyttää ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan sekä teknisiä taitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- kehittää monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- määritellä innovaation käsitteen, kehittämisprosessin ja tuotteistamisen vaiheita ja soveltaa kehittämistyön menetelmiä hyödynnettävän tuotoksen aikaansaamiseksi
- soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- hyödyntää omaa asiantuntijaosaamistaan monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- osaa luoda yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja sujuvaa tiimityöskentelyä.
- osaa hyödyntää monipuolisesti ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan sekä teknisiä taitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- kehittää ja vie hyödynnettäväksi monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- määritellä innovaation käsitteen, kehittämisprosessin ja tuotteistamisen vaiheita ja osaa fasilitoida kehittämistyötä monipuolisilla menetelmillä hyödynnettävän tuotoksen aikaansaamiseksi
- rakentaa onnistunutta projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- osaa analyyttisesti arvioida omaa asiantuntijaosaamistaan ja oppimistaan monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- kehittää onnistuneesti yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria, rakentaa hyvää yhteistyötä ja auttaa tiimiä onnistumaan yhdessä.
- hyödyntää monipuolisesti ja kehittää tehokkaasti ja muut huomioiden ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan sekä teknisiä taitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- kehittää monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- tunnistaa innovaation käsitteen, kehittämisprosessin ja tuotteistamisen vaiheita ja menetelmiä
- tunnistaa projekti- ja verkostotyöskentelyssä tarvittavaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- tunnistaa roolinsa monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- soveltaa yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja toimia rakentavasti osana kehitystiimiä.
- käyttää ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan sekä teknisiä taitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Lisätiedot

Arviointi kohdistuu työskentelyyn opintojakson aikana ja osaamiseen sen päättyessä, projektin tuotoksiin sekä projektin
tavoitteiden saavuttamiseen ja innovatiivisten konkreettisten ja hyödynnettävien ratkaisujen syntymiseen.

Tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan opintoihin liittyvässä kehittämistehtävässä.

Metropolian AMK-tutkinnon opinnäytetyössä opiskelija oppii ja toteuttaa työelämäläheistä kehittämistyötä, joka perustuu tutkittuun tietoon ja muuhun näyttöön. Kehittämistyöllä tarkoitetaan oman ammatillisen osaamisen tai ammatillisten käytäntöjen kehittämistä.

Opinnäytetyön tehtyään opiskelija osaa
• tunnistaa työelämän ja oman alansa kehittämistarpeita tai ongelmakohtia ja suunnitella niihin ratkaisuja
• käyttää työnsä perustassa ja rajauksessa luotettavaa tietoa eri lähteistä
• soveltaa kehittämistyössään ammatillista osaamistaan sekä sopivia menetelmiä ja työtapoja
• toteuttaa työelämää, omaa alaa tai ammatillista osaamista hyödyttävän kehittämistehtävän itsenäisesti, vastuullisesti ja yhteistyössä muiden kanssa
• viestiä työnsä eri vaiheissa selkeästi, perustellusti ja havainnollisesti sekä vertaisyhteisölle että eri yleisöille
• raportoida työnsä tulokset, arvioida niitä ja tuoda esiin kehittämisehdotuksia tarkoituksenmukaisella tavalla kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti

Sisältö

Opiskelija osaa
• tunnistaa työelämän ja oman alansa kehittämistarpeita tai ongelmakohtia ja suunnitella niihin ratkaisuja
• käyttää työnsä perustassa ja rajauksessa luotettavaa tietoa eri lähteistä
• soveltaa kehittämistyössään ammatillista osaamistaan sekä sopivia menetelmiä ja työtapoja
• toteuttaa työelämää, omaa alaa tai ammatillista osaamista hyödyttävän kehittämistehtävän itsenäisesti, vastuullisesti ja yhteistyössä muiden kanssa
• viestiä työnsä eri vaiheissa selkeästi, perustellusti ja havainnollisesti sekä vertaisyhteisölle että eri yleisöille
• raportoida työnsä tulokset, arvioida niitä ja tuoda esiin kehittämisehdotuksia tarkoituksenmukaisella tavalla kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Katso opinnäytetyön arviointikehikko (liite)

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Katso opinnäytetyön arviointikehikko (liite)

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Katso opinnäytetyön arviointikehikko (liite)

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Katso opinnäytetyön arviointikehikko (liite)

Lisätiedot

Opinnäytetyön arviointikohteet:

Ammattialakohtainen osaaminen ja kehittäminen
• merkitys ammattialalle ja yhteys alan ammattikäytäntöihin
• ammattialan tietoperustan hyödyntäminen
• ammatillisen osaamisen kehittyminen ja kehittäminen
• työn sovellettavuus ammatillisessa toiminnassa

Käytetyt menetelmät ja työtavat sekä saadut tulokset
• luotettavuus ja eettisyys
• tarkoituksenmukaisuus ja innovatiivisuus
• tulosten käyttökelpoisuus
• opinnäytetyö- ja kehittämisprosessin hallinta

Viestinnällinen ja ilmaisullinen osaaminen
• rakenne ja muoto
• yleiskielen ja ammattikielen käytänteet
• ilmaisun kohdentaminen, selkeys ja johdonmukaisuus
• kriittisyys, analyyttisyys ja reflektiivisyys
• argumentointi ja lähteiden käyttö

Tavoitteet

Opiskelija tuntee työelämämahdollisuuksiaan ja oman tutkinto-ohjelmansa pääaineiden sisällöt pääpiirteittäin. Hän tietää oman alansa keskeiset yritykset ja toimijat sekä niiden toiminnot. Opiskelija tuntee keskeiset omaan alaansa liittyvät ohjeistukset, esimerkiksi turvallisuusohjeet, työlainsäädännön ym. Hän tietää, mitä kansainvälisyys omalla alalla tarkoittaa.
Opiskelija tunnistaa omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä toimistotyökaluohjelmia. Opiskelija tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun keskeiset ohjeet, säännöt ja opiskelukäytännöt. Hän tuntee opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintojaan ja opintojen edistymistä. Opiskelija tuntee Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät.

Sisältö

- alakohtainen työelämätieto
- oman tutkinto-ohjelman keskeiset osaamistavoitteet
- perehdytys keskeisiin oman alan ohjeistuksiin ja työskentelykäytäntöihin
- oppimis- ja opiskelutaidot
- toimistotyökaluohjelmien käytön perustaidot
- fyysinen ja sosiaalinen opiskeluympäristö
- Metropolia Ammattikorkeakoulun keskeiset ohjeet ja säännöt
- opiskelukäytännöt
- opetussuunnitelmat ja opintojen suunnittelu
- opiskelijapalvelut, esimerkiksi opintotoimisto, opiskelijakuntatoiminta, opiskeluhyvinvointi, kirjasto, tietohallintopalvelut, kv-palvelut
- teknisen kirjoittamisen alkeet

Oppimateriaalit

Laboratoriotyön perusteet -kirja

Opetusmenetelmät

Laboratoriotöitä (pakollinen läsnäolo)
Itsenäistä opiskelua virtuaalilaboratorion kautta (Moodle-tentti)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää yllä olevat opintojakson tavoitteiden mukaiset asiat.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Student has to submit all needed learning assignments
2. Student has to submit the work certificate, which shows that tasks and length of placement period are accepted

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Student has to submit all needed learning assignments
2. Student has to submit the work certificate, which shows that tasks and length of placement period are accepted

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää yllä olevat opintojakson tavoitteiden mukaiset asiat.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Laboratoriotöissä pakollinen läsnäolo
Moodle-tenteistä pitää saada yli 50% pisteistä (2 yritystä jokaisessa tentissä)
Laboratoriotyökortti pitää täyttää ja palauttaa Moodleen.

Esitietovaatimukset

Ei esitietovaatimuksia.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee työelämämahdollisuuksiaan ja oman tutkinto-ohjelmansa pääaineiden sisällöt pääpiirteittäin. Hän tietää oman alansa keskeiset yritykset ja toimijat sekä niiden toiminnot. Opiskelija tuntee keskeiset omaan alaansa liittyvät ohjeistukset, esimerkiksi turvallisuusohjeet, työlainsäädännön ym. Hän tietää, mitä kansainvälisyys omalla alalla tarkoittaa.
Opiskelija tunnistaa omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä toimistotyökaluohjelmia. Opiskelija tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun keskeiset ohjeet, säännöt ja opiskelukäytännöt. Hän tuntee opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintojaan ja opintojen edistymistä. Opiskelija tuntee Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät.

Sisältö

- alakohtainen työelämätieto
- oman tutkinto-ohjelman keskeiset osaamistavoitteet
- perehdytys keskeisiin oman alan ohjeistuksiin ja työskentelykäytäntöihin
- oppimis- ja opiskelutaidot
- toimistotyökaluohjelmien käytön perustaidot
- fyysinen ja sosiaalinen opiskeluympäristö
- Metropolia Ammattikorkeakoulun keskeiset ohjeet ja säännöt
- opiskelukäytännöt
- opetussuunnitelmat ja opintojen suunnittelu
- opiskelijapalvelut, esimerkiksi opintotoimisto, opiskelijakuntatoiminta, opiskeluhyvinvointi, kirjasto, tietohallintopalvelut, kv-palvelut
- teknisen kirjoittamisen alkeet

Oppimateriaalit

Laboratoriotyön perusteet -kirja

Opetusmenetelmät

Laboratoriotöitä (pakollinen läsnäolo)
Itsenäistä opiskelua virtuaalilaboratorion kautta (Moodle-tentti)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää yllä olevat opintojakson tavoitteiden mukaiset asiat.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Student has to submit all needed learning assignments
2. Student has to submit the work certificate, which shows that tasks and length of placement period are accepted

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Student has to submit all needed learning assignments
2. Student has to submit the work certificate, which shows that tasks and length of placement period are accepted

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää yllä olevat opintojakson tavoitteiden mukaiset asiat.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Laboratoriotöissä pakollinen läsnäolo
Moodle-tenteistä pitää saada yli 50% pisteistä (2 yritystä jokaisessa tentissä)
Laboratoriotyökortti pitää täyttää ja palauttaa Moodleen.

Esitietovaatimukset

Ei esitietovaatimuksia.

Tavoitteet

The student will perform, in a team, a pre-study for a biotech or food process using engineering skills learnt during previous studies.

S/he is familiar with the process design methodology, diagrams and concepts. S/he knows the most important documents and their role in the project's success. The student understands the calculation and assessment methods. S/he can evaluate equipment design in different solutions and can make necessary calculations. S/he is able to draw up basic documents and diagrams during the design process.

The student can analyse relevant costs and revenues in capital investment appraisal. S/he will be aware of financing sources and their cost effects. If working capital represents a major factor the student will be able to take that into account. S/he knows the time value of money and appreciates the risk that is inherent in capital projects.

Sisältö

1. Phases of process of design
2. Description of the product and market
3. Block, process and flow diagrams
4. Selection of equipment and material
5. Equipment- and layout-design
6. Permit issues
7. The calculation and assessment methods
8. Methods of costs estimate
9. Profitability assessment and sensitivity analyses
10. Investment calculations and formats
11. English studies: language of meetings, project communication, basics of academic writing

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

The student is able to implement the project according to the instructions and can create surveys and reports needed.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

The student is able to run the project goal-oriented and on schedule. S/he can (independently and as part of a group) undertake studies and design the project. S/he can report the results and comment their meaningfulness. The student is an active and initiative member of the project team.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

The student is able to see the project as a whole and is able to act wisely at various stages of the project. S/he can retrieve widely data from literature and is able to write a reasonable project plan. The student is able to compare the results to the literature and can draw sensible conclusions from the results. Additionally s/he is a supportive and self-imposed member of the project team.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

The student is able to implement the project according to the instructions and can create surveys and reports needed.

Lisätiedot

The course contains studies of English (1,5 ECTS)

Tavoitteet

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät prosessien käytön valvonnan menetelmät ja kunnossapidon siten, että pystyy ratkaisemaan niihin liittyviä keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Sisältö

1. Prosessien käyttö: kapasiteetin suunnittelu, henkilöstöresurssit ja työnsuunnittelu, toimitusketjun hallinta
2. Laadunhallinta ja laatujärjestelmät
3. Kunnossapidon käsitteet ja standardit
4. Vikaantumismekanismit
5. Korroosiomuodot ja korroosion eston periaatteet
6. Kunnossapidon tehokkuus ja sen mittaaminen
7. Käytön ja kunnossapidon suunnittelu ja ajoitus
8. TPM, RCM, LCM -ajattelu
9. Toiminnanohjaus
10. Turvallisuus, ympäristönsuojelu

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja ratkaista niihin liittyviä suoraviivaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

iskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa aihepiirin tehtävien ratkaisuissa saamiensa tulosten mielekkyyteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa aihepiirin ilmiöitä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa prosessisuunnittelun vaiheet ja eri suunnitteluvaiheessa tarvittavan tietotaidon sekä laskea prosessin teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn.

Opiskelija oppii laatimaan lähtötiedoista prosessikaavioita, selvittämään prosessin taseita, suorittamaan päälaitteiden valintaa ja prosessiteknisiä mitoituksia käyttäen hyväksi suunnitteluohjelmistoja.

Opiskelija osaa huomioida prosessisuunnittelussa laitosturvallisuuden ja kestävän kehityksen sekä valita ympäristöystävälliset ratkaisut.

Sisältö

1. Prosessisuunnittelun perusteet
2. Suunnitteluohjelmistot
3. Prosessisuunnittelun eri vaiheet
4. Alan tärkeimmät standardit
5. Lohko-, prosessi-, virtaus- ja PI-kaaviot sekä layout-suunnitelmat
6. Laite- ja materiaalivalinnat
7. Laitosturvallisuus ja ympäristövaikutukset
8. Kannattavuus ja investointilaskelmat

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata prosessitekniikkaan liittyviä peruskäsitteitä ja kaaviota. Opiskelija osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen ja osaa etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata prosessitekniikkaan liittyvät peruskäsitteet ja kaaviot.
Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti.
Opiskelija osaa etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti sekä perustella tietolähteiden käytön. Opiskelija osaa perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla.

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 2
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 3

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa prosessisuunnittelun vaiheet ja eri suunnitteluvaiheessa tarvittavan tietotaidon sekä laskea prosessin teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn.

Opiskelija oppii laatimaan lähtötiedoista prosessikaavioita, selvittämään prosessin taseita, suorittamaan päälaitteiden valintaa ja prosessiteknisiä mitoituksia käyttäen hyväksi suunnitteluohjelmistoja.

Opiskelija osaa huomioida prosessisuunnittelussa laitosturvallisuuden ja kestävän kehityksen sekä valita ympäristöystävälliset ratkaisut.

Sisältö

1. Prosessisuunnittelun perusteet
2. Suunnitteluohjelmistot
3. Prosessisuunnittelun eri vaiheet
4. Alan tärkeimmät standardit
5. Lohko-, prosessi-, virtaus- ja PI-kaaviot sekä layout-suunnitelmat
6. Laite- ja materiaalivalinnat
7. Laitosturvallisuus ja ympäristövaikutukset
8. Kannattavuus ja investointilaskelmat

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata prosessitekniikkaan liittyviä peruskäsitteitä ja kaaviota. Opiskelija osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen ja osaa etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata prosessitekniikkaan liittyvät peruskäsitteet ja kaaviot.
Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti.
Opiskelija osaa etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti sekä perustella tietolähteiden käytön. Opiskelija osaa perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla.

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 2
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 3

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa prosessitekniikan teoriaa käytännössä ja pystyy soveltamaan sitä ammattinsa vaatimalla tavalla. Opiskelija osaa soveltaa koesuunnittelumenetelmiä laboratoriokokeiden suunnittelussa ja tulosten käsittelyssä. Opiskelija osaa laatia tutkimusraportteja sekä tulkita ja arvioida tutkimustuloksia.

Sisältö

1. Virtaustekniikkaan, lämmönsiirtoon, mekaanisiin- ja aineensiirtoprosesseihin liittyvän teorian soveltaminen laboratorio- ja pilotlaitteilla tehtäviin testeihin ja tutkimuksiin.
2. Työmenetelmien ja laitteiden hallinta käytännön tasolla
3. Työmenetelmien teorian perusteiden ymmärtäminen ja teorian käytäntöön soveltuvuuden arviointi
4. Koesuunnittelumenetelmien soveltaminen.
5. Kokeellisen työn raportointi, tulosten laskenta ja arviointi.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Pystyy suorittamaan käytännön laboratoriotyöt ohjeistuksen ja ohjauksen avulla.
2. Osaa kuvata työmenetelmien teoreettiset perusteet määritelmätasolla ymmärrettävästi
3. Raportoi tulokset ATK-ohjelmia hyödyntäen, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Pystyy suunnittelemaan laboratoriokokeita koesuunnittelumenetelmiä hyödyntäen.
2. Osaa selittää työmenetelmien teoreettiset perusteet määritelmätasolla ymmärrettävästi
3. Raportoi ja arvioi tuloksia ATK-ohjelmia hyödyntäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia laboratoriotutkimuksia ja -kokeita koesuunnittelumenetelmiä hyödyntäen.
2. Ymmärtää työmenetelmien teoreettiset perusteet.
3. Raportoi tulokset ATK-ohjelmia hyödyntäen sekä arvioi ja vertailee tuloksia kriittisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

1. Pystyy suorittamaan käytännön laboratoriotyöt ohjeistuksen ja ohjauksen avulla.
2. Osaa kuvata työmenetelmien teoreettiset perusteet määritelmätasolla ymmärrettävästi
3. Raportoi tulokset ATK-ohjelmia hyödyntäen, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta.

Esitietovaatimukset

Taseet
Virtaustekniikka
Lämmönsiirto ja energiatehokkuus
Reaktiotekniikka
Yksikköprosessit

Tavoitteet

Opiskelija tuntee tehdassuunnittelussa sovellettavat menetelmät, kaaviot ja käsitteet. Opiskelija tuntee keskeisimmät suunnitteludokumentit ja niiden merkityksen suunnitteluprojektin onnistumisen kannalta. Opiskelija pystyy laatimaan suunnittelun perusdokumentteja, kaavioita ja 3D-malleja tehdassuunnittelun eri vaiheissa.

Opiskelija tutustuu putkistosuunnittelussa käytettyjen putkien ja putkenosien standardien mukaiseen mitoittamiseen sekä joustavuusanalyysiin.

Sisältö

1. Tärkeimmät putkistoihin liittyvät EN; SFS- ja PSK-standardit ja lainsäädännöt
2. Tavallisimmat putkistomateriaalit ja niiden valinta.
3. Putkistoihin liittyvä kannakointi ja joustavuusanalyysi.
4. Putkistoisometrit
5. Uudet suunnittelujärjestelmät ja menetelmät.
6. Kurssilla on CAD-ohjelmistoilla tehtäviä harjoitustöitä.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija ymmärtää standardien ja lainsäädännön merkityksen tehdassuunnittelussa.
Opiskelija osaa ohjatusti tehdä suunnitteluharjoitustöitä
Opiskelija osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen ja osaa etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää standardien ja lainsäädännön merkityksen tehdassuunnittelussa
Opiskelija osaa laatia itsenäisesti ohjeistuksen perusteella suunnitteluharjoitusten ratkaisuja.
Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti.
Opiskelija osaa etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on omaksunut tehdassuunnittelun kokonaisuuden merkityksen ja ymmärtää, miten eri osa-alueet liittyvät toisiinsa,
Opiskelija osaa ratkaista oma-aloitteellisesti ja itsenäisesti suunnitteluharjoituksia.
Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti sekä perustella tietolähteiden käytön. Opiskelija osaa perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija ymmärtää standardien ja lainsäädännön merkityksen tehdassuunnittelussa.
Opiskelija osaa ohjatusti tehdä suunnitteluharjoitustöitä
Opiskelija osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen ja osaa etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä.

Esitietovaatimukset

Yksikköprosessit 1 ja 2
Tehdassuunnittelun perusteet

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy viestimään englanniksi tekniikan alan opiskelu- ja työtehtävissä ja pitämään alaansa liittyviä esityksiä. Hän osaa hakea ammattialallaan tarvitsemaansa tietoa englanninkielisistä lähteistä ja käyttää tietoa kriittisesti. Hän kykenee lukemaan alaansa liittyviä tekstejä ja käyttämään keskeistä tekniikan sanastoa. Opiskelija osaa analysoida viestintätilanteen ja viestiä sen mukaisesti. Hän kykenee toimimaan monikulttuurisissa ympäristöissä ottaen huomioon viestintätilanteiden erityispiirteet ja osallistujien kulttuuriset ja kielelliset lähtökohdat. Opiskelija osaa käyttää englantia oman ammattitaitonsa kehittämisessä. Hän suhtautuu realistisesti kieli- ja viestintäosaamiseensa ja asennoituu myönteisesti sen kehittämiseen ammattitaitonsa osana.
Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot vastaavat Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2.

Sisältö

- ammatillinen suullinen esittäminen ja suullisen viestintätaidon kehittäminen
- ammatillisia tekstikäytänteitä ja asiakirjoja ja kirjallisen viestintätaidon kehittäminen
- ammatillinen verkkoviestintä
- tekniikan alan keskeisiä vuorovaikutustilanteita: yksilö-, pari- ja ryhmäviestintä
- tekniikan alan teksteihin, sanastoon ja tekstilajeihin tutustuminen
- tiedon hankinta tekniikan alan englanninkielisistä lähteistä ja lähteiden arviointi
- englanninkielisten lähteiden käyttö ja referointi omissa teksteissä sekä suullisesti että kirjallisesti
- viestiminen tekniikan alan koulutuksesta, organisaatioista sekä työympäristöistä ja -tehtävistä
- työnhaku omalla ammattialalla
- kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen

Oppimateriaalit

Moodle

Opetusmenetelmät

suulliset ja kirjalliset yksilö-, pari- ja ryhmätyöt

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

max 135 t

Sisällön jaksotus

työelämän englanti
alakohtainen englanti
akateeminen englanti

Lisätietoja opiskelijoille

tarkempi aiheaikataulu ja lisätietoja arvioinnista kurssin alussa

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviää ammattiin liittyvistä kielenkäyttötilanteista tarkentavien kysymysten ja omien lyhyiden puheenvuorojen avulla
- ymmärtää puhekumppanin viestintää niin, että pystyy toimimaan sen perusteella asianmukaisesti
- ilmaisee ajatuksensa ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa yksinkertaisin kielellisin rakentein ja pääosin yhtenäisesti sekä kohtalaisen ymmärrettävästi, vaikka viestin välittymistä haittaavia kielivirheitä esiintyy
- tuntee ammattisanastoa, vaikka sen käytössä on puutteita
- ääntää englantia niin, että viesti välittyy virheistä huolimatta
- laatii itsenäisesti yksinkertaisia ammatillisia tekstejä mallin mukaisesti sekä kielellisiä apuvälineitä käyttäen laajempia tekstejä, joiden kielelliset puutteet osin häiritsevät viestin välittymistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviää alan kielenkäyttötilanteista ammattialan tehtävän tavoitteiden mukaisesti
- viestii aloitteellisesti ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa ottaen jossain määrin huomioon osallistujien kieli- ja kulttuuritaustat sekä tilanteen vaatimukset
- ilmaisee itseään selkeästi ja melko virheettömästi
- käyttää ammattisanastoa melko täsmällisesti
- ääntää englantia selkeästi niin, että viesti välittyy
- tuottaa eri tekstilajien mukaisia tekstejä, joiden kielelliset puutteet eivät häiritse viestin välittymistä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- osallistuu aloitteellisesti alan kielenkäyttötilanteisiin niiden käytäntöjä noudattaen
- viestii aloitteellisesti myös vaativissa ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa ottaen huomioon osallistujien kieli- ja kulttuuritaustat
- ilmaisee itseään tehokkaasti, tarkasti, sujuvasti ja lähes virheettömästi
- käyttää ammattisanastoa täsmällisesti
- ääntää englantia selkeästi ja sujuvasti sekä painottaa ja rytmittää puhettaan niin, että viesti vahvistuu
- tuottaa eri tekstilajien mukaisia selkeitä, hyvin jäsenneltyjä ja lähes virheettömiä tekstejä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviää ammattiin liittyvistä kielenkäyttötilanteista tarkentavien kysymysten ja omien lyhyiden puheenvuorojen avulla
- ymmärtää puhekumppanin viestintää niin, että pystyy toimimaan sen perusteella asianmukaisesti
- ilmaisee ajatuksensa ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa yksinkertaisin kielellisin rakentein ja pääosin yhtenäisesti sekä kohtalaisen ymmärrettävästi, vaikka viestin välittymistä haittaavia kielivirheitä esiintyy
- tuntee ammattisanastoa, vaikka sen käytössä on puutteita
- ääntää englantia niin, että viesti välittyy virheistä huolimatta
- laatii itsenäisesti yksinkertaisia ammatillisia tekstejä mallin mukaisesti sekä kielellisiä apuvälineitä käyttäen laajempia tekstejä, joiden kielelliset puutteet osin häiritsevät viestin välittymistä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

pakolliset suulliset ja kirjalliset harjoitustehtävät + tuntiaktiivisuus
70% läsnäolopakko

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy viestimään englanniksi tekniikan alan opiskelu- ja työtehtävissä ja pitämään alaansa liittyviä esityksiä. Hän osaa hakea ammattialallaan tarvitsemaansa tietoa englanninkielisistä lähteistä ja käyttää tietoa kriittisesti. Hän kykenee lukemaan alaansa liittyviä tekstejä ja käyttämään keskeistä tekniikan sanastoa. Opiskelija osaa analysoida viestintätilanteen ja viestiä sen mukaisesti. Hän kykenee toimimaan monikulttuurisissa ympäristöissä ottaen huomioon viestintätilanteiden erityispiirteet ja osallistujien kulttuuriset ja kielelliset lähtökohdat. Opiskelija osaa käyttää englantia oman ammattitaitonsa kehittämisessä. Hän suhtautuu realistisesti kieli- ja viestintäosaamiseensa ja asennoituu myönteisesti sen kehittämiseen ammattitaitonsa osana.
Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot vastaavat Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B2.

Sisältö

- ammatillinen suullinen esittäminen ja suullisen viestintätaidon kehittäminen
- ammatillisia tekstikäytänteitä ja asiakirjoja ja kirjallisen viestintätaidon kehittäminen
- ammatillinen verkkoviestintä
- tekniikan alan keskeisiä vuorovaikutustilanteita: yksilö-, pari- ja ryhmäviestintä
- tekniikan alan teksteihin, sanastoon ja tekstilajeihin tutustuminen
- tiedon hankinta tekniikan alan englanninkielisistä lähteistä ja lähteiden arviointi
- englanninkielisten lähteiden käyttö ja referointi omissa teksteissä sekä suullisesti että kirjallisesti
- viestiminen tekniikan alan koulutuksesta, organisaatioista sekä työympäristöistä ja -tehtävistä
- työnhaku omalla ammattialalla
- kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen

Oppimateriaalit

Moodle

Opetusmenetelmät

suulliset ja kirjalliset yksilö-, pari- ja ryhmätyöt
kuuntelut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

max. 135 t

Sisällön jaksotus

työelämän englanti
alakohtainen englanti
akateeminen englanti

Lisätietoja opiskelijoille

tarkempi aiheaikataulu ja lisätietoa arvioinnista kurssin alussa

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviää ammattiin liittyvistä kielenkäyttötilanteista tarkentavien kysymysten ja omien lyhyiden puheenvuorojen avulla
- ymmärtää puhekumppanin viestintää niin, että pystyy toimimaan sen perusteella asianmukaisesti
- ilmaisee ajatuksensa ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa yksinkertaisin kielellisin rakentein ja pääosin yhtenäisesti sekä kohtalaisen ymmärrettävästi, vaikka viestin välittymistä haittaavia kielivirheitä esiintyy
- tuntee ammattisanastoa, vaikka sen käytössä on puutteita
- ääntää englantia niin, että viesti välittyy virheistä huolimatta
- laatii itsenäisesti yksinkertaisia ammatillisia tekstejä mallin mukaisesti sekä kielellisiä apuvälineitä käyttäen laajempia tekstejä, joiden kielelliset puutteet osin häiritsevät viestin välittymistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviää alan kielenkäyttötilanteista ammattialan tehtävän tavoitteiden mukaisesti
- viestii aloitteellisesti ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa ottaen jossain määrin huomioon osallistujien kieli- ja kulttuuritaustat sekä tilanteen vaatimukset
- ilmaisee itseään selkeästi ja melko virheettömästi
- käyttää ammattisanastoa melko täsmällisesti
- ääntää englantia selkeästi niin, että viesti välittyy
- tuottaa eri tekstilajien mukaisia tekstejä, joiden kielelliset puutteet eivät häiritse viestin välittymistä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- osallistuu aloitteellisesti alan kielenkäyttötilanteisiin niiden käytäntöjä noudattaen
- viestii aloitteellisesti myös vaativissa ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa ottaen huomioon osallistujien kieli- ja kulttuuritaustat
- ilmaisee itseään tehokkaasti, tarkasti, sujuvasti ja lähes virheettömästi
- käyttää ammattisanastoa täsmällisesti
- ääntää englantia selkeästi ja sujuvasti sekä painottaa ja rytmittää puhettaan niin, että viesti vahvistuu
- tuottaa eri tekstilajien mukaisia selkeitä, hyvin jäsenneltyjä ja lähes virheettömiä tekstejä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviää ammattiin liittyvistä kielenkäyttötilanteista tarkentavien kysymysten ja omien lyhyiden puheenvuorojen avulla
- ymmärtää puhekumppanin viestintää niin, että pystyy toimimaan sen perusteella asianmukaisesti
- ilmaisee ajatuksensa ammatillisissa kielenkäyttötilanteissa yksinkertaisin kielellisin rakentein ja pääosin yhtenäisesti sekä kohtalaisen ymmärrettävästi, vaikka viestin välittymistä haittaavia kielivirheitä esiintyy
- tuntee ammattisanastoa, vaikka sen käytössä on puutteita
- ääntää englantia niin, että viesti välittyy virheistä huolimatta
- laatii itsenäisesti yksinkertaisia ammatillisia tekstejä mallin mukaisesti sekä kielellisiä apuvälineitä käyttäen laajempia tekstejä, joiden kielelliset puutteet osin häiritsevät viestin välittymistä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

pakolliset suulliset ja kirjalliset harjoitustehtävät + tuntiaktiivisuus
70% läsnäolopakko

Tavoitteet

Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (1129/2014, 7 §) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen (ruotsin kielen tai suomen toisena kielenä) suullisen ja kirjallisen taidon. Opiskelija osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti oman alansa työympäristössä ja monialaisen työyhteisön jäsenenä ottaen eettisesti huomioon erilaiset toimijat työskentelyssään ruotsin kielellä sekä Suomessa että Pohjoismaissa TAI suomen kielellä (S2) Suomessa ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.

Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot (ruotsi tai suomi toisena kielenä) ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Opiskelija osaa hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa kirjallisesti ja suullisesti hyödyntäen teknologiaa ja digitalisaation suomia mahdollisuuksia oman alansa työtehtävissä. Opintojen aikana opiskelijalle syntyy kyky ottaa vastuuta oman kieli- ja viestintäosaamisensa kehittämisestä sekä kyky ja motivaatio kehittää niitä.

Sisältö

Opintojakson sisältö määräytyy tutkintokohtaisesti, ja sisällöt ovat kullekin tutkintoalalle olennaisia suullisia ja kirjallisia harjoituksia:
• Ammattialan keskeiset kansainväliset ja kotikansainväliset vuorovaikutustilanteet: yksilö- ja ryhmäviestintä
• Ammattialan keskeiset käsitteet ja termit
• Ammattialan organisaatiot, työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet
• Kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen

Oppimateriaalit

e-kirja: Kontakt - Svenska inom teknik (Anna-Maija Pietilä, Edita, 2022)
Opinaika (koulun tarjoama kieliopin harjoittelualusta)
Moodle (ohejeet ja kotitehtävät)

Opetusmenetelmät

suullinen ja kirjallinen pari-, ryhmä- ja yksilötyöskentely

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

sovitaan kurssin aikana
uusinnat Examissa

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Mikäli opiskelijalla on ruotsin YO-kokeiden arvosanana M, E, L tai muu vahva näyttö (todistukset) toisen kotimaisen kielen osaamisesta, opiskelijalla on mahdollista suorittaa ruotsi näyttökokeilla (kirjallinen ja suullinen). Tästä tulee keskustella opettajan kanssa.

Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, hänen tutkintoonsa ei sisälly tämä opintojakso.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

max. 135 t (27t/opintopiste)

Sisällön jaksotus

kielioppi
työelämän ruotsi
alakohtainen ruotsi

Lisätietoja opiskelijoille

Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan erillisillä arvosanoilla, ja näiden keskiarvo muodostavat kurssiarvosanan.

70% läsnäolopakko

Tarkempi aikataulutus kurssin alussa

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Hän osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hän hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa, mutta epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Hän ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy, ja osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa. Hän osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää. Hän ääntää ymmärrettävästi, eivätkä lauserytmin katkot haittaa viestin perille menoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla ja osuvalla tavalla. Hän osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialan tilanteissa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta ja ottaa huomioon keskustelukumppanin. Hän käyttää oman alan ja yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi. Hän ääntää selkeästi ja lauserytmi on luontevaa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Hän osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hän hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa, mutta epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Hän ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

3 kirjallista koetta (n. 1 tunnin mittaisia)
suullinen esitys
haastattelu (vain arvosanat 3-5)
tehtävien suorittaminen (taso, aikataulussa pysyminen)
osallistuminen (tuntiaktiivisuus, kotitehtävät)
opiskelijan oma arvio suullisesta ja kirjallisesta osaamisestaan peilaten Arenen taitotasokuvauksiin

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen taitotaso (CEF) B1

Lisätiedot

Opintojakson tarkennettu sisältö määräytyy tutkintosuunnitelmakohtaisesti, ja se integroidaan tutkinnon kontekstiin opetussuunnitelmassa ja substanssiopintoihin. Suullisen ja kirjallisen kielitaidon osaaminen arvioidaan erikseen.

Tavoitteet

Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (1129/2014, 7 §) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen (ruotsin kielen tai suomen toisena kielenä) suullisen ja kirjallisen taidon. Opiskelija osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti oman alansa työympäristössä ja monialaisen työyhteisön jäsenenä ottaen eettisesti huomioon erilaiset toimijat työskentelyssään ruotsin kielellä sekä Suomessa että Pohjoismaissa TAI suomen kielellä (S2) Suomessa ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.

Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot (ruotsi tai suomi toisena kielenä) ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Opiskelija osaa hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa kirjallisesti ja suullisesti hyödyntäen teknologiaa ja digitalisaation suomia mahdollisuuksia oman alansa työtehtävissä. Opintojen aikana opiskelijalle syntyy kyky ottaa vastuuta oman kieli- ja viestintäosaamisensa kehittämisestä sekä kyky ja motivaatio kehittää niitä.

Sisältö

Opintojakson sisältö määräytyy tutkintokohtaisesti, ja sisällöt ovat kullekin tutkintoalalle olennaisia suullisia ja kirjallisia harjoituksia:
• Ammattialan keskeiset kansainväliset ja kotikansainväliset vuorovaikutustilanteet: yksilö- ja ryhmäviestintä
• Ammattialan keskeiset käsitteet ja termit
• Ammattialan organisaatiot, työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet
• Kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Hän osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hän hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa, mutta epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Hän ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy, ja osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa. Hän osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää. Hän ääntää ymmärrettävästi, eivätkä lauserytmin katkot haittaa viestin perille menoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla ja osuvalla tavalla. Hän osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialan tilanteissa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta ja ottaa huomioon keskustelukumppanin. Hän käyttää oman alan ja yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi. Hän ääntää selkeästi ja lauserytmi on luontevaa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Hän osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hän hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa, mutta epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Hän ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia.

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen taitotaso (CEF) B1

Lisätiedot

Opintojakson tarkennettu sisältö määräytyy tutkintosuunnitelmakohtaisesti, ja se integroidaan tutkinnon kontekstiin opetussuunnitelmassa ja substanssiopintoihin. Suullisen ja kirjallisen kielitaidon osaaminen arvioidaan erikseen.

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä oman alansa työympäristössä ruotsin kielellä sekä Pohjoismaissa että Suomen ruotsinkielisillä alueilla (kuten Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla) ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.
- osaa hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa eteenpäin sekä kirjallisesti että suullisesti.
- tutustuu oman tekniikan alansa ruotsinkielisiin julkaisuihin.
- saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (352/2003 8§) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon.
Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen
taitotasoa B1.
Opintojen aikana opiskelijalle syntyy kyky ja motivaatio kehittää kieli- ja viestintätaitojaan.

Sisältö

- opiskelijan ammattialaan liittyviä suullisia ja kirjallisia harjoituksia mm. seuraavista aiheista: opinnot ja työ, alan organisaatiot sekä työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet
- ammattialan tekstejä ja ammattiterminologian kartuttamista ja aktivoimista
- ammattialan keskeisiä vuorovaikutustilanteita: yksilö- ja ryhmäviestintää
- kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen
Yksityiskohtaisempi sisältö on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy juuri hyväksyttävästi tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä; virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa
- osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta
- hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa
- käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti
- ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuutta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy virheistä tai sanaston puutteista huolimatta
- osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa
- osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa myös suullisesti; sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää
- ääntää ymmärrettävästi eivätkä lauserytmin katkot haittaa viestin perillemenoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa hyvin
- osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla tavalla
- osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialansa tilanteissa; puhuminen sujuu vaivattomasti, ja opiskelija osaa ottaa huomioon keskustelukumppaninsa
- käyttää sekä oman alansa että yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi
- ääntää selkeästi ja lauserytmi on luonteva.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy juuri hyväksyttävästi tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä; virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa
- osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta
- hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa
- käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti
- ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuutta.

Esitietovaatimukset

Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) ammatillisen kieli- ja viestintätaidon omaksuminen edellyttää Eurooppalaisen viitekehyksen lähtötasoa B1.1.

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä oman alansa työympäristössä ruotsin kielellä sekä Pohjoismaissa että Suomen ruotsinkielisillä alueilla (kuten Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla) ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.
- osaa hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa eteenpäin sekä kirjallisesti että suullisesti.
- tutustuu oman tekniikan alansa ruotsinkielisiin julkaisuihin.
- saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (352/2003 8§) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon.
Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen
taitotasoa B1.
Opintojen aikana opiskelijalle syntyy kyky ja motivaatio kehittää kieli- ja viestintätaitojaan.

Sisältö

- opiskelijan ammattialaan liittyviä suullisia ja kirjallisia harjoituksia mm. seuraavista aiheista: opinnot ja työ, alan organisaatiot sekä työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet
- ammattialan tekstejä ja ammattiterminologian kartuttamista ja aktivoimista
- ammattialan keskeisiä vuorovaikutustilanteita: yksilö- ja ryhmäviestintää
- kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen
Yksityiskohtaisempi sisältö on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy juuri hyväksyttävästi tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä; virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa
- osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta
- hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa
- käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti
- ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuutta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy virheistä tai sanaston puutteista huolimatta
- osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa
- osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa myös suullisesti; sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää
- ääntää ymmärrettävästi eivätkä lauserytmin katkot haittaa viestin perillemenoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa hyvin
- osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla tavalla
- osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialansa tilanteissa; puhuminen sujuu vaivattomasti, ja opiskelija osaa ottaa huomioon keskustelukumppaninsa
- käyttää sekä oman alansa että yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi
- ääntää selkeästi ja lauserytmi on luonteva.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy juuri hyväksyttävästi tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä; virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa
- osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta
- hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa
- käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti
- ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuutta.

Esitietovaatimukset

Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) ammatillisen kieli- ja viestintätaidon omaksuminen edellyttää Eurooppalaisen viitekehyksen lähtötasoa B1.1.

Tavoitteet

Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (1129/2014, 7 §) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen (ruotsin kielen tai suomen toisena kielenä) suullisen ja kirjallisen taidon. Opiskelija osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti oman alansa työympäristössä ja monialaisen työyhteisön jäsenenä ottaen eettisesti huomioon erilaiset toimijat työskentelyssään ruotsin kielellä sekä Suomessa että Pohjoismaissa TAI suomen kielellä (S2) Suomessa ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.

Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot (ruotsi tai suomi toisena kielenä) ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Opiskelija osaa hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa kirjallisesti ja suullisesti hyödyntäen teknologiaa ja digitalisaation suomia mahdollisuuksia oman alansa työtehtävissä. Opintojen aikana opiskelijalle syntyy kyky ottaa vastuuta oman kieli- ja viestintäosaamisensa kehittämisestä sekä kyky ja motivaatio kehittää niitä.

Sisältö

Opintojakson sisältö määräytyy tutkintokohtaisesti, ja sisällöt ovat kullekin tutkintoalalle olennaisia suullisia ja kirjallisia harjoituksia:
• Ammattialan keskeiset kansainväliset ja kotikansainväliset vuorovaikutustilanteet: yksilö- ja ryhmäviestintä
• Ammattialan keskeiset käsitteet ja termit
• Ammattialan organisaatiot, työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet
• Kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Hän osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hän hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa, mutta epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Hän ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy, ja osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa. Hän osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää. Hän ääntää ymmärrettävästi, eivätkä lauserytmin katkot haittaa viestin perille menoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla ja osuvalla tavalla. Hän osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialan tilanteissa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta ja ottaa huomioon keskustelukumppanin. Hän käyttää oman alan ja yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi. Hän ääntää selkeästi ja lauserytmi on luontevaa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Hän osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hän hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa, mutta epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Hän ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia.

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen taitotaso (CEF) B1

Lisätiedot

Opintojakson tarkennettu sisältö määräytyy tutkintosuunnitelmakohtaisesti, ja se integroidaan tutkinnon kontekstiin opetussuunnitelmassa ja substanssiopintoihin. Suullisen ja kirjallisen kielitaidon osaaminen arvioidaan erikseen.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee metallien sähköpinnoituksen ja autokatalyyttisen pinnoituksen fysikaaliset ja kemialliset perusteet. Hän tuntee yleisimpien pinnoituskylpyjen koostumukset ja eri ainesosien tehtävät niissä. Hän tuntee sähköpinnoituslinjojen laitteet ja toiminnan. Opiskelija osaa suunnitella, miten esineet pinnoitetaan sähkökemiallisesti sekä osaa määrittää pinnoitusprosessissa tarvittavien parametrien arvot. Opiskelija tuntee sähköpinnoituksen tuotantotekniikan. Hän osaa mitata eri metallisten pinnoitteiden paksuuksia oikeilla menetelmillä.

Opiskelija osaa kuvata, miten pinnoitteet muodostuvat kaasufaasista. Hän osaa määritellä pinnoitteen ominaisuuksiin vaikuttavat tekijät. Hän osaa kuvata pääpiirteittäin yleisimmät kaasufaasipinnoitusmenetelmät. Opiskelija osaa esittää kaasufaasimenetelmillä valmistettujen pinnoitteiden sovellusmahdollisuudet ja niiden rajoitukset.

Opintojaksolla käsitellään tilastomatematiikkaa.

Sisältö

1. Pinnoituksen fysikaaliset ja kemialliset perusteet
2. Yleisimmät pinnoitusmenetelmät
3. Kemialliset ja sähkökemialliset pintakäsittelylaitokset
4. Teollisuusmaalaamot
5. Kaasufaasipinnoitusmenetelmät
6. Pinnoituksen suunnittelu ja tuotantotekniikka
7. Pintakäsittelyliuosten analytiikka
8. Tilastollisia menetelmiä: regressio- ja varianssianalyysi

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Opiskelija osaa määritellä pinnoitteen paksuuteen ja laatuun vaikuttavat tekijät.
2. Opiskelija osaa nimetä yleisimpiä pinnoitusmenetelmiä ja pinnoituskylpyjen koostumuksia.
3. Opiskelija osaa valita sopivat pinnoitusparametrit sekä käyttää pinnoituslinjaa opastettuna. Hän tunnistaa sopivat ripustustyökalut ja pinnoitepaksuuden mittausmenetelmät.
4. Opiskelija osaa kuvata eri menetelmillä tuotettujen pinnoitteiden keskeiset erot.
5. Opiskelija ymmärtää tilastollisten menetelmien keskeiset periaatteet ja käsitteet

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija osaa selittää pinnoitukseen ja pinnoitteiden ominaisuuksiin vaikuttavat tekijät.
2. Opiskelija osaa valita yleisimmät pinnoitusmenetelmät.
3. Opiskelija osaa suorittaa pinnoituksen ja valita sopivat välineet sekä kemikaalit sen tekemistä varten.
4. Opiskelija osaa soveltaa tilastollisia menetelmiä käytännön sovellustilanteiden analysointiin ja suunnitteluun

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija osaa tutkia pinnoitukseen vaikuttavia tekijöitä.
2. Opiskelija osaa suunnitella halutun pinnoitteen tekemiseen soveltuvan pinnoitusprosessin.
3. Opiskelija osaa suunnitella pinnoituslinjan.
4. Opiskelija ymmärtää tilastollisen testaamisen mahdollisuudet mutta myös niiden rajoitukset ja osaa arvioida kriittisesti saatuja tuloksia.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

1. Opiskelija osaa määritellä pinnoitteen paksuuteen ja laatuun vaikuttavat tekijät.
2. Opiskelija osaa nimetä yleisimpiä pinnoitusmenetelmiä ja pinnoituskylpyjen koostumuksia.
3. Opiskelija osaa valita sopivat pinnoitusparametrit sekä käyttää pinnoituslinjaa opastettuna. Hän tunnistaa sopivat ripustustyökalut ja pinnoitepaksuuden mittausmenetelmät.
4. Opiskelija osaa kuvata eri menetelmillä tuotettujen pinnoitteiden keskeiset erot.
5. Opiskelija ymmärtää tilastollisten menetelmien keskeiset periaatteet ja käsitteet

Esitietovaatimukset

Insinöörikemia
Matemaattis-luonnontieteelliset perusteet 3

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata yleisimpien kemiallisia ja fysikaalisia valmistus- ja erotusprosesseja, niiden toimintaa ja tuotantotekniikkaa raaka-aineesta tuotteeksi. Hän tunnistaa myös prosessien keskeiset jäte- ja päästölähteet sekä ymmärtää kestävän kehityksen vaatimukset prosessiteollisuudelle.

Hän osaa nimetä teollisten prosessien yksikköoperaatiot ja yksikköprosessit ja lukea prosessikaavioita.

Opiskelija tunnistaa prosessiteollisuudessa yleisesti käytettävät materiaalit, niiden ominaisuudet ja prosessiolosuhteiden vaatimukset materiaaleille. Hän osaa selittää miten materiaalien koostumus, rakenne ja valmistusmenetelmät vaikuttavat niiden ominaisuuksiin.

Opiskelija tunnistaa uusiutuvat raaka-aineet mahdollisuudet ja niiden hyödyntämisen kiertotaloudessa.

Sisältö

1. Prosessiteollisuuden toimintaympäristö ja prosessikaaviot
2. Teolliset prosessit (petrokemia, maalit, elintarvikkeiden valmistus, bioprosessit)
3. Yksikköoperaatiot ja yksikköprosessit kuten valmistus- ja erotusmenetelmät
4. Yleisimmät materiaalityypit ja niiden ominaisuuksia sekä valintaperusteita
5. Laboratoriotöitä, joissa tutustutaan eri yksikköoperaatioiden perusteisiin; esim. seuraavat työt:
- lääkeainesynteesi
- höyrystyminen ja tiivistyminen
- uutto
- kiteytys
- tislaus tai alipainetislaus
- ioninvaihto/käänteisosmoosi
- materiaalin tunnistus ja XRF

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt
2. Osaa nimetä yleisimmät teolliset prosessit ja niissä käytettävät yksikköoperaatiot sekä tunnistaa ne prosessikaavioista
3. Osaa luokitella materiaaleja ja selittää niiden toimintaa prosessiympäristössä
4. Tunnistaa laboratoriossa tehtävät toiminnot ja osaa raportoida ne

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija osaa soveltaa ja valita aihepiiriin liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä raportoinnissaan sekä laskea siihen liittyviä kvantitatiivisia peruslaskuja
2. Osaa selittää yleisimpien teollisten prosessien toiminnan ja niissä käytettävät yksikköoperaatiot sekä käyttää ja tehdä yksinkertaisia prosessikaavioita
3. Osaa luokitella ja valita materiaaleja prosessiympäristöön
4. Osaa käyttää laboratoriota ohjeistetusti ja osaa raportoida tulokset

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija osaa selittää aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja laskea siihen liittyviä kvantitatiivisia asioita
2. Osaa selittää yleisimpien teollisten prosessien toiminnan ja niissä käytettävät yksikköoperaatiot sekä käyttää ja muuttaa prosessikaavioita
3. Osaa arvioida eri materiaalien soveltuvuuden prosessiympäristöön
4. Osaa käyttää laboratoriota, tulkita tuloksia ja raportoida ne

Esitietovaatimukset

Orientoivien opintojen laboratorioturvallisuusosuus

Lisätiedot

Opintojakso sisältää työskentelyä laboratoriossa.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on luoda tekniikan ammattilaiselle kokonaisvaltainen käsitys siitä, miten teollisuus- ja teknologiayritys toimii, miten liiketoimintaa kehitetään omalla toimialalla ja mikä teollisuus- ja teknologiayrityksen menestymisessä on ratkaisevaa. Painopiste on yrityksissä, joiden tuote (fyysinen tuote ja/tai palvelu) on teknisesti vaativa ja jotka myyvät tuotteitaan suurelta osin muille yrityksille.
Opiskelija osaa kuvata seuraavat yrityksen toiminnot:
- johtaminen, mukaan lukien strategia, johtamisjärjestelmä ja ihmisten johtaminen
- talous sekä yrityksen suorituskyky ja sen mittaaminen, mukaan lukien tuottavuus ja laatu
- tekninen tuotteen tai palvelun myynti yritykseltä yritykselle
- toiminnanohjaus
- toimitusketjun hallinta, mukaan lukien hankinta, tuotanto ja logistiikka
- projektitoiminta.

Sisältö

- johtaminen, mukaan lukien strategia, johtamisjärjestelmä ja ihmisten johtaminen
- talous ja yrityksen suorituskyky ja sen mittaaminen, mukaan lukien tuottavuus ja laatu
- tekninen tuotteen tai palvelun myynti yritykseltä yritykselle
- toiminnanohjaus
- toimitusketjun hallinta, mukaan lukien hankinta, tuotanto ja logistiikka
- projektitoiminta
- toteutuksen kohderyhmän perusteella kurssiin liittyy 1–2 syventävää osuutta joistakin seuraavista:
o toiminnan johtaminen tuotepainotteisessa yrityksessä (mm. tuotteiden toiminnanohjaus, tilaus-toimitusketjun hallinta, toiminnanohjausjärjestelmät)
o toiminnan johtaminen tieto- ja viestintäliiketoiminnassa (mm. tietojärjestelmät liiketoimintakontekstissa, tietoteknisten palveluiden hallinta, tietotekniikkapalvelutoiminnan ohjaus, ITIL)
o teknologian myynti (mm. ratkaisumyynti, tarjoustyö, neuvottelutaidot, hinnoittelu)
o tekninen hankinta
o teknologiayrittäjyys (mm. yrityksen perustaminen ja liiketoimintasuunnitelma teknisen innovaation pohjalta)
o työnjohto-oppi
o logistiikka ja sen merkitys yrityksen suorituskykyyn
o palveluliiketoiminta, joka painottuu teknisiin ratkaisuihin ja palveluihin, mutta joka on muuta(kin) kuin tietotekniikkapalveluita, esimerkiksi projektiliiketoiminta (mm. palvelutoiminnan ohjaus, palvelutoiminnan tietojärjestelmät)

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata teollisuus- ja teknologiayrityksen toimintaan liittyvät peruskäsitteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata teollisuus- ja teknologiayrityksen toimintaan liittyvät peruskäsitteet hyvin ja soveltaa niitä kuvatessaan oman alan yrityksen toimintaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisten lisäksi kuvata yhteyksiä teollisuus- ja teknologiayrityksen peruskäsitteiden välillä ja analysoida näitä yhteyksiä oman alan yrityksen toiminnassa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvata teollisuus- ja teknologiayrityksen toimintaan liittyvät peruskäsitteet.

Esitietovaatimukset

Ei esitietovaatimuksia.

Tavoitteet

1. Opiskelija osaa työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja hän myös osaa huomioida lainsäädännön velvoitteet työnantajalle sekä työntekijälle yhteisellä työpaikalla.
2. Opiskelija osaa nimetä työhön liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä. Opiskelija tuntee työhyvinvoinnin toteuttamiseen ja kehittämiseen tarvittavia menetelmiä.
3. Opiskelija osaa kuvata laatukulttuurin merkityksen työssä. Hän myös osaa tulkita eri alojen (elintarvike, kemian prosessitekniikka) yleisimpiä laatustandardeja.
4. Opiskelija osaa arvioida tuotannon ympäristövaikutuksia. Opiskelija tietää, mitä ympäristöjohtaminen yrityksessä tarkoittaa. Hän myös tuntee ympäristöjohtamisen standardeja (kuten ISO 14 000).

Sisältö

1. Työturvallisuus
2. Työhyvinvointi. Työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät. Ammattitaudit.
3. Laatukulttuuri työpaikalla. Laatustandardit.
4. Tuotannon ympäristönäkökulmat

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- erottaa arkitiedon tutkituista tiedoista
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti ja asiasisältöä halliten
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kaikkeen mittaustietoon liittyvän mittausepävarmuuden merkityksen ja osaa ottaa sen huomioon päätöksenteossa. Opiskelija osaa havainnollistaa ja tulkita tilastollista dataa. Opiskelija tuntee luottamusvälit, tilastolliset testit ja regressio-analyysin ja osaa soveltaa niitä oman alansa tutkimustulosten tulkinnassa yksinkertaisissa ongelmanratkaisutilanteissa.
Opiskelija hallitsee tilastollisen koesuunnittelun perusteet ja osaa suunnitella tehokkaita koesarjoja yksinkertaisissa tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa. Opiskelija osaa analysoida suunnitelluista kokeista saatuja tuloksia laadunohjauksen, optimoinnin tai mitoituksen tarpeisiin.

Sisältö

1. Todennäköisyyden käsite ja peruslaskusäännöt, satunnaismuuttujat ja niiden tavallisimmat jakaumat.
2. Mittausepävarmuuden käsite ja tilastollinen virhearviointi.
3. Tilastollisen datan havainnollistaminen ja tilastolliset tunnusluvut.
4. Luottamusvälit ja tilastolliset testit sekä niiden soveltaminen tilastollisessa päättelyssä.
5. Regressioanalyysin alkeet ja sen sovelluksia omalta alalta.
6. Koesuunnittelun peruskäsitteet; malli- ja muuttujatyypit.
7. Tavallisimmat kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin muuttujiin liittyvät koesuunnitelmat.
8. Koetulosten analysointi varianssi- ja regressioanalyysillä.
9. Kokeellinen optimointi ja vastepinnat (Box-Wilson strategia).
10. Tilastollisten analyysien tulosten graafinen esittäminen käyräparvina ja vastepintoina.
11. Excelin tai jonkin tilasto-ohjelman käyttö tilastollisissa analyyseissä ja koesuunnittelussa.

Opetusmenetelmät

Luennot
Laskuharjoitukset
IT-harjoitukset
Tentti?/Viikkokokeet?

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia soveltavia todennäköisyyslaskuja ja nimetä tavallisimmat jakaumat, laskea niihin liittyviä todennäköisyyksiä sekä arvioida normaalijakaumaan liittyviä todennäköisyyksiä.
2. Opiskelija osaa soveltaa virheiden kasautumisen lainalaisuuksia yksinkertaisissa toistokokeisiin liittyvissä tilanteissa.
3. Opiskelija osaa tehdä histogrammin annetusta aineistosta ja laskea tavallisimmat tunnusluvut jollakin tilasto-ohjelmalla.
4. Opiskelija osaa laskea odotusarvon ja keskihajonnan luottamusvälejä sekä osaa tehdä johtopäätöksen tilastollisessa testissä p-arvon perusteella.
5. Opiskelija osaa soveltaa regressioanalyysiä tavallisimmissa lineaarisissa kalibrointitilanteissa.
6. Opiskelija osaa luetella koesuunnittelun keskeiset periaatteet; opiskelija osaa selittää mekanistisen ja empiirisen mallin eron ja osaa muodostaa usean muuttujan lineaarisia malleja.
7. Opiskelija osaa muodostaa faktoriaalisia koesuunnitelmia ja erityisesti 2N-koe-suunnitelmia.
8. Opiskelija osaa tehdä lineaarisen regressioanalyysin.
9. Opiskelija osallistuu laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija osaa soveltaa todennäköisyyden laskusääntöjä tilastollisessa päättelyssä ja päätellä tavanomaisimpiin sovelluksiin liittyvät jakaumat.
2. Opiskelija osaa arvioida epälineaarisilla lausekkeilla saatavien tulosten mittausepävarmuutta.
3. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä tilastollisten tunnuslukujen ja graafisten esitysten pohjalta.
4. Opiskelija osaa soveltaa luottamusvälejä tilastollisessa päätöksenteossa ja muodostaa annettuun vertailuongelmaan sopivat testihypoteesit.
5. Opiskelija osaa tulkita regressioanalyysin keskeisiä tunnuslukuja.
6. Opiskelija osaa soveltaa keskeisiä periaatteita yksinkertaisissa käytännön koesuunnittelutilanteissa; opiskelija osaa muodostaa varianssianalyysissä käytettyjä malleja.
7. Opiskelija osaa muodostaa CC- ja 2N-osakoe-suunnitelmia.
8. Opiskelija osaa valita ja toteuttaa tilanteeseen sopivan varianssianalyysin.
9. Opiskelija osaa päätellä, milloin 2N-koesuunnitelma vaatii täydennystä.
10. Opiskelija osaa tehdä vastepintoja.
11. Opiskelija osoittaa osaavansa soveltaa ATK-osaamistaan käytännön koesuunnittelutilanteessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija osaa soveltaa tietoaan jakaumista tilastollisessa testauksessa sekä soveltaa satunnaisluvuilla simulointia mittausepävarmuuden arviointiin.
2. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti tilastoaineiston luonnetta usealla erilaisella graafisella esityksellä ja tunnusluvulla.
3. Opiskelija osaa soveltaa kirjallisuuden tai muun saatavilla olevan informaation avulla testejä myös uusissa tilanteissa.
4. Opiskelija osaa saattaa tavallisimpia oman alan epälineaarisia lausekkeita lineaarisen regression muotoon.
5. Opiskelija osaa luokitella kvalitatiivisia muuttujia ja päätellä annetun suunnittelutilanteen kuvauksen perusteella sopivan empiirisen mallin.
6. Opiskelija osaa valita annettuun tilanteeseen resoluutioltaan sopivan koesuunnitelman.
7. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti saadun mallin luotettavuutta.
8. Opiskelija osaa laskea gradientin ja suunnitella uusia kokeita sen suunnassa.
9. Opiskelija osaa soveltaa graafisia esityksiä kokeellisessa optimoinnissa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

1. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia soveltavia todennäköisyyslaskuja ja nimetä tavallisimmat jakaumat, laskea niihin liittyviä todennäköisyyksiä sekä arvioida normaalijakaumaan liittyviä todennäköisyyksiä.
2. Opiskelija osaa soveltaa virheiden kasautumisen lainalaisuuksia yksinkertaisissa toistokokeisiin liittyvissä tilanteissa.
3. Opiskelija osaa tehdä histogrammin annetusta aineistosta ja laskea tavallisimmat tunnusluvut jollakin tilasto-ohjelmalla.
4. Opiskelija osaa laskea odotusarvon ja keskihajonnan luottamusvälejä sekä osaa tehdä johtopäätöksen tilastollisessa testissä p-arvon perusteella.
5. Opiskelija osaa soveltaa regressioanalyysiä tavallisimmissa lineaarisissa kalibrointitilanteissa.
6. Opiskelija osaa luetella koesuunnittelun keskeiset periaatteet; opiskelija osaa selittää mekanistisen ja empiirisen mallin eron ja osaa muodostaa usean muuttujan lineaarisia malleja.
7. Opiskelija osaa muodostaa faktoriaalisia koesuunnitelmia ja erityisesti 2N-koe-suunnitelmia.
8. Opiskelija osaa tehdä lineaarisen regressioanalyysin.
9. Opiskelija osallistuu laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 2
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 3

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kaikkeen mittaustietoon liittyvän mittausepävarmuuden merkityksen ja osaa ottaa sen huomioon päätöksenteossa. Opiskelija osaa havainnollistaa ja tulkita tilastollista dataa. Opiskelija tuntee luottamusvälit, tilastolliset testit ja regressio-analyysin ja osaa soveltaa niitä oman alansa tutkimustulosten tulkinnassa yksinkertaisissa ongelmanratkaisutilanteissa.
Opiskelija hallitsee tilastollisen koesuunnittelun perusteet ja osaa suunnitella tehokkaita koesarjoja yksinkertaisissa tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa. Opiskelija osaa analysoida suunnitelluista kokeista saatuja tuloksia laadunohjauksen, optimoinnin tai mitoituksen tarpeisiin.

Sisältö

1. Todennäköisyyden käsite ja peruslaskusäännöt, satunnaismuuttujat ja niiden tavallisimmat jakaumat.
2. Mittausepävarmuuden käsite ja tilastollinen virhearviointi.
3. Tilastollisen datan havainnollistaminen ja tilastolliset tunnusluvut.
4. Luottamusvälit ja tilastolliset testit sekä niiden soveltaminen tilastollisessa päättelyssä.
5. Regressioanalyysin alkeet ja sen sovelluksia omalta alalta.
6. Koesuunnittelun peruskäsitteet; malli- ja muuttujatyypit.
7. Tavallisimmat kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin muuttujiin liittyvät koesuunnitelmat.
8. Koetulosten analysointi varianssi- ja regressioanalyysillä.
9. Kokeellinen optimointi ja vastepinnat (Box-Wilson strategia).
10. Tilastollisten analyysien tulosten graafinen esittäminen käyräparvina ja vastepintoina.
11. Excelin tai jonkin tilasto-ohjelman käyttö tilastollisissa analyyseissä ja koesuunnittelussa.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia soveltavia todennäköisyyslaskuja ja nimetä tavallisimmat jakaumat, laskea niihin liittyviä todennäköisyyksiä sekä arvioida normaalijakaumaan liittyviä todennäköisyyksiä.
2. Opiskelija osaa soveltaa virheiden kasautumisen lainalaisuuksia yksinkertaisissa toistokokeisiin liittyvissä tilanteissa.
3. Opiskelija osaa tehdä histogrammin annetusta aineistosta ja laskea tavallisimmat tunnusluvut jollakin tilasto-ohjelmalla.
4. Opiskelija osaa laskea odotusarvon ja keskihajonnan luottamusvälejä sekä osaa tehdä johtopäätöksen tilastollisessa testissä p-arvon perusteella.
5. Opiskelija osaa soveltaa regressioanalyysiä tavallisimmissa lineaarisissa kalibrointitilanteissa.
6. Opiskelija osaa luetella koesuunnittelun keskeiset periaatteet; opiskelija osaa selittää mekanistisen ja empiirisen mallin eron ja osaa muodostaa usean muuttujan lineaarisia malleja.
7. Opiskelija osaa muodostaa faktoriaalisia koesuunnitelmia ja erityisesti 2N-koe-suunnitelmia.
8. Opiskelija osaa tehdä lineaarisen regressioanalyysin.
9. Opiskelija osallistuu laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija osaa soveltaa todennäköisyyden laskusääntöjä tilastollisessa päättelyssä ja päätellä tavanomaisimpiin sovelluksiin liittyvät jakaumat.
2. Opiskelija osaa arvioida epälineaarisilla lausekkeilla saatavien tulosten mittausepävarmuutta.
3. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä tilastollisten tunnuslukujen ja graafisten esitysten pohjalta.
4. Opiskelija osaa soveltaa luottamusvälejä tilastollisessa päätöksenteossa ja muodostaa annettuun vertailuongelmaan sopivat testihypoteesit.
5. Opiskelija osaa tulkita regressioanalyysin keskeisiä tunnuslukuja.
6. Opiskelija osaa soveltaa keskeisiä periaatteita yksinkertaisissa käytännön koesuunnittelutilanteissa; opiskelija osaa muodostaa varianssianalyysissä käytettyjä malleja.
7. Opiskelija osaa muodostaa CC- ja 2N-osakoe-suunnitelmia.
8. Opiskelija osaa valita ja toteuttaa tilanteeseen sopivan varianssianalyysin.
9. Opiskelija osaa päätellä, milloin 2N-koesuunnitelma vaatii täydennystä.
10. Opiskelija osaa tehdä vastepintoja.
11. Opiskelija osoittaa osaavansa soveltaa ATK-osaamistaan käytännön koesuunnittelutilanteessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija osaa soveltaa tietoaan jakaumista tilastollisessa testauksessa sekä soveltaa satunnaisluvuilla simulointia mittausepävarmuuden arviointiin.
2. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti tilastoaineiston luonnetta usealla erilaisella graafisella esityksellä ja tunnusluvulla.
3. Opiskelija osaa soveltaa kirjallisuuden tai muun saatavilla olevan informaation avulla testejä myös uusissa tilanteissa.
4. Opiskelija osaa saattaa tavallisimpia oman alan epälineaarisia lausekkeita lineaarisen regression muotoon.
5. Opiskelija osaa luokitella kvalitatiivisia muuttujia ja päätellä annetun suunnittelutilanteen kuvauksen perusteella sopivan empiirisen mallin.
6. Opiskelija osaa valita annettuun tilanteeseen resoluutioltaan sopivan koesuunnitelman.
7. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti saadun mallin luotettavuutta.
8. Opiskelija osaa laskea gradientin ja suunnitella uusia kokeita sen suunnassa.
9. Opiskelija osaa soveltaa graafisia esityksiä kokeellisessa optimoinnissa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

1. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia soveltavia todennäköisyyslaskuja ja nimetä tavallisimmat jakaumat, laskea niihin liittyviä todennäköisyyksiä sekä arvioida normaalijakaumaan liittyviä todennäköisyyksiä.
2. Opiskelija osaa soveltaa virheiden kasautumisen lainalaisuuksia yksinkertaisissa toistokokeisiin liittyvissä tilanteissa.
3. Opiskelija osaa tehdä histogrammin annetusta aineistosta ja laskea tavallisimmat tunnusluvut jollakin tilasto-ohjelmalla.
4. Opiskelija osaa laskea odotusarvon ja keskihajonnan luottamusvälejä sekä osaa tehdä johtopäätöksen tilastollisessa testissä p-arvon perusteella.
5. Opiskelija osaa soveltaa regressioanalyysiä tavallisimmissa lineaarisissa kalibrointitilanteissa.
6. Opiskelija osaa luetella koesuunnittelun keskeiset periaatteet; opiskelija osaa selittää mekanistisen ja empiirisen mallin eron ja osaa muodostaa usean muuttujan lineaarisia malleja.
7. Opiskelija osaa muodostaa faktoriaalisia koesuunnitelmia ja erityisesti 2N-koe-suunnitelmia.
8. Opiskelija osaa tehdä lineaarisen regressioanalyysin.
9. Opiskelija osallistuu laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 2
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 3

Tavoitteet

Opiskelija osaa määritellä tärkeimmät rakenteiden valmistusmenetelmät, materiaalien lastuamis- sekä muut työstömenetelmät, taivutukset ja hitsaukset. Opiskelija osaa esittää valmistustekniikassa tarvittavan mittaustekniikan perusteet sekä käyttää mittausvälineitä.
Opiskelija osaa tuottaa taso- ja leikkauspiirustuksia sekä sijoitussuunnitteludokumentteja tietokoneavusteisesti (CAD) noudattaen mittakaavaan sidottujen esitysten keskeisiä sääntöjä. Lisäksi hän osaa luoda kolmiulotteisia malleja 3D CAD-tekniikalla.

Sisältö

1. Tuotteen suunnittelu
2. Tietokoneavusteisen suunnittelun (CAD) perusteet
3. Valutekniikat
4. Kiinteän aineen muodonantotekniikat
5. Lastuavat ja muut työstömenetelmät
6. Levynmuovaus
7. Hitsaus
8. Mittaustekniikka ja mittausvälineiden käyttö

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Opiskelija osaa määritellä tai kuvata tuotteen suunnittelun merkityksen valmistuksen kannalta.
2. Opiskelija osaa laatia mittakaavasidonnaisia teknisiä dokumentteja annettujen perusmallien pohjalta ja luoda kolmiulotteisen perusmallin 3D CAD-tekniikkaa käyttäen.
3. Opiskelija osaa määritellä, mistä materiaalista, millaisin menetelmin ja laittein tuotteet tulee valmistaa.
4. Opiskelija osaa kuvata työstömenetelmät.
5. Opiskelija osaa kuvata aihepiiriin liittyvien mittaustekniikoiden perusteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija osaa määritellä tuotteen, joka on yksinkertainen ja halpa.
2. Opiskelija osaa laatia ja muokata valmiita mittakaavasidonnaisia piirustuksia sekä luoda kolmiulotteisen mallin ja muokata olemassa olevaa mallia tietokoneavusteisesti.
3. Opiskelija osaa arvioida eri valmistusmenetelmien soveltuvuutta tuotteiden valmistukseen.
4. Opiskelija osaa valita oikeat terämateriaalit erilaisiin työstöihin.
5. Opiskelija osaa valita mittauslaitteen kohteen mukaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija osaa hyödyntää suunnittelussa samaan tarkoitukseen jo olemassa olevia tuotteita.
2. Opiskelija osaa itsenäisesti tuottaa CAD- dokumentteja sekä kaksi- että kolmiulotteisista malleista. Lisäksi hän osaa tehdä parannuksia ja korjauksia olemassa oleviin malleihin.
3. Opiskelija osaa kuvata valmistusmenetelmien periaatteet ja niissä käytettävät koneet ja laitteet.
4. Opiskelija osaa määritellä työstöarvot työstömenetelmien mukaan.
5. Opiskelija osaa määritellä mittauksissa syntyviä virheitä

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

1. Opiskelija osaa määritellä tai kuvata tuotteen suunnittelun merkityksen valmistuksen kannalta.
2. Opiskelija osaa laatia mittakaavasidonnaisia teknisiä dokumentteja annettujen perusmallien pohjalta ja luoda kolmiulotteisen perusmallin 3D CAD-tekniikkaa käyttäen.
3. Opiskelija osaa määritellä, mistä materiaalista, millaisin menetelmin ja laittein tuotteet tulee valmistaa.
4. Opiskelija osaa kuvata työstömenetelmät.
5. Opiskelija osaa kuvata aihepiiriin liittyvien mittaustekniikoiden perusteet.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee virtaustekniikan peruskäsitteet, kuten laminaarin ja turbulentin virtauksen, painehäviön sekä Newtoniset ja ei-Newtoniset fluidit.
Opiskelija osaa soveltaa virtaustekniikan perusyhtälöitä ja mekaanisen energian tasetta pumppujen ja putkistojen alustavassa suunnittelussa ja mitoituksessa sekä osaa huomioida kestävän kehityksen.
Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät lämmönsiirtotekniikkaan ja energiatehokkuuteen liittyvät käsitteet siten, että pystyy ratkaisemaan niihin liittyviä keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Sisältö

1. Virtaustekniikan käsitteet ja perusyhtälöt
2. Jatkuvuusyhtälö, mekaanisen energian taseyhtälö, virtaustekniikan dimensiottomat luvut ja niiden soveltaminen
3. Putkiston painehäviöt; kitkapainehäviö ja paikallisvastukset
4. Pumput ja niiden prosessitekninen mitoittaminen
5. Lämmönjohtuminen, monikerroksiset seinämät.
6. Konvektio, lämmönsiirron dimensiottomat luvut
7. Säteilylämmönsiirto
8. Kokonaislämmönsiirto, lämmönsiirtimet ja niiden prosessitekniset laskenta- ja mitoitusmallit

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata virtaustekniikkaan ja teollisuuden putkistoihin liittyvät peruskäsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja laskea niihin liittyviä suoraviivaisia, lähinnä kaavaan sijoittamiseen perustuvia laskuja

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata virtaustekniikan käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa saamiensa tulosten mielekkyyteen. Opiskelija osaa mitoittaa pumpun prosessiteknisesti ja tuntee pumpputyypit.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa virtaustekniikan ilmiötä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa. Opiskelija osaa mitoittaa ja optimoida putkiston neste- ja kaasuvirtauksille ja valita tarkoituksenmukaisia putkivarusteita. Opiskelija osaa mitoittaa ja optimoida pumpun prosessiteknisesti ja tuntee eri pumpputyypit.

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 2
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 3

Tavoitteet

Opiskelija tuntee virtaustekniikan peruskäsitteet, kuten laminaarin ja turbulentin virtauksen, painehäviön sekä Newtoniset ja ei-Newtoniset fluidit.
Opiskelija osaa soveltaa virtaustekniikan perusyhtälöitä ja mekaanisen energian tasetta pumppujen ja putkistojen alustavassa suunnittelussa ja mitoituksessa sekä osaa huomioida kestävän kehityksen.
Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät lämmönsiirtotekniikkaan ja energiatehokkuuteen liittyvät käsitteet siten, että pystyy ratkaisemaan niihin liittyviä keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Sisältö

1. Virtaustekniikan käsitteet ja perusyhtälöt
2. Jatkuvuusyhtälö, mekaanisen energian taseyhtälö, virtaustekniikan dimensiottomat luvut ja niiden soveltaminen
3. Putkiston painehäviöt; kitkapainehäviö ja paikallisvastukset
4. Pumput ja niiden prosessitekninen mitoittaminen
5. Lämmönjohtuminen, monikerroksiset seinämät.
6. Konvektio, lämmönsiirron dimensiottomat luvut
7. Säteilylämmönsiirto
8. Kokonaislämmönsiirto, lämmönsiirtimet ja niiden prosessitekniset laskenta- ja mitoitusmallit

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata virtaustekniikkaan ja teollisuuden putkistoihin liittyvät peruskäsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja laskea niihin liittyviä suoraviivaisia, lähinnä kaavaan sijoittamiseen perustuvia laskuja

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata virtaustekniikan käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa saamiensa tulosten mielekkyyteen. Opiskelija osaa mitoittaa pumpun prosessiteknisesti ja tuntee pumpputyypit.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa virtaustekniikan ilmiötä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa. Opiskelija osaa mitoittaa ja optimoida putkiston neste- ja kaasuvirtauksille ja valita tarkoituksenmukaisia putkivarusteita. Opiskelija osaa mitoittaa ja optimoida pumpun prosessiteknisesti ja tuntee eri pumpputyypit.

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 2
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 3

Tavoitteet

Opiskelija oppii yleisimpien prosessiteollisuudessa käytettävien aineensiirtoprosessien periaatteet ja valittujen prosessien mitoitusmenetelmiä. Kurssin jälkeen opiskelija
- tuntee yleisimmät erotusoperaatiot ja osaa valita erotusmenetelmän tarpeen perusteella
- osaa tulkita faasitasapainoa kuvaavia diagrammeja sekä valita faasitasapainomalleja ja ratkaista niitä sopivilla ohjelmistoilla
- ymmärtää kemiallisten teollisten prosessien mekanistisen mallituksen periaatteet ja osaa muodostaa yksinkertaisia prosessimalleja sekä ratkaista niitä
- osaa etsiä ja käyttää empiirisiä korrelaatiota aineominaisuuksien ja prosessien malliparametrien estimoimiseen.
- osaa muodostaa eri mallien mukaisia neste-höyry tasapainokuvaajia simulointiohjelman avulla sekä arvioida ja verrata niitä kokeellisiin ja kirjallisuudessa esitettyihin diagrammeihin.

Sisältö

1. Aineensiirtoprosessit
2. Erotusoperaatiot
3. Mekanistinen kemiallisten prosessien mallitus
4. Prosessisimulaattorin käyttö kemian teollisuuden prosessien ja laitteiden suunnittelussa.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata ja selittää aineensiirron yksikköoperaatioiden perusilmiöt ja niihin liittyvät käsitteet.
Opiskelija osaa ohjattuna laskea ja mitoittaa aineensiirtoprosesseja annettujen yhtälöiden pohjalta. Opiskelija ymmärtää, mihin binääriseosten neste-höyrytasapainot perustuvat.
Opiskelija osaa ohjattuna käyttää prosessisimulaattoria.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata ja selittää aineensiirron yksikköoperaatioiden perusilmiöt ja niihin liittyvät käsitteet.
Opiskelija osaa laskea, mitoittaa ja valita aineensiirtoprosesseja annettujen oletusten pohjalta. Opiskelija ymmärtää binääriseosten neste-höyry- ja neste-nestetasapainoja ja mihin ne perustuvat.
Opiskelija osaa käyttää prosessisimulaattoria aineensiirtoprosessien laskemisessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa, mitoittaa ja valita aineensiirtoprosesseja mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.
Opiskelija ymmärtää binääri- ja monikomponenttiseosten neste-höyry- ja neste-nestetasapainoja ja mihin ne perustuvat.
Opiskelija osaa käyttää sujuvasti prosessisimulaattoria aineensiirtoprosessien laskemisessa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvata ja selittää aineensiirron yksikköoperaatioiden perusilmiöt ja niihin liittyvät käsitteet.
Opiskelija osaa ohjattuna laskea ja mitoittaa aineensiirtoprosesseja annettujen yhtälöiden pohjalta. Opiskelija ymmärtää, mihin binääriseosten neste-höyrytasapainot perustuvat.
Opiskelija osaa ohjattuna käyttää prosessisimulaattoria.

Esitietovaatimukset

Taseet
Virtaustekniikka
Lämmönsiirto ja energiatehokkuus
Reaktiotekniikka
Yksikköprosessit 1

Tavoitteet

Opiskelija tuntee ammattialansa ympäristöasioiden ja turvallisuusjohtamisen sisällön sekä niihin liittyvän lainsäädännön. Opiskelija tuntee EU:n ja kansallisen ympäristö- ja kemikaalilainsäädännön periaatteet sekä osaa hakea tietoa erilaisista säädöksistä ja ohjeista. Opiskelija ymmärtää ympäristölupamenettelyprosessin ja ympäristövaikutusarvioinnin periaatteen. Opiskelija ymmärtää kemikaalien teollisen käsittelyn luvanvaraisuuden ja lupamenettelyt.
Opiskelija tuntee turvallisen laitoksen suunnitteluperiaatteet sekä osaa arvioida onnettomuusriskejä. Opiskelija tuntee voimassaoleviin tuotteisiin, laitoksiin, jätevesiin ja -lietteisiin sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden käyttöön liittyvät kansalliset sekä EU:n säädökset ja viranomaismääräykset. Hän tuntee parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja osaa minimoida syntyvän jätteen määrän sekä tuntee tarvittavat puhdistus- ja käsittelytekniikat.
Opiskelija tietää kiinteiden- nestemäisten ja kaasumaisten päästöjen hallintakeinoja ja -tekniikoita.

Sisältö

1. Tuotteiden haitallisten ominaisuuksien tunnistaminen
2. Riskienarvioinnin periaatteet
3. EU:n lainsäädäntö sekä kansallinen lainsäädäntö. Päästöjen tarkkailun ja mittaamisen perusteet. Ympäristölupamenettely ja ympäristövaikutuksien arvioinnin prosessi. Parhaan käyttökelpoisen teknologian periaate ja päästöjen vähentämisen ja tarkkailun käytänteet.
4. Paras käyttökelpoinen tekniikka, syntyvien jätteiden määrän vähentäminen ja jätteiden käsittely
5. Jätelaki, valtakunnallinen jätesuunnitelma ja muu jätelainsäädäntö. Kestävän kehityksen ja teknologian periaatteet.
6. Kiinteiden-, nestemäisten- ja kaasumaisten päästöjen käsittelymenetelmät.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Opiskelija tunnistaa kemikaalien haitalliset ainesosat ja osaa listata niiden haitalliset ominaisuudet.
2. Opiskelija löytää viranomaismääräykset ja osaa yhdistää ne lupahakemuksissa raportoitaviin ja lupamääräyksiin liittyviin asioihin.
3. Opiskelija osaa nimetä keskeiset jätteen vähentämiskeinot ja tunnistaa tarvittavat jätteiden käsittelymenetelmät.
4. Opiskelija löytää parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssit ja osaa perustella valintojaan niiden avulla

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija osaa nimetä haitalliset ainesosat ja jakaa ne luokkiin haitallisten ominaisuuksien perusteella.
2. Opiskelija osaa soveltaa viranomaismääräyksiä lupahakemuksissa raportoitaviin ja lupamääräyksiin liittyviin asioihin.
3. Opiskelija osaa valita keskeiset jätteen vähentämiskeinot ja käsittelymenetelmät.
4. Opiskelija osaa etsiä tietoa sekä arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
5. Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija osaa luokitella kemikaalit niiden haitallisten ominaisuuksien perusteella.
2. Opiskelija osaa arvioida laitoksen lupatarpeen ja suunnitella tarvittavat lupahakemukset.
3. Opiskelija osaa suunnitella keskeiset jätteen vähentämiskeinot ja käsittelymenetelmät.
4. Opiskelija osoittaa alan tietoperustan hyvän hallinnan ja soveltaa niitä käytännössä

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

1. Opiskelija tunnistaa kemikaalien haitalliset ainesosat ja osaa listata niiden haitalliset ominaisuudet.
2. Opiskelija löytää viranomaismääräykset ja osaa yhdistää ne lupahakemuksissa raportoitaviin ja lupamääräyksiin liittyviin asioihin.
3. Opiskelija osaa nimetä keskeiset jätteen vähentämiskeinot ja tunnistaa tarvittavat jätteiden käsittelymenetelmät.
4. Opiskelija löytää parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssit ja osaa perustella valintojaan niiden avulla

Tavoitteet

Opiskelija tietää, mitä ovat virukset, bakteerit, hiivat ja homeet sekä ymmärtää käsitteet eukaryootit / prokaryootit.
Opiskelija on sisäistänyt, että mikrobeja esiintyy kaikkialla niin ilmassa, vedessä, ympäristössä, pinnoilla, elintarvikkeissa kuin erilaisissa prosesseissakin (esim. hometalot, sisäilma, elintarvikkeissa hyötykäyttönä / pilaantumisessa, jätevesipuhdistus, biopolttoaineiden valmistus, maalit, terveys/sairastuminen)
Opiskelija ymmärtää haitallisten ja hyödyllisten mikrobien erot, osaa hyödyntää niitä erilaisissa prosesseissa sekä tunnistaa niiden aiheuttamia ongelmia.
Opiskelija tietää miten haitallisista mikrobeista päästään eroon, ja miten mikrobeja analysoidaan erilaisilla mikrobiologian ja molekyylibiologian (DNA-analyysit) menetelmillä.
Opiskelijalla on ymmärrys henkilökohtaisen hygienian merkityksestä prosessien eri vaiheessa, esimerkiksi näytteenotossa.

Sisältö

Prokaryootti- ja eukaryoottisolut, virukset sekä niiden rakenteet. Biomolekyyleistä nukleiinihappojen rakenne, ominaisuudet ja toiminta.

Mikrobien kasvuolosuhteet. Mikrobiluokat ja niiden tärkeimmät ominaisuudet. Haitalliset ja hyödylliset mikrobit. Elävien ja kuolleiden mikrobien analyysimenetelmät. Aseptiikka. Esimerkkejä mikrobien hyödyntämisestä teollisuudessa.

Henkilökohtainen hygienia. Hygienian merkitys (prosessit / terveys). Virusten ja mikrobien poisto. Hygieniatestit.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
1. etsiä tietoa alan tietolähteistä
2. osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
3. osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- etsiä tietoa ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- suunnitella toimintaa turvallisuus huomioiden

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti
- perustella tietolähteiden käytön
- perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla
- toimia vastuullisesti ja turvallisuus huomioiden

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on kokonaisnäkemys prosessiteollisuuden automaatiosta ja sen merkityksestä tuotannon mahdollistajana. Lisäksi opiskelija tuntee automaatiototeutuksen yleisimmät komponentit, laitteet, tiedonsiirron periaatteet, automaatiojärjestelmän toiminnallisuuden, säädön sekä dokumentoinnin perusteet.

Sisältö

Prosessi- ja kappaletavara-automaatio
Yleisimmät automaation komponentit ja kentän laitteet
Instrumentoinnin esittäminen prosessikaaviossa
Säädön perusteet
Prosessiautomaation järjestelmät

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija ymmärtää automaation peruskäsitteet ja omaa kokonaisnäkemyksen automaatioratkaisusta
Opiskelija tuntee automaation komponentteja ja laitteita
Opiskelija tuntee kaavioissa esitettyjä laitteiden ja instrumentoinnin piirrosmerkkejä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisen lisäksi opiskelija ymmärtää ja osaa hyödyntää tietoa prosessiteollisuuden perussovelluksissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia toteutuksia sekä arvioida niiden käyttökelpoisuutta.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija ymmärtää automaation peruskäsitteet ja omaa kokonaisnäkemyksen automaatioratkaisusta
Opiskelija tuntee automaation komponentteja ja laitteita
Opiskelija tuntee kaavioissa esitettyjä laitteiden ja instrumentoinnin piirrosmerkkejä

Tavoitteet

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät prosessien käytön valvonnan menetelmät ja kunnossapidon siten, että pystyy ratkaisemaan niihin liittyviä keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Sisältö

1. Prosessien käyttö: kapasiteetin suunnittelu, henkilöstöresurssit ja työnsuunnittelu, toimitusketjun hallinta
2. Laadunhallinta ja laatujärjestelmät
3. Kunnossapidon käsitteet ja standardit
4. Vikaantumismekanismit
5. Korroosiomuodot ja korroosion eston periaatteet
6. Kunnossapidon tehokkuus ja sen mittaaminen
7. Käytön ja kunnossapidon suunnittelu ja ajoitus
8. TPM, RCM, LCM -ajattelu
9. Toiminnanohjaus
10. Turvallisuus, ympäristönsuojelu

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja ratkaista niihin liittyviä suoraviivaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

iskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa aihepiirin tehtävien ratkaisuissa saamiensa tulosten mielekkyyteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa aihepiirin ilmiöitä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä oman alansa työympäristössä ruotsin kielellä sekä Pohjoismaissa että Suomen ruotsinkielisillä alueilla (kuten Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla) ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.
- osaa hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa eteenpäin sekä kirjallisesti että suullisesti.
- tutustuu oman tekniikan alansa ruotsinkielisiin julkaisuihin.
- saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (352/2003 8§) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon.
Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen
taitotasoa B1.
Opintojen aikana opiskelijalle syntyy kyky ja motivaatio kehittää kieli- ja viestintätaitojaan.

Sisältö

- opiskelijan ammattialaan liittyviä suullisia ja kirjallisia harjoituksia mm. seuraavista aiheista: opinnot ja työ, alan organisaatiot sekä työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet
- ammattialan tekstejä ja ammattiterminologian kartuttamista ja aktivoimista
- ammattialan keskeisiä vuorovaikutustilanteita: yksilö- ja ryhmäviestintää
- kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen
Yksityiskohtaisempi sisältö on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy juuri hyväksyttävästi tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä; virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa
- osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta
- hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa
- käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti
- ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuutta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy virheistä tai sanaston puutteista huolimatta
- osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa
- osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa myös suullisesti; sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää
- ääntää ymmärrettävästi eivätkä lauserytmin katkot haittaa viestin perillemenoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa hyvin
- osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla tavalla
- osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialansa tilanteissa; puhuminen sujuu vaivattomasti, ja opiskelija osaa ottaa huomioon keskustelukumppaninsa
- käyttää sekä oman alansa että yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi
- ääntää selkeästi ja lauserytmi on luonteva.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy juuri hyväksyttävästi tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä; virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa
- osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta
- hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa
- käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti
- ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuutta.

Esitietovaatimukset

Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) ammatillisen kieli- ja viestintätaidon omaksuminen edellyttää Eurooppalaisen viitekehyksen lähtötasoa B1.1.

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä oman alansa työympäristössä ruotsin kielellä sekä Pohjoismaissa että Suomen ruotsinkielisillä alueilla (kuten Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla) ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.
- osaa hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa eteenpäin sekä kirjallisesti että suullisesti.
- tutustuu oman tekniikan alansa ruotsinkielisiin julkaisuihin.
- saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (352/2003 8§) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen suullisen ja kirjallisen taidon.
Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen
taitotasoa B1.
Opintojen aikana opiskelijalle syntyy kyky ja motivaatio kehittää kieli- ja viestintätaitojaan.

Sisältö

- opiskelijan ammattialaan liittyviä suullisia ja kirjallisia harjoituksia mm. seuraavista aiheista: opinnot ja työ, alan organisaatiot sekä työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet
- ammattialan tekstejä ja ammattiterminologian kartuttamista ja aktivoimista
- ammattialan keskeisiä vuorovaikutustilanteita: yksilö- ja ryhmäviestintää
- kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen
Yksityiskohtaisempi sisältö on kuvattu opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy juuri hyväksyttävästi tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä; virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa
- osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta
- hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa
- käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti
- ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuutta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy virheistä tai sanaston puutteista huolimatta
- osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa
- osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa myös suullisesti; sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää
- ääntää ymmärrettävästi eivätkä lauserytmin katkot haittaa viestin perillemenoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa hyvin
- osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla tavalla
- osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialansa tilanteissa; puhuminen sujuu vaivattomasti, ja opiskelija osaa ottaa huomioon keskustelukumppaninsa
- käyttää sekä oman alansa että yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi
- ääntää selkeästi ja lauserytmi on luonteva.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija
- selviytyy juuri hyväksyttävästi tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa
- osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä; virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa
- osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta
- hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa; epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa
- käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti
- ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuutta.

Esitietovaatimukset

Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) ammatillisen kieli- ja viestintätaidon omaksuminen edellyttää Eurooppalaisen viitekehyksen lähtötasoa B1.1.

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ja tulkita derivaatan ja integraalin käsitettä oman alansa tyypillisissä tilanteissa.
Opiskelija osaa soveltaa keskeisiä derivoimis- ja integroimissääntöjä helpohkoihin funktioihin ja määrittää numeerisesti derivaattoja ja integraaleja. Lisätavoitteena on vahvistaa opiskelijan laskennallista ATK-osaamista.
Opiskelija osaa käyttää derivaattaa ja integraalia myöhemmissä fysiikan, kemian, biologian ja ammattiaineiden ja matematiikan opintojaksoilla.
Opiskelija kehittää teknillis-tieteellistä ajattelutapaansa, osaa ilmiöiden luonnontieteellistä analyysiä sekä lämpöopin perusteorioiden soveltamista ympäristön lämpöilmiöihin liittyen.
Opiskelija hallitsee lämpö- ja kosteus ilmiöden fysikaaliset perusteet. Opiskelija tuntee erilaisten laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden taustalla olevia lämpöopin lainalaisuuksia ja osaa esittää ongelmiin perusteltuja ratkaisuja.

Sisältö

1. Raja-arvo
2. Derivaatta
3. Integraali
4. Numeerinen derivointi ja integrointi
5. Derivaatan ja integraalin tavallisimmat oman alan sovellukset
6. Tietokoneavusteinen matematiikka
7. Lämpölaajeneminen
8. Lämpöenergia
9. Kosteus
10. Sähkökenttä ja sen sovellukset
11. Tasavirtapiirit

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa derivoida ja integroida numeerisesti.
Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä yksinkertaisiin funktioihin sekä osaa tulkita derivaatan ja integraalin graafisesti.
Opiskelija osallistuu opintojakson laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.
Ymmärtää lämpölaajenemisen fysikaaliset perusteet ja osaa laskea olosuhteiden muutoksen aiheuttaman lämpölaajenemisen.
Ymmärtää lämpöenergian käsitteet kvalitatiivisesti ja osaa selittää olomuodon muutoksiin liittyvät energiat
Osaa selittää kosteuteen liittyvien käsitteiden fysikaaliset perusteet.
Tuntee sähkökenttään liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä
Tuntee tasavirtapiireihin liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä tavanomaisiin tekniikassa esiintyviin funktioihin. Hän myös osaa arvioida tuloksensa mielekkyyden ja oikeellisuuden. Ja osaa tunnistaa fysiikan, kemian ja biologian ilmiöissä esiintyviä derivaattoja ja integraaleja.
Osaa soveltaa lämpöenergian kaavoja ja laskea olomuodonmuutoksiin liittyvät energiat
Osaa laskea kosteusolosuhteet annetuissa tilanteissa
Osaa soveltaa sähkökenttien teoriaa laskuissa ja selittää sähkökenttään perustuvien laitteiden toiminnan
Osaa soveltaa tasavirtapiirien teoriaa laskuissa ja selittää tasavirtapiirien sovellukset

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa ilmiöitä, joissa tarvitaan derivaatan tai integraalin käyttöä.
Osaa soveltaa sujuvasti lämpöenergian kaavoja olomuodonmuutostilanteisiin sekä arvioimaan tuloksen mielekkyyttä.
Osaa luoda sähkökenttien teoriaa soveltaen mallin, ratkaista sen avulla halutun suureen ja arvioida tulosta kriittisesti
Osaa luoda tasavirtapiirien teoriaa soveltaen mallin, ratkaista sen avulla halutun suureen ja arvioida tulosta kriittisesti

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa derivoida ja integroida numeerisesti.
Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä yksinkertaisiin funktioihin sekä osaa tulkita derivaatan ja integraalin graafisesti.
Opiskelija osallistuu opintojakson laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.
Ymmärtää lämpölaajenemisen fysikaaliset perusteet ja osaa laskea olosuhteiden muutoksen aiheuttaman lämpölaajenemisen.
Ymmärtää lämpöenergian käsitteet kvalitatiivisesti ja osaa selittää olomuodon muutoksiin liittyvät energiat
Osaa selittää kosteuteen liittyvien käsitteiden fysikaaliset perusteet.
Tuntee sähkökenttään liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä
Tuntee tasavirtapiireihin liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1 ja 2

Tavoitteet

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät analyyttisen kemian ja orgaanisen kemian käsitteet ja ilmiöt siten, että pystyy ymmärtämään ja ratkaisemaan aihepiiriin liittyviä oman koulutusalansa kannalta keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan välttämättöminä pohjatietoina myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Sisältö

Analyyttinen kemia:
• näytteenoton ja näytteenkäsittelyn perusteet
• kalibrointisuora
• johdanto instrumentaalianalytiikkaan, seuraavat menetelmät soveltuvin osin:
- absorptio- ja emissiospektroskopia (UV, VIS, IR)
- kromatografiat
- mikroskopia (optinen, SEM, TEM, STM, AFM)
- Röntgenmenetelmät (XRF, XRD)
- sähkökemialliset menetelmät
- termoanalyysi (TG, DSC jne.)
• analyyttisen kemian laboratoriotöitä, esim. seuraavat:
- absorptiospektroskopia, XRF, emissiospektroskopia
- orgaaniset analyysitekniikat: GC, FTIR, taitekerroin jne.
• yleisen ja analyyttisen kemian laskutaitojen vahvistaminen

Orgaaninen kemia:
• nimeäminen ja kaavat
• isomeria: rakenne- ja stereoisomeria (optinen isomeria jne.)
• keskeiset funktionaaliset ryhmät ja niiden vaikutus aineiden ominaisuuksiin
• funktionaalisten ryhmien tyypilliset reaktiot ja reaktiomekanismit
• eri sovellusalueilla keskeisten orgaanisten yhdisteiden ominaisuudet ja käyttäytyminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja ratkaista niihin liittyviä suoraviivaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt omin sanoin; hän osaa selittää, mihin ilmiöön liittyvät yhtälöt ja kaavat perustuvat tai mitä ne tarkoittavat ilmiön kannalta; hän osaa ottaa kantaa aihepiirin tehtävien ratkaisuissa saamiensa tulosten mielekkyyteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa aihepiirin ilmiöitä, tapahtumia tms. mielekkäiden oletusten pohjalta sekä analysoida, arvioida ja muokata ratkaisuja ja mallia tarvittaessa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija oppii opintojaksolla käsiteltävät analyyttisen kemian ja orgaanisen kemian käsitteet ja ilmiöt siten, että pystyy ymmärtämään ja ratkaisemaan aihepiiriin liittyviä oman koulutusalansa kannalta keskeisiä ongelmia, soveltamaan tietojaan välttämättöminä pohjatietoina myöhemmissä aineopinnoissa ja hyödyntämään osaamistaan tulevissa työtehtävissä.

Esitietovaatimukset

Kemian perusteet 1
Orientoivien opintojen laboratorio-osuus

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata yleisimpien kemiallisia ja fysikaalisia valmistus- ja erotusprosesseja, niiden toimintaa ja tuotantotekniikkaa raaka-aineesta tuotteeksi. Hän tunnistaa myös prosessien keskeiset jäte- ja päästölähteet sekä ymmärtää kestävän kehityksen vaatimukset prosessiteollisuudelle.

Hän osaa nimetä teollisten prosessien yksikköoperaatiot ja yksikköprosessit ja lukea prosessikaavioita.

Opiskelija tunnistaa prosessiteollisuudessa yleisesti käytettävät materiaalit, niiden ominaisuudet ja prosessiolosuhteiden vaatimukset materiaaleille. Hän osaa selittää miten materiaalien koostumus, rakenne ja valmistusmenetelmät vaikuttavat niiden ominaisuuksiin.

Opiskelija tunnistaa uusiutuvat raaka-aineet mahdollisuudet ja niiden hyödyntämisen kiertotaloudessa.

Sisältö

1. Prosessiteollisuuden toimintaympäristö ja prosessikaaviot
2. Teolliset prosessit (petrokemia, maalit, elintarvikkeiden valmistus, bioprosessit)
3. Yksikköoperaatiot ja yksikköprosessit kuten valmistus- ja erotusmenetelmät
4. Yleisimmät materiaalityypit ja niiden ominaisuuksia sekä valintaperusteita
5. Laboratoriotöitä, joissa tutustutaan eri yksikköoperaatioiden perusteisiin; esim. seuraavat työt:
- lääkeainesynteesi
- höyrystyminen ja tiivistyminen
- uutto
- kiteytys
- tislaus tai alipainetislaus
- ioninvaihto/käänteisosmoosi
- materiaalin tunnistus ja XRF

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

1. Määritellä tai kuvata aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt
2. Osaa nimetä yleisimmät teolliset prosessit ja niissä käytettävät yksikköoperaatiot sekä tunnistaa ne prosessikaavioista
3. Osaa luokitella materiaaleja ja selittää niiden toimintaa prosessiympäristössä
4. Tunnistaa laboratoriossa tehtävät toiminnot ja osaa raportoida ne

Arviointikriteerit, hyvä (3)

1. Opiskelija osaa soveltaa ja valita aihepiiriin liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä raportoinnissaan sekä laskea siihen liittyviä kvantitatiivisia peruslaskuja
2. Osaa selittää yleisimpien teollisten prosessien toiminnan ja niissä käytettävät yksikköoperaatiot sekä käyttää ja tehdä yksinkertaisia prosessikaavioita
3. Osaa luokitella ja valita materiaaleja prosessiympäristöön
4. Osaa käyttää laboratoriota ohjeistetusti ja osaa raportoida tulokset

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1. Opiskelija osaa selittää aihepiiriin liittyvät käsitteet ja ilmiöt kvalitatiivisesti ja laskea siihen liittyviä kvantitatiivisia asioita
2. Osaa selittää yleisimpien teollisten prosessien toiminnan ja niissä käytettävät yksikköoperaatiot sekä käyttää ja muuttaa prosessikaavioita
3. Osaa arvioida eri materiaalien soveltuvuuden prosessiympäristöön
4. Osaa käyttää laboratoriota, tulkita tuloksia ja raportoida ne

Esitietovaatimukset

Orientoivien opintojen laboratorioturvallisuusosuus

Lisätiedot

Opintojakso sisältää työskentelyä laboratoriossa.

Tavoitteet

Opintojakson tavoite on syventää opiskelijan tietoa ja osaamista bio- ja kemiantekniikan toimialasta.
Opiskelija perehtyy yhteen tai useampaan alan tuoteryhmään, sen ominaisuuksiin ja valmistusprosessiin tekemällä projektityön. Työhön liittyen hän perehtyy myös anturitekniikkaan.

Opiskelija osaa viestiä asiantuntijana erilaisissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä ja -ympäristöissä. Hän osaa hakea ja arvioida tietoa kriittisesti ja käyttää sitä tavoitteellisesti. Opiskelija tuntee suullisen ja kirjallisen viestinnän hyvät käytännöt ja osaa soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti.

Sisältö

1. Aihealueeseen tutustuminen
2. Projektisuunnitelman laatiminen ja tarvittavien materiaalien sekä välineiden hankkiminen
3. Kokeellinen osuus
4. Mittausepävarmuuden määrittäminen
5. Matriisilaskenta
6. Projektin raportointi ja esittely
7. Esiintymistaidot, puhumalla vaikuttaminen ja palautteen antaminen
8. Viestintä projekteissa sekä tutkimus- ja kehittämistehtävissä

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- etsiä ammatillista tietoa ohjattuna
- käyttää alan käsitteitä oikein ja erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa tietämystä ammattialastaan
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
- noudattaa turvallisuusohjeita

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan, käsitteisiin ja toimintaympäristöön
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia opiskelijaryhmässä
- toimia turvallisesti

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- organisoida omaa ja opiskelijaryhmän toimintaa
- toimia turvallisuus huomioiden

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- etsiä ammatillista tietoa ohjattuna
- käyttää alan käsitteitä oikein ja erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa tietämystä ammattialastaan
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
- noudattaa turvallisuusohjeita

Esitietovaatimukset

Orientoivien opintojen laboratorioturvallisuusosuus

Lisätiedot

Opintojakso sisältää ammatillisen viestinnän opintoja.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa prosessisuunnittelun vaiheet ja eri suunnitteluvaiheessa tarvittavan tietotaidon sekä laskea prosessin teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn.

Opiskelija oppii laatimaan lähtötiedoista prosessikaavioita, selvittämään prosessin taseita, suorittamaan päälaitteiden valintaa ja prosessiteknisiä mitoituksia käyttäen hyväksi suunnitteluohjelmistoja.

Opiskelija osaa huomioida prosessisuunnittelussa laitosturvallisuuden ja kestävän kehityksen sekä valita ympäristöystävälliset ratkaisut.

Sisältö

1. Prosessisuunnittelun perusteet
2. Suunnitteluohjelmistot
3. Prosessisuunnittelun eri vaiheet
4. Alan tärkeimmät standardit
5. Lohko-, prosessi-, virtaus- ja PI-kaaviot sekä layout-suunnitelmat
6. Laite- ja materiaalivalinnat
7. Laitosturvallisuus ja ympäristövaikutukset
8. Kannattavuus ja investointilaskelmat

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata prosessitekniikkaan liittyviä peruskäsitteitä ja kaaviota. Opiskelija osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen ja osaa etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata prosessitekniikkaan liittyvät peruskäsitteet ja kaaviot.
Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti.
Opiskelija osaa etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti sekä perustella tietolähteiden käytön. Opiskelija osaa perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla.

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 2
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 3

Tavoitteet

1. Opiskelija osaa työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja hän myös osaa huomioida lainsäädännön velvoitteet työnantajalle sekä työntekijälle yhteisellä työpaikalla.
2. Opiskelija osaa nimetä työhön liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä kuormitustekijöitä. Opiskelija tuntee työhyvinvoinnin toteuttamiseen ja kehittämiseen tarvittavia menetelmiä.
3. Opiskelija osaa kuvata laatukulttuurin merkityksen työssä. Hän myös osaa tulkita eri alojen (elintarvike, kemian prosessitekniikka) yleisimpiä laatustandardeja.
4. Opiskelija osaa arvioida tuotannon ympäristövaikutuksia. Opiskelija tietää, mitä ympäristöjohtaminen yrityksessä tarkoittaa. Hän myös tuntee ympäristöjohtamisen standardeja (kuten ISO 14 000).

Sisältö

1. Työturvallisuus
2. Työhyvinvointi. Työn fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät. Ammattitaudit.
3. Laatukulttuuri työpaikalla. Laatustandardit.
4. Tuotannon ympäristönäkökulmat

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- erottaa arkitiedon tutkituista tiedoista
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti ja asiasisältöä halliten
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on luoda tekniikan ammattilaiselle kokonaisvaltainen käsitys siitä, miten teollisuus- ja teknologiayritys toimii, miten liiketoimintaa kehitetään omalla toimialalla ja mikä teollisuus- ja teknologiayrityksen menestymisessä on ratkaisevaa. Painopiste on yrityksissä, joiden tuote (fyysinen tuote ja/tai palvelu) on teknisesti vaativa ja jotka myyvät tuotteitaan suurelta osin muille yrityksille.
Opiskelija osaa kuvata seuraavat yrityksen toiminnot:
- johtaminen, mukaan lukien strategia, johtamisjärjestelmä ja ihmisten johtaminen
- talous sekä yrityksen suorituskyky ja sen mittaaminen, mukaan lukien tuottavuus ja laatu
- tekninen tuotteen tai palvelun myynti yritykseltä yritykselle
- toiminnanohjaus
- toimitusketjun hallinta, mukaan lukien hankinta, tuotanto ja logistiikka
- projektitoiminta.

Sisältö

- johtaminen, mukaan lukien strategia, johtamisjärjestelmä ja ihmisten johtaminen
- talous ja yrityksen suorituskyky ja sen mittaaminen, mukaan lukien tuottavuus ja laatu
- tekninen tuotteen tai palvelun myynti yritykseltä yritykselle
- toiminnanohjaus
- toimitusketjun hallinta, mukaan lukien hankinta, tuotanto ja logistiikka
- projektitoiminta
- toteutuksen kohderyhmän perusteella kurssiin liittyy 1–2 syventävää osuutta joistakin seuraavista:
o toiminnan johtaminen tuotepainotteisessa yrityksessä (mm. tuotteiden toiminnanohjaus, tilaus-toimitusketjun hallinta, toiminnanohjausjärjestelmät)
o toiminnan johtaminen tieto- ja viestintäliiketoiminnassa (mm. tietojärjestelmät liiketoimintakontekstissa, tietoteknisten palveluiden hallinta, tietotekniikkapalvelutoiminnan ohjaus, ITIL)
o teknologian myynti (mm. ratkaisumyynti, tarjoustyö, neuvottelutaidot, hinnoittelu)
o tekninen hankinta
o teknologiayrittäjyys (mm. yrityksen perustaminen ja liiketoimintasuunnitelma teknisen innovaation pohjalta)
o työnjohto-oppi
o logistiikka ja sen merkitys yrityksen suorituskykyyn
o palveluliiketoiminta, joka painottuu teknisiin ratkaisuihin ja palveluihin, mutta joka on muuta(kin) kuin tietotekniikkapalveluita, esimerkiksi projektiliiketoiminta (mm. palvelutoiminnan ohjaus, palvelutoiminnan tietojärjestelmät)

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvata teollisuus- ja teknologiayrityksen toimintaan liittyvät peruskäsitteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata teollisuus- ja teknologiayrityksen toimintaan liittyvät peruskäsitteet hyvin ja soveltaa niitä kuvatessaan oman alan yrityksen toimintaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisten lisäksi kuvata yhteyksiä teollisuus- ja teknologiayrityksen peruskäsitteiden välillä ja analysoida näitä yhteyksiä oman alan yrityksen toiminnassa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvata teollisuus- ja teknologiayrityksen toimintaan liittyvät peruskäsitteet.

Esitietovaatimukset

Ei esitietovaatimuksia.

Tavoitteet

Opiskelija osaa tunnistaa prosessisuunnittelun vaiheet ja eri suunnitteluvaiheessa tarvittavan tietotaidon sekä laskea prosessin teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn.

Opiskelija oppii laatimaan lähtötiedoista prosessikaavioita, selvittämään prosessin taseita, suorittamaan päälaitteiden valintaa ja prosessiteknisiä mitoituksia käyttäen hyväksi suunnitteluohjelmistoja.

Opiskelija osaa huomioida prosessisuunnittelussa laitosturvallisuuden ja kestävän kehityksen sekä valita ympäristöystävälliset ratkaisut.

Sisältö

1. Prosessisuunnittelun perusteet
2. Suunnitteluohjelmistot
3. Prosessisuunnittelun eri vaiheet
4. Alan tärkeimmät standardit
5. Lohko-, prosessi-, virtaus- ja PI-kaaviot sekä layout-suunnitelmat
6. Laite- ja materiaalivalinnat
7. Laitosturvallisuus ja ympäristövaikutukset
8. Kannattavuus ja investointilaskelmat

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata prosessitekniikkaan liittyviä peruskäsitteitä ja kaaviota. Opiskelija osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen ja osaa etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa määritellä tai kuvata prosessitekniikkaan liittyvät peruskäsitteet ja kaaviot.
Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti.
Opiskelija osaa etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti sekä perustella tietolähteiden käytön. Opiskelija osaa perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla.

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 2
Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 3

Tavoitteet

Opiskelija osaa selittää ja tulkita derivaatan ja integraalin käsitettä oman alansa tyypillisissä tilanteissa.
Opiskelija osaa soveltaa keskeisiä derivoimis- ja integroimissääntöjä helpohkoihin funktioihin ja määrittää numeerisesti derivaattoja ja integraaleja. Lisätavoitteena on vahvistaa opiskelijan laskennallista ATK-osaamista.
Opiskelija osaa käyttää derivaattaa ja integraalia myöhemmissä fysiikan, kemian, biologian ja ammattiaineiden ja matematiikan opintojaksoilla.
Opiskelija kehittää teknillis-tieteellistä ajattelutapaansa, osaa ilmiöiden luonnontieteellistä analyysiä sekä lämpöopin perusteorioiden soveltamista ympäristön lämpöilmiöihin liittyen.
Opiskelija hallitsee lämpö- ja kosteus ilmiöden fysikaaliset perusteet. Opiskelija tuntee erilaisten laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden taustalla olevia lämpöopin lainalaisuuksia ja osaa esittää ongelmiin perusteltuja ratkaisuja.

Sisältö

1. Raja-arvo
2. Derivaatta
3. Integraali
4. Numeerinen derivointi ja integrointi
5. Derivaatan ja integraalin tavallisimmat oman alan sovellukset
6. Tietokoneavusteinen matematiikka
7. Lämpölaajeneminen
8. Lämpöenergia
9. Kosteus
10. Sähkökenttä ja sen sovellukset
11. Tasavirtapiirit

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa derivoida ja integroida numeerisesti.
Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä yksinkertaisiin funktioihin sekä osaa tulkita derivaatan ja integraalin graafisesti.
Opiskelija osallistuu opintojakson laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.
Ymmärtää lämpölaajenemisen fysikaaliset perusteet ja osaa laskea olosuhteiden muutoksen aiheuttaman lämpölaajenemisen.
Ymmärtää lämpöenergian käsitteet kvalitatiivisesti ja osaa selittää olomuodon muutoksiin liittyvät energiat
Osaa selittää kosteuteen liittyvien käsitteiden fysikaaliset perusteet.
Tuntee sähkökenttään liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä
Tuntee tasavirtapiireihin liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä tavanomaisiin tekniikassa esiintyviin funktioihin. Hän myös osaa arvioida tuloksensa mielekkyyden ja oikeellisuuden. Ja osaa tunnistaa fysiikan, kemian ja biologian ilmiöissä esiintyviä derivaattoja ja integraaleja.
Osaa soveltaa lämpöenergian kaavoja ja laskea olomuodonmuutoksiin liittyvät energiat
Osaa laskea kosteusolosuhteet annetuissa tilanteissa
Osaa soveltaa sähkökenttien teoriaa laskuissa ja selittää sähkökenttään perustuvien laitteiden toiminnan
Osaa soveltaa tasavirtapiirien teoriaa laskuissa ja selittää tasavirtapiirien sovellukset

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa mallintaa ilmiöitä, joissa tarvitaan derivaatan tai integraalin käyttöä.
Osaa soveltaa sujuvasti lämpöenergian kaavoja olomuodonmuutostilanteisiin sekä arvioimaan tuloksen mielekkyyttä.
Osaa luoda sähkökenttien teoriaa soveltaen mallin, ratkaista sen avulla halutun suureen ja arvioida tulosta kriittisesti
Osaa luoda tasavirtapiirien teoriaa soveltaen mallin, ratkaista sen avulla halutun suureen ja arvioida tulosta kriittisesti

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa derivoida ja integroida numeerisesti.
Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa derivoimis- ja integroimissääntöjä yksinkertaisiin funktioihin sekä osaa tulkita derivaatan ja integraalin graafisesti.
Opiskelija osallistuu opintojakson laboraatioihin ja suorittaa tehtävät hyväksytysti.
Ymmärtää lämpölaajenemisen fysikaaliset perusteet ja osaa laskea olosuhteiden muutoksen aiheuttaman lämpölaajenemisen.
Ymmärtää lämpöenergian käsitteet kvalitatiivisesti ja osaa selittää olomuodon muutoksiin liittyvät energiat
Osaa selittää kosteuteen liittyvien käsitteiden fysikaaliset perusteet.
Tuntee sähkökenttään liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä
Tuntee tasavirtapiireihin liittyvät peruskäsitteet ja suoriutuu yksinkertaisista laskutehtävistä

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1 ja 2