Siirry suoraan sisältöön

Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma (YAMK)

Tutkinto:
Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Tutkintonimike:
Medianomi (ylempi AMK)

Laajuus:
60 op

Harjoittelu ja työelämäyhteistyö

Opinnot suoritetaan projektimaisesti kehittämis- ja oppimistehtävinä, jotka kytkeytyvät työelämän kehittämishaasteisiin. YAMK-tason tutkintoon ei kuulu harjoittelua.

Opiskelijat työskentelevät erilaisissa työyhteisöissä ja heillä on vähintään kahden vuoden työkokemus ennen YAMK-opintoja. Opinnäytetyö on kehittämistehtävä, jossa etsitään ratkaisuja omaan työhön ja/tai kumppaniorganisaation haasteisiin.

Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman opetuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa tehdään kiinteää yhteistyötä teatteri- ja tapahtuma-alan eri toimijoiden kanssa.

Tutkintovaatimukset ja asetukset

Katso Ammattikorkeakoulun yleinen tutkintosääntö:

https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/yleista-tietoa-opiskelusta/saannot

Jatko-opinnot

• hakukelpoinen ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoihin
• hakukelpoinen yliopistoon riippuen haettavan yliopiston hakuehdoista

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen erityisperiaatteet

Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan. Katso Metropolian yleiset AHOT-ohjeet.

Tutkinnon profiili

Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma on esitys- ja teatteritekniikan moniosaajuuden rohkea uudistaja ja nopeasti muuttuvan alan osaamisen ja toiminnan vastuullinen kehittäjä. Metropolian tutkintokoulutuksessa on verkostoiduttu hyvin kotimaisten esitys-, teatteri- ja tapahtumateknisen alan yritysten, organisaatioiden, järjestöjen sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Korkeakoulusta valmistuvien työprofiilit

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiudet toimia erilaisissa esitys-, teatteri- ja tapahtumateknisen alan asiantuntija-, johtamis- ja esihenkilö- sekä kehittämistehtävissä:
• yritysten ja organisaatioiden kehittäminen
• tuotantoprosessien suunnittelu ja johtaminen
• esihenkilötehtävät
• tutkimus- ja kehittämisprojektien suunnittelu ja johtaminen.

Keskeiset oppimistulokset

Esitys- ja teatteritekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää opiskelijan asiantuntijuutta sekä kehittää opiskelijan omaa ja organisaation osaamista esitys-, teatteri- ja tapahtuma-alan toimintaympäristössä. Koulutuksen käynyt ammattilainen osaa hyödyntää omaa asiantuntijuuttaan tuotantoprosessien suunnittelussa, teknis-taiteellisen toiminnan johtamisessa sekä organisaation toiminnan ja osaamisen kehittämisessä. Koulutus mahdollistaa alan ammattilaisille myös uusien urapolkujen etsimisen muuttuvassa työelämässä.

Valmistuminen

Koulutuksesta valmistuminen edellyttää, että opinnot on suoritettu esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman YAMK-opetussuunnitelman ja yleisten tutkintovaatimusten mukaisesti.

Tutkinnon taso

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Opiskelijavaihto

Opiskelijavaihdon mahdollisuudesta ylemmässä AMK-tutkinto-ohjelmassa voidaan neuvotella.

Erityispääsyvaatimukset

Hakukelpoisia ovat medianomi (AMK) -tutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet.

Lisäksi hakukelpoisuuteen vaaditaan kaksi vuotta esitys-, teatteri- ja tapahtumateknisen tai muun soveltuvan alan työkokemusta korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Työkokemuksen tulee olla kertynyt lopullisen korkeakoulututkintotodistuksen myöntämispäivästä alkaen ja se on hankittu kevään haussa 31.7. mennessä.

Katso tarkemmat hakuohjeet ja valintaperusteet hakusivustolta.

Opintosuorituksia ja arviointia koskevat säännöt

Opintosuoritusten arviointimenetelmät määritellään opintojen toteutussuunnitelmassa. Arvioinnista vastaa opintosuorituksen toteutuksesta vastaava opettaja.

Jokaiselle opintosuoritukselle on laadittu oma arviointikriteeristö, joka on kirjattu opetussuunnitelmaan.

Arviointiasteikko on seuraava: kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1), hylätty (0) ja hyväksytty (H). Arviointiasteikosta poikkeamisista päättää rehtori.

Opintojen toteuttaminen

Opetusmenetelmänä käytetään monimuoto-opetusta, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta sekä erilaisista työelämässä toteutettavista kehittämistehtävistä.

Tutkinto-ohjelman vastaava

Mikko Pirinen, tutkintovastaava
mikko.pirinen@metropolia.fi

Esitys- ja teatteritekniikka (ylempi AMK)
Tunnus
(K1322S6)
Ilmoittautumisaika

02.07.2022 - 31.07.2022

Ajoitus

05.09.2022 - 20.12.2022

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Toteutustapa

20 % Lähiopetus, 80 % Etäopetus

Yksikkö

Media, muotoilu ja konservointi

Toimipiste

Hämeentie 135

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

1 - 23

Tutkinto-ohjelma
  • Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma (YAMK)
Opettaja
  • Tero Aalto
  • Mikko Pirinen
Vastuuhenkilö

Tero Aalto

Opiskelijaryhmät
  • K1322S6
    Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma ylempiAMK
  • AVOINAMK_S22-K23_K13
    AVOINAMK_S22-K23_K13_Esitys- ja teatteritekniikka YAMK

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• hahmottaa omaa asiantuntijaroolia osana esitys-, teatteri- tai tapahtuma-alan toimintaympäristöä.
• tunnistaa oppimiseensa liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
• hyödyntää reflektiota ammatillisten tavoitteiden saavuttamisessa.
• hyödyntää työyhteisöään ja ammatillisia verkostojaan osaamisensa kehittämisessä.
• huomioida työkyvyn edistämisen osana työtä työuran eri vaiheissa.
• soveltaa itsensä johtamisen taitoja teknis-taiteellisissa toimintaympäristössä.
• hankkia tietoa esitys- ja teatteriteknisen alan tulevaisuuden kehityksestä ja innovaatio-osaamisesta.
• arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan tavoitteellisesti vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia.

Sisältö

• Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatiminen (HOPS)
• Reflektio, osaamisen arviointi
• Jatkuvan oppimisen lähestymistapoja
• Asiantuntijuuden esittely
• Esitysteknisen työn tulevaisuus ja siihen vaikuttavat tekijät
• Työhyvinvointi yksilön näkökulmasta
• Oman työn johtamisen menetelmiä

Oppimateriaalit

Julkaistaan myöhemmin

Opetusmenetelmät

Opintojakso koostuu lähi- ja etäopetusluennoista, opetusta tukevasta itsenäisestä opiskelusta ja pienryhmätehtävistä. Lisäksi opintojakson aikana luodaan opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opintojakson aikana opiskelija laatii ohjeistetusti opintopäiväkirjan. Opintojakso päättyy oman asiantuntijuuden esittelytehtävään.

Työmuodot:
Aktivoiva luento
Etäopetus
Harjoitustehtävät
Henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatiminen
Lähiopetus
Palautekeskustelu
Päiväkirjatyöskentely
Reflektointi

On mahdollista, että osa opetuksena toteutettavasta opintojaksosta tallennetaan joustavaa opiskelua varten. Mikäli et halua olla mukana tallenteella, ilmoita tästä opettajalle opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla. Opetustilanteiden tallenteet ovat nähtävissä opintojakson ajan opintojakson käyttämällä oppimisalustalla. Jos ryhmän kanssa ei sovita muuta, opetustilanteiden tallenteet poistetaan viimeistään 6 kk opintojakson päätyttyä.

Tietosuojaseloste
Kuvaus opintojaksolla tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä löytyy Metropolian julkisilla verkkosivuilla julkaistusta Metropolian opiskelija- ja
opintotietorekisterin tietosuojaselosteesta: https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/tietosuoja-ja-gdpr/tietosuojaselosteet/metropolian-opiskelija-ja-opintotietorekisteri. Opintojakson julkisuutta ei ole rajoitettu (Ammattikorkeakoululaki 9 §).

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin opintopistemäärä on viisi opintopistettä. Laskennallisesti yhden opintopisteen suorittaminen edellyttää 27 tuntia työtä. Opintojakson kokonaistuntimäärä on tämän laskelman mukaan 135 tuntia. Opintojaksolla on luentoja 21 tuntia eli työmäärästä 114 tuntia sijoittuu luentojen ulkopuolelle. Tämä tuntimäärä jakautuu luentoihin valmistautumiseen (etukäteen luettaviin materiaaleihin tai tehtäviin), henkilökohtaiseen ohjaukseen, harjoitustyön tekemiseen (yksilö / ryhmätyö) ja henkilökohtaisen opintopäiväkirjan pitoon. Pystyt näiden tuntimäärien mukaan arvioimaan, millaista panostusta sinulta kurssityöskentelyyn odotetaan ja miten kurssin kuormittavuus suhteutuu muihin kursseihin.

Työmäärämitoitus on ohjeellinen ja suuntaa antava opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamiseksi ja arvosanaan 3/5 tarvittava keskimääräinen työmäärä. Opiskelijan aiemmasta osaamis- ja kokemustaustasta riippuen työmäärä voi olla vähemmän tai enemmän. Opintojaksossa hankittua osaamista arvioidaan tehtävien ja muiden suoritteiden kautta, ei tehtyjen tuntien määrällä.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa ja osaa tehdä näkyväksi asiantuntijuuttaan. Opiskelija tuntee itsearvioinnin ja oman osaamisen kehittämisen periaatteet sekä ymmärtää yhdessä oppimisen ja verkostojen merkityksen. Opiskelija osaa hankkia tietoa esitys- ja teatteriteknisen alan tulevaisuuden kehityksestä. Opiskelija osaa kuvailla itsensä johtamisen ja henkilökohtaisen työhyvinvoinnin periaatteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tehdä näkyväksi asiantuntijuuttaan ja ymmärtää sen merkityksen esitys- ja teatteriteknisen alan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa arvioida osaamistaan ja asettaa kehittymistavoitteita suhteessa aiempaan osaamiseensa ja alan tulevaisuuden kehitykseen. Opiskelija kykenee yhdessä oppimiseen ja hyödyntää verkostoja osaamisensa kehittämisessä. Opiskelija osaa hankkia ja analysoida tietoa esitys- ja teatteriteknisen alan tulevaisuuden kehityksestä. Opiskelija osaa soveltaa itsensä johtamisen ja henkilökohtaisen työhyvinvoinnin periaatteita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tehdä näkyväksi omaa asiantuntijuuttaan ja ymmärtää sen merkityksen esitys- ja teatteriteknisen alan kokonaisuudessa. Opiskelija osaa arvioida osaamistaan monipuolisesti ja asettaa kehittymistavoitteita suhteessa aiempaan osaamiseensa ja alan tulevaisuuden kehitykseen. Opiskelija edistää yhdessä oppimista ja hyödyntää verkostoja osaamisensa kehittämisessä. Opiskelija osaa analysoida ja arvioida tietoa esitys- ja teatteriteknisen alan tulevaisuuden kehityksestä suhteessa omaan osaamiseensa. Opiskelija osaa kehittää itsensä johtamisen tapoja sekä henkilökohtaista työhyvinvointiaan.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija hahmottaa ja osaa tehdä näkyväksi asiantuntijuuttaan. Opiskelija tuntee itsearvioinnin ja oman osaamisen kehittämisen periaatteet sekä ymmärtää yhdessä oppimisen ja verkostojen merkityksen. Opiskelija osaa hankkia tietoa esitys- ja teatteriteknisen alan tulevaisuuden kehityksestä. Opiskelija osaa kuvailla itsensä johtamisen ja henkilökohtaisen työhyvinvoinnin periaatteita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on 50 % läsnäolovelvollisuus. Lisäksi opiskelijan tulee olla laadittuna henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Arvioinnin perusteet ja painotukset:
Harjoitustyöt (60 % arvosanasta)
Jatkuva arviointi (20 % arvosanasta)
Oppimispäiväkirja (20 % arvosanasta)

Aktiivisella osallistumisella luentoihin ja luentotehtäviin on mahdollista ansaita lisäpisteitä, joilla voi korottaa opintojakson arvosanaa.

Ilmoittautumisaika

02.12.2022 - 31.12.2022

Ajoitus

01.01.2023 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

3 op

T&K-osuus

1 op

Toteutustapa

40 % Lähiopetus, 60 % Etäopetus

Yksikkö

Media, muotoilu ja konservointi

Toimipiste

Hämeentie 135

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

1 - 23

Tutkinto-ohjelma
  • Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma (YAMK)
Opettaja
  • Tero Aalto
Vastuuhenkilö

Tero Aalto

Opiskelijaryhmät
  • K1322S6
    Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma ylempiAMK
  • AVOINAMK_S22-K23_K13
    AVOINAMK_S22-K23_K13_Esitys- ja teatteritekniikka YAMK

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tunnistaa teatterin, kulttuuriorganisaation ja tapahtumatoteutusten erilaiset tuotantoprosessit ja kulurakenteet.
• osaa määrittää ja arvioida esitysteknisten tuotantojen osien tavoitteita.
• osaa soveltaa erilaisia projektinhallinnan työvälineitä teknis-taiteellisessa työssä
• osaa perehtyä konseptisuunnittelun menetelmiin
• tuntee laatuajattelun perusteet ja osaa soveltaa niitä ammattialalla.
• osaa määrittää esitysteknisen projektin keskeiset sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät ja tiedostaa viestinnän tärkeyden.
• hahmottaa esitysteknisen projektin työturvallisuuden ja kestävän kehityksen edellytykset ja osaa huomioida ne suunnittelussa.
• osaa presentoida omaa työtään ja projektejaan.
• osaa kehittää esitysteknisen suunnittelun, teknologisen osaamisen, tuotantotalouden, kestävän kehityksen tai työturvallisuuden valmiuksiaan projektissa.

Sisältö

• Esitys- ja teatteriteknisen suunnittelun menetelmät ja työtavat
• Projektijohtaminen
• Viestinnän suunnittelu
• Projekti
• Työturvallisuus ja kestävä kehitys osana projektisuunnittelua

Oppimateriaalit

Julkaistaan verkko-oppimisalustalla

Opetusmenetelmät

Opintojakso koostuu lähi- ja etäopetusluennoista, opetusta tukevasta itsenäisestä opiskelusta ja pienryhmätehtävistä. Opintojakson aikana opiskelija tuottaa esitysteknisestä toimintaympäristössä pien- tai osaprojektin tuotantoprosessin näkökulmasta. Opintojakson aikana opiskelija laatii ohjeistetusti opintopäiväkirjan. Opintojakso päättyy projektin esittelytehtävään.

Työmuodot:
Aktivoiva luento
Etä- ja lähiopetus
Flipped classroom
Projekti
Presentaatio
Palautekeskustelu
Reflektointi ja arviointi
Harjoitustehtävät
Päiväkirjatyöskentely

On mahdollista, että osa opetuksena toteutettavasta opintojaksosta tallennetaan joustavaa opiskelua varten. Mikäli et halua olla mukana tallenteella, ilmoita tästä opettajalle opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla. Opetustilanteiden tallenteet ovat nähtävissä opintojakson ajan opintojakson käyttämällä oppimisalustalla. Jos ryhmän kanssa ei sovita muuta, opetustilanteiden tallenteet poistetaan viimeistään 6 kk opintojakson päätyttyä.

Tietosuojaseloste
Kuvaus opintojaksolla tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä löytyy Metropolian julkisilla verkkosivuilla julkaistusta Metropolian opiskelija- ja
opintotietorekisterin tietosuojaselosteesta: https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/tietosuoja-ja-gdpr/tietosuojaselosteet/metropolian-opiskelija-ja-opintotietorekisteri. Opintojakson julkisuutta ei ole rajoitettu (Ammattikorkeakoululaki 9 §).

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla on mahdollista toteuttaa kehittämisprojekti tai osa siitä työelämälähtöisesti tai Metropolian opetus tai hanketyössä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin opintopistemäärä on viisi opintopistettä. Laskennallisesti yhden opintopisteen suorittaminen edellyttää 27 tuntia työtä. Opintojakson kokonaistuntimäärä on tämän laskelman mukaan 135 tuntia. Opintojaksolla on luentoja 28 tuntia eli työmäärästä 107 tuntia sijoittuu luentojen ulkopuolelle. Tämä tuntimäärä jakautuu luentoihin valmistautumiseen (etukäteen luettaviin materiaaleihin tai tehtäviin), projektityön suunnitteluun, toteuttamiseen sekä dokumentoimiseen ja presentaatioon. Pystyt näiden tuntimäärien mukaan arvioimaan, millaista panostusta sinulta kurssityöskentelyyn odotetaan ja miten kurssin kuormittavuus suhteutuu muihin kursseihin.

Työmäärämitoitus on ohjeellinen ja suuntaa antava opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamiseksi ja arvosanaan 3/5 tarvittava keskimääräinen työmäärä. Opiskelijan aiemmasta osaamis- ja kokemustaustasta riippuen työmäärä voi olla vähemmän tai enemmän. Opintojaksossa hankittua osaamista arvioidaan tehtävien ja muiden suoritteiden kautta, ei tehtyjen tuntien määrällä.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa teatterin, kulttuuriorganisaation ja tapahtumatoteutusten erilaiset tuotantoprosessit,kulurakenteet ja ymmärtää esitysteknisten tuotantojen osien tavoitteita. Opiskelija tuntee projektinhallinnan työvälineitä ja hahmottaa konseptisuunnittelun menetelmiä teknis-taiteellisessa työssä. Hän osaa kuvailla laatuajattelua esitysteknisessä työssä. Opiskelija tuntee teknis-taiteellisten projektien sidosryhmät viestinnän näkökulmasta. Opiskelija osaa hankkia tietoa työturvallisuudesta ja kestävän kehityksen teemoista projektikohtaisesti. Opiskelija osaa työskennellä suunnittelun, teknologisen osaamisen, tuotantotalouden, kestävän kehityksen tai työturvallisuuden kehittämisprojektissa ja presentoida työtään.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee teatterin, kulttuuriorganisaation ja tapahtumatoteutusten erilaiset tuotantoprosessit, kulurakenteet ja ymmärtää syvällisesti esitysteknisten tuotantojen osien tavoitteet. Opiskelija osaa käyttää projektinhallinnan työvälineitä ja tuntee konseptisuunnittelun menetelmiä teknis-taiteellisessa työssä. Hän osaa arvioida laatua esitys- ja teatteriteknisen työn kokonaisuudessa. Opiskelija osaa viestiä teknis-taiteellisten projektien sidosryhmille. Opiskelija ottaa huomioon työturvallisuuden ja kestävän kehityksen teemat projektikohtaisesti. Opiskelija osaa kehittää suunnittelua, teknologista osaamista, tuotantotaloutta, kestävää kehitystä tai työturvallisuutta kehittämisprojektissa ja presentoi sekä reflektoi työtään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee syvällisesti teatterin, kulttuuriorganisaation ja tapahtumatoteutusten erilaiset tuotantoprosessit, kulurakenteet ja kehittää esitysteknisten tuotantojen osien yhteistyötä. Opiskelija osaa käyttää projektinhallinnan työvälineitä ja soveltaa konseptisuunnittelun menetelmiä osaamisalueellaan. Hän osaa soveltaa laatuajattelua esitysteknisessä työssä. Opiskelija osaa viestiä teknis-taiteellisten projektien sidosryhmille. Opiskelija ottaa huomioon työturvallisuuden ja kestävän kehityksen teemat projektikohtaisesti. Opiskelija osaa johtaa suunnittelun, teknologisen osaamisen, tuotantotalouden, kestävän kehityksen tai työturvallisuuden kehittämisprojektia itsenäisesti ja analyyttisesti. Hän osaa presentoida ja reflektoida kehittämisprojektia analyyttisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija hahmottaa teatterin, kulttuuriorganisaation ja tapahtumatoteutusten erilaiset tuotantoprosessit,kulurakenteet ja ymmärtää esitysteknisten tuotantojen osien tavoitteita. Opiskelija tuntee projektinhallinnan työvälineitä ja hahmottaa konseptisuunnittelun menetelmiä teknis-taiteellisessa työssä. Hän osaa kuvailla laatuajattelua esitysteknisessä työssä. Opiskelija tuntee teknis-taiteellisten projektien sidosryhmät viestinnän näkökulmasta. Opiskelija osaa hankkia tietoa työturvallisuudesta ja kestävän kehityksen teemoista projektikohtaisesti. Opiskelija osaa työskennellä suunnittelun, teknologisen osaamisen, tuotantotalouden, kestävän kehityksen tai työturvallisuuden kehittämisprojektissa ja presentoida työtään.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojaksolla on 50 % läsnäolovelvollisuus.

Arvioinnin perusteet ja painotukset:
Harjoitus- ja projektityöt (40 % arvosanasta)
Jatkuva arviointi (20 % arvosanasta)
Dokumentointi ja oppimispäiväkirja (20 % arvosanasta)
Vertaisarviointi (20 % arvosanasta)

Aktiivisella osallistumisella luentoihin ja luentotehtäviin on mahdollista ansaita lisäpisteitä, joilla voi korottaa opintojakson arvosanaa.

Ilmoittautumisaika

28.11.2022 - 31.12.2022

Ajoitus

01.01.2023 - 31.12.2023

Laajuus

30 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Media, muotoilu ja konservointi

Opetuskielet
  • Suomi
Tutkinto-ohjelma
  • Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma (YAMK)
Opettaja
  • Tero Aalto
  • Anna Junnikkala
  • TEKNO virtuaali::esittävä taide
  • Mika Säteri
Vastuuhenkilö

Tero Aalto

Opiskelijaryhmät
  • K1322S6
    Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma ylempiAMK

Tavoitteet

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Metropolian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä opiskelija tuottaa uutta tietoa ja osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla. (vrt. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkintosääntö, 2021)

• Opiskelija osaa perustella, suunnitella, toteuttaa ja arvioida opinnäytetyönsä yhteistyössä työelämän kanssa.
• Opiskelija osaa soveltaa kriittisesti ja tuloksellisesti oman alansa tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä työelämän kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.
• Työssään opiskelija toimii aloitteellisesti ja osoittaa hyvää kehittämis- ja muutosjohtamiskykyä.
• Opiskelija kykenee tekemään perusteltuja valintoja opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa.
• Opiskelija pystyy toimimaan itsenäisesti alansa asiantuntijana sekä työelämän kehittäjänä ja uudistajana.
• Opiskelija laatii kirjallisen opinnäytetyöraportin ja viestii kirjallisesti ja suullisesti osoittaen alansa asiantuntijaviestinnän taitoa.
• Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa opinnäytetyönsä aihepiirin hyvää hallintaa ja taitoa viestiä asiantuntevasti sen tuloksista.

Sisältö

Opinnäytetyöprosessin kaikki vaiheet, aiheen valinta, tutkimus- ja kehittämisprosessi, opinnäytetyön raportointi sekä tutkinto-ohjelman ohjeistuksen mukaan, esim. työpajat, seminaarit, yksilöohjaus, ryhmäohjaus, kypsyysnäyte.

Kypsyysnäyte voi olla lehdistötiedote, blogiteksti, julkaisukelpoinen artikkeli, ns. Executive Summary tai muu tiedottava teksti opinnäytetyöstä. Opiskelija sopii kypsyysnäytteen muodon ja kohdeyleisön opinnäytetyön ohjaajan kanssa.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

• Tutkimus- ja kehittämistarvetta on kuvattu ja sen merkitystä on tarkasteltu kumppaniorganisaation kannalta.
• Tavoitteet on määritelty. Niiden perustelut ovat hajanaiset.
• Tietoperusta jää osittain irralliseksi toiminnan kehittämisestä ja johtopäätöksistä. Olennaisia lähteitä puuttuu. Opiskelija hallitsee lähdekritiikin perusteet.
• Tutkimus- ja kehittämismenetelmiä kuvataan ohuesti ja niitä hyödynnetään pinnallisesti.
• Aineistosta on saatu joitakin relevantteja tuloksia. Tuloksista on tehty johtopäätöksiä ja ne on esitelty pääpiirteissään. Työssä pohditaan tulosten soveltuvuutta, joskin ylimalkaisesti.
• Työ ei etene tavoitteiden ja valituntutkimusotteen mukaisesti. Valintoja perustellaan pinnallisesti.Itseohjautuvan kehittämistyön osuus on vähäinen.
• Luotettavuus- ja eettisyyskysymykset on huomioitu suppeasti.
• Työn rakenteessa ja oikeakielisyydessä on huomautettavaa. Kielellinen ilmaisu on melko kankeaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

• Tutkimus- ja kehittämistarve on kuvattu selkeästi ja perustellusti. Sen merkitystä on tarkasteltu asiakkaan, kumppaniorganisaation toiminnan, ammattialan ja/tai aluekehityksen kannalta.
• Tavoitteet on määritelty selkeästi ja ne on perusteltu tarkoituksenmukaisesti.
• Tietoperusta on relevantti, monipuolinen ja kansainvälinen. Tietoperusta ohjaa toiminnan kehittämistä luontevasti. Opiskelija osoittaa hallitsevansa lähdekritiikin.
• Valitut tutkimus- ja kehittämismenetelmät soveltuvat työhön ja niitä on käytetty huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja ongelmalähtöisesti soveltaen.
• Aineistosta on saatu relevantteja tuloksia, joista on tehty perusteltuja johtopäätöksiä ja ne on esitelty selkeästi. Työssä pohditaan tulosten soveltuvuutta myös laajempaan kontekstiin.
• Työprosessi on toteutettu suunnitelmallisesti ja tutkimusotteelle ominaisesti. Valinnat ovat perusteltuja. Kehittämistyötä tehdään itseohjautuvasti.
• Luotettavuus- ja eettiset kysymykset on käsitelty asianmukaisesti.
• Kieli on lähes virheetöntä asiantuntijatekstiä ja jäsentely on johdonmukaista. Ulkoasu on moitteeton ja teksti sujuvaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

• Tutkimus- ja kehittämistarve on kuvattu ja perusteltu erittäin selkeästi, monipuolisesti, yhteiskunnallisesti ja/tai alan tutkimustietoa hyödyntäen. Tutkimus- ja kehittämistarpeen merkitystä on tarkasteltu erittäin asiantuntevasti asiakkaan, kumppaniorganisaation, ammattialan ja/tai aluekehityksen kannalta.
• Tavoitteet on määritelty ja perusteltu erittäin selkeästi.
• Tietoperusta on kattava ja monipuolinen myös kansainvälisen kirjallisuuden osalta. Tietoperusta ohjaa toiminnan kehittämistä erinomaisesti. Opiskelija käyttää lähdekritiikkiä systemaattisesti.
• Tutkimus- ja kehittämismenetelmien valinnat on perusteltu relevantisti. Valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sovelletaan erittäin asiantuntevasti.
• Aineistosta on saatu monipuolisia ja kattavia tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja/tai tutkimuskysymyksiin. Tuloksista on tehty oivaltavia johtopäätöksiä. Työssä pohditaan tulosten soveltuvuutta laajempaan ammatilliseen ja työelämäkontekstiin.
• Työprosessin ja kehittämistyön hallinta on sekä suunnittelun että toteutuksen osalta rakentavaa ja vastuullista.
• Luotettavuus- ja eettisiä kysymyksiä reflektoidaan asiantuntevasti ja tarkoituksenmukaisesti
• Työ muodostaa ehyen viestinnällisen kokonaisuuden. Kieliasu on huoliteltu ja sujuva. Ulkoasu on kauttaaltaan korkeatasoinen.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty
• Tutkimus- ja kehittämistarvetta ei ole kuvattu eikä sen merkitystä ole osoitettu.
• Tavoitteita ei ole määritelty.
• Työstä puuttuu tietoperusta, se on vain kokemustieto-, konventio- tai oppikirjapohjainen, tai esitetyllä tiedolla ei ole yhteyttä toiminnan kehittämiseen. Opiskelija ei hallitse lähdekritiikin perusteita.
• Tutkimus- tai kehittämisasetelma puuttuu. Työstä ei selviä, miten tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sovellettiin, tai niiden kuvaus on irrallista ja käyttö epäloogista.
• Aineistosta ei ole saatu relevantteja ja perusteltuja tuloksia. Sovellusalueita ei ole löydettävissä.
• Työprosessi on hajanainen eikä valintoja ole perusteltu. Työ ei etene suunnitelmallisesti ja loogisesti eikä vastuullisesti.
• Työn luotettavuudessa ja eettisyydessä on ongelmia.
• Työ ei täytä oman alansa asiantuntijaviestinnältä edellytettyä vähimmäistasoa viestivyyden, kielen ja/tai ulkoasun osalta.

Lisätiedot

Arviointikohteet:
• Tutkimus- ja kehittämistarpeen kuvaus ja merkitys
• Työn tavoitteet (sis. myös työn tarkoitus ja mahdollisen tutkimuskysymyksen)
• Työn tietoperusta (aiempi tutkimuskirjallisuus ja sen hyödyntäminen)
• Työn menetelmälliset valinnat ja toteutus (lähestymistapa,aineiston hankinta ja analyysi, käytäntöön vieminen)
• Tulokset, tulkinta ja johtopäätökset
• Työprosessin kokonaisuus, vastuullisuus omasta prosessista
• Työn luotettavuus ja eettisyys
• Opinnäytetyön raportin viestivyys, kieli ja ulkoasu

Painotus voi vaihdella työn luonteen mukaan.

Ilmoittautumisaika

02.07.2022 - 31.07.2022

Ajoitus

07.09.2022 - 20.12.2022

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Toteutustapa

20 % Lähiopetus, 80 % Etäopetus

Yksikkö

Media, muotoilu ja konservointi

Toimipiste

Hämeentie 135

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

1 - 23

Tutkinto-ohjelma
  • Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma (YAMK)
Opettaja
  • Tero Aalto
Vastuuhenkilö

Tero Aalto

Opiskelijaryhmät
  • K1322S6
    Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma ylempiAMK
  • AVOINAMK_S22-K23_K13
    AVOINAMK_S22-K23_K13_Esitys- ja teatteritekniikka YAMK

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• hahmottaa eri johtamisteorioita osana omaa esitys-, teatteri- tai tapahtuma-alan toimintaympäristöä.
• tunnistaa teknis-taiteellisen toiminnan johtamisen käytänteet ja menetelmät.
• tiedostaa esitys-, teatteri- tai tapahtuma-alan konventiot.
• tunnistaa oman identiteettinsä ja vahvuutensa asiantuntijana ja johtamistehtävissä.
• tunnistaa omat ja/tai organisaationsa vastuut ja vastuiden jakautumisen kehittämiskohteet
• perustella eettisiä toimintatapojaan teknis-taiteellisessa työssä.
• soveltaa johtamistapoja omassa työssään.

Sisältö

• Johtajuuden perusteet
• Management ja leadership
• Oma johtajuus- ja asiantuntijaidentiteetti
• Esitystekniset toimintaympäristöt
• Vastuullinen toiminta työyhteisössä
• Teknis-taiteellisen työyhteisön eettiset kysymykset

Oppimateriaalit

Hatch, Mary-Jo & Cunliffe, Ann (2006): Organization Theory: Modern, Symbolic, and Postmodern Perspectives, Oxford University Press. 4. painos (2018)
Stephen P. Robbins, Timothy A. Judge: Essentials of Organizational Behavior, Global Edition, Pearson Education Limited, Iso-Britannia, 15. painos (2021)

Opetusmenetelmät

Opintojakso koostuu etäopetusluennoista ja opetusta tukevasta itsenäisestä opiskelusta. Opintojakso päättyy pienryhmässä toteutettavaan essee- ja sen presentaatiotehtävään. Opintojakson vaihtoehtoinen suoritustapa on tentti.

Työmuodot:
Aktivoiva luento
Essee
Etäopetus
Harjoitustehtävät
(Lähiopetus)
Presentaatio
Tentti
Vertaisarviointi

On mahdollista, että osa opetuksena toteutettavasta opintojaksosta tallennetaan joustavaa opiskelua varten. Mikäli et halua olla mukana tallenteella, ilmoita tästä opettajalle opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla. Opetustilanteiden tallenteet ovat nähtävissä opintojakson ajan opintojakson käyttämällä oppimisalustalla. Jos ryhmän kanssa ei sovita muuta, opetustilanteiden tallenteet poistetaan viimeistään 6 kk opintojakson päätyttyä.

Tietosuojaseloste
Kuvaus opintojaksolla tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä löytyy Metropolian julkisilla verkkosivuilla julkaistusta Metropolian opiskelija- ja
opintotietorekisterin tietosuojaselosteesta: https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/tietosuoja-ja-gdpr/tietosuojaselosteet/metropolian-opiskelija-ja-opintotietorekisteri. Opintojakson julkisuutta ei ole rajoitettu (Ammattikorkeakoululaki 9 §).

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi suorittaa tenttimällä. Mikäli haluat suorittaa opintojakson tenttimällä, ilmoita siitä verkko-oppimisalustalla viimeistään viikolla 41.

Opintojakson tentti pidetään sähköisenä. Tenttikertoja on maksimissaan kolme ja jokainen voi käydä tekemässä tentin itselleen sopivana ajankohtana tentin aukioloajan puitteissa.

Tenttiin tulee kysymyksiä sekä luennoista että kirjallisesta tenttimateriaalista.
1. Kaikki opintojakson luennot
2. Kurssikirjat: Hatch, Mary-Jo & Cunliffe, Ann (2006): Organization Theory: Modern, Symbolic, and Postmodern Perspectives, Oxford University Press. 4. painos (2018) ja Stephen P. Robbins, Timothy A. Judge: Essentials of Organizational Behavior, Global Edition, Pearson Education Limited, Iso-Britannia, 15. painos (2021).

Tarkempi tenttialue ilmoitetaan myöhemmin.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin opintopistemäärä on viisi opintopistettä. Laskennallisesti yhden opintopisteen suorittaminen edellyttää 27 tuntia työtä. Opintojakson kokonaistuntimäärä on tämän laskelman mukaan 135 tuntia. Opintojaksolla on opetuskertoja 24 tuntia eli työmäärästä 111 tuntia sijoittuu opetuskertojen ulkopuolelle. Tämä tuntimäärä jakautuu luentoihin valmistautumiseen (etukäteen luettaviin materiaaleihin tai tehtäviin), kurssimateriaalin lukemiseen, esseen ja presentaation valmistamiseen (yksilötyöskentely ja ryhmätyöskentely) tai vaihtoehtoisesti tenttiin valmistautumiseen ja sen suorittamiseen. Pystyt näiden tuntimäärien mukaan arvioimaan, millaista panostusta sinulta kurssityöskentelyyn odotetaan ja miten kurssin kuormittavuus suhteutuu muihin kursseihin.

Työmäärämitoitus on ohjeellinen ja suuntaa antava opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamiseksi ja arvosanaan 3/5 tarvittava keskimääräinen työmäärä. Opiskelijan aiemmasta osaamis- ja kokemustaustasta riippuen työmäärä voi olla vähemmän tai enemmän. Opintojaksossa hankittua osaamista arvioidaan tehtävien ja muiden suoritteiden kautta, ei tehtyjen tuntien määrällä.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa johtamisteorioita ja niiden soveltamista esitys-, teatteri- ja tapahtuma-alan toimintaympäristössä. Hän tunnistaa oman roolinsa työyhteisössä ja hahmottaa asiantuntija- ja johtamisvalmiuksiaan ammatillisten arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Opiskelija osaa tehdä näkyväksi asiantuntijuuttaan ja hahmottaa teknis-taiteellisen toimintaympäristön vastuuroolit. Hän osaa hankkia tietoa johtamisesta ja esihenkilötyöstä ja ymmärtää johtamistapojen merkitystä omassa työssään. Opiskelija osaa kuvailla eettisten toimintatapojen periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää johtamisteorioita ja niiden soveltamista esitys-, teatteri- ja tapahtuma-alan toimintaympäristössä. Opiskelija tunnistaa ja reflektoi omaa rooliaan työyhteisössä ja osaa arvioida asiantuntija- ja johtamisvalmiuksiaan ammatillisten arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Opiskelija osaa arvioida asiantuntijuuttaan ja hyödyntää oppimaansa vastuutehtävissä teknis-taiteellisessa toimintaympäristössä. Hän osaa soveltaa tietoa johtamisesta ja esihenkilötyöstä omaan toimintaansa ja tuntee johtamistapojen merkityksen omassa työssään. Opiskelija osaa perustella eettisten toimintatapojen periaatteet toiminnassaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää johtamisteorioita ja niiden käytännön soveltamista esitys-, teatteri- ja tapahtuma-alan toimintaympäristössä. Opiskelija osaa arvioida ja reflektoida syvällisesti omaa rooliaan työyhteisössä ja kehittää tavoitteellisesti asiantuntija- ja johtamisidentiteettiään ammatillisten arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Opiskelija osaa arvioida oman työympäristönsä johtamis- ja esihenkilötyötä ja soveltaa oppimaansa teknis-taiteellisen toiminnan kehittämisessä. Hän osaa hankkia, analysoida ja soveltaa tietoa johtamisesta ja esihenkilötyöstä ja tuntee syvällisesti johtamistapojen merkityksen ja vaikutukset omassa työssään. Opiskelija edistää eettisiä toimintatapoja toimintaympäristössään.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija hahmottaa johtamisteorioita ja niiden soveltamista esitys-, teatteri- ja tapahtuma-alan toimintaympäristössä. Hän tunnistaa oman roolinsa työyhteisössä ja hahmottaa asiantuntija- ja johtamisvalmiuksiaan ammatillisten arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Opiskelija osaa tehdä näkyväksi asiantuntijuuttaan ja hahmottaa teknis-taiteellisen toimintaympäristön vastuuroolit. Hän osaa hankkia tietoa johtamisesta ja esihenkilötyöstä ja ymmärtää johtamistapojen merkitystä omassa työssään. Opiskelija osaa kuvailla eettisten toimintatapojen periaatteet.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Mikäli opiskelija suorittaa opintojakson osallistumalla opetukseen ja laatimalla esseen ja presentaation arviointiperusteet muodostuvat esseestä ja sen presentaatiomateriaalista. Itse presentaatiota ei arvioida. Tällöin opintojaksolla on vähintään 50 % läsnäolovelvollisuus.
Arvioinnin perusteet ja painotukset:
Essee ja presentaatiomateriaali (70 % arvosanasta)
Jatkuva arviointi (20 % arvosanasta)
Vertaisarviointi (10 % arvosanasta)
Aktiivisella osallistumisella luentoihin ja luentotehtäviin on mahdollista ansaita lisäpisteitä, joilla voi korottaa opintojakson arvosanaa.

Mikäli opiskelija suorittaa opintojakson tenttimällä arviointi muodostuu kokonaisuudessaan tentin arvosanasta. Tällöin opintojaksolla ei ole läsnäolovelvollisuutta.
Arvioinnin perusteet ja painotukset:
Tentti (100%)
Aktiivisella osallistumisella luentoihin ja luentotehtäviin on mahdollista ansaita lisäpisteitä, joilla voi korottaa opintojakson arvosanaa.

Ilmoittautumisaika

02.12.2022 - 31.12.2022

Ajoitus

01.01.2023 - 31.05.2023

Laajuus

5 op

Virtuaaliosuus (op)

4 op

Toteutustapa

20 % Lähiopetus, 80 % Etäopetus

Yksikkö

Media, muotoilu ja konservointi

Toimipiste

Hämeentie 135

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

1 - 23

Tutkinto-ohjelma
  • Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma (YAMK)
Opettaja
  • Tero Aalto
Vastuuhenkilö

Tero Aalto

Opiskelijaryhmät
  • K1322S6
    Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma ylempiAMK
  • AVOINAMK_S22-K23_K13
    AVOINAMK_S22-K23_K13_Esitys- ja teatteritekniikka YAMK

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
• tunnistaa organisaatioteorian keskeiset käsitteet.
• hankkia ja soveltaa teknis-taiteellisten organisaatioiden kehittämiseen liittyvää tietoa.
• huomioida erilaiset toimijat työskentelyssään ja soveltaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteita.
• edistää työhyvinvointia tukevaa toimintaa työyhteisössä.
• huomioida diversiteetin johtamisteemat teknis-taiteellisessa työyhteisössä.
• tunnistaa muutoksen johtamisen keskeiset käsitteet, mallit ja teoriat.
• tunnistaa viestinnän merkityksen projektien muutostilanteissa.
• tarkastella muutosta sekä henkilöstön että johdon näkökulmista.
• suunnitella ja toteuttaa kehittämisprojektin raportoinnin ja ymmärtää kehittämisprojektin arvioinnin merkityksen.

Sisältö

• Organisaatioteoria
• Oppiva organisaatio
• Muutosjohtaminen
• Perehdyttäminen ja työhön opastaminen
• Oppiminen prosessina
• Projekti

Oppimateriaalit

Hatch, Mary-Jo & Cunliffe, Ann (2006): Organization Theory: Modern, Symbolic, and Postmodern Perspectives, Oxford University Press. 4. painos (2018)
Stephen P. Robbins, Timothy A. Judge: Essentials of Organizational Behavior, Global Edition, Pearson Education Limited, Iso-Britannia, 15. painos (2021)
Kotter John P. (1996) Leading Change. Harvard Business Review Press (2012)

Opetusmenetelmät

Opintojakso koostuu etäopetusluennoista ja opetusta tukevasta itsenäisestä opiskelusta. Opintojakso päättyy pienryhmässä toteutettavaan essee- ja sen presentaatiotehtävään. Opintojakson vaihtoehtoinen suoritustapa on tentti.

Työmuodot:
Etäopetus
Lähiopetus
Aktivoiva luento
Essee ja presentaatio tai tentti
Pienharjoitustehtävät
Vertaisarviointi

On mahdollista, että osa opetuksena toteutettavasta opintojaksosta tallennetaan joustavaa opiskelua varten. Mikäli et halua olla mukana tallenteella, ilmoita tästä opettajalle opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla. Opetustilanteiden tallenteet ovat nähtävissä opintojakson ajan opintojakson käyttämällä oppimisalustalla. Jos ryhmän kanssa ei sovita muuta, opetustilanteiden tallenteet poistetaan viimeistään 6 kk opintojakson päätyttyä.

Tietosuojaseloste
Kuvaus opintojaksolla tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä löytyy Metropolian julkisilla verkkosivuilla julkaistusta Metropolian opiskelija- ja
opintotietorekisterin tietosuojaselosteesta: https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/tietosuoja-ja-gdpr/tietosuojaselosteet/metropolian-opiskelija-ja-opintotietorekisteri. Opintojakson julkisuutta ei ole rajoitettu (Ammattikorkeakoululaki 9 §).

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin suoritusaika alkaa 3.5.2023 ja päättyy 31.8.2023. Tentti suoritetaan itsenäisesti EXAM sähköisessä tenttijärjestelmässä. Tenttikertoja on maksimissaan kolme.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi suorittaa tenttimällä. Mikäli haluat suorittaa opintojakson tenttimällä, ilmoita siitä verkko-oppimisalustalla viimeistään viikolla 9.

Opintojakson tentti pidetään sähköisenä. Tenttikertoja on maksimissaan kolme ja jokainen voi käydä tekemässä tentin itselleen sopivana ajankohtana tentin aukioloajan puitteissa.

Tenttiin tulee kysymyksiä sekä luennoista että kirjallisesta tenttimateriaalista.
1. Kaikki opintojakson luennot
2. Kurssikirjat: Hatch, Mary-Jo & Cunliffe, Ann (2006): Organization Theory: Modern, Symbolic, and Postmodern Perspectives, Oxford University Press. 4. painos (2018) ja Stephen P. Robbins, Timothy A. Judge: Essentials of Organizational Behavior, Global Edition, Pearson Education Limited, Iso-Britannia, 15. painos (2021).
3. Kotter John P. (1996) Leading Change. Harvard Business Review Press (2012)

Tarkempi tenttialue ilmoitetaan verkko-oppimisalustalla.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kurssin opintopistemäärä on viisi opintopistettä. Laskennallisesti yhden opintopisteen suorittaminen edellyttää 27 tuntia työtä. Opintojakson kokonaistuntimäärä on tämän laskelman mukaan 135 tuntia. Opintojaksolla on opetuskertoja 28 tuntia eli työmäärästä 107 tuntia sijoittuu opetuskertojen ulkopuolelle. Tämä tuntimäärä jakautuu luentoihin valmistautumiseen (etukäteen luettaviin materiaaleihin tai tehtäviin), kurssimateriaalin lukemiseen, esseen ja presentaation valmistamiseen (yksilötyöskentely ja ryhmätyöskentely) tai vaihtoehtoisesti tenttiin valmistautumiseen ja sen suorittamiseen. Pystyt näiden tuntimäärien mukaan arvioimaan, millaista panostusta sinulta kurssityöskentelyyn odotetaan ja miten kurssin kuormittavuus suhteutuu muihin kursseihin.

Työmäärämitoitus on ohjeellinen ja suuntaa antava opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamiseksi ja arvosanaan 3/5 tarvittava keskimääräinen työmäärä. Opiskelijan aiemmasta osaamis- ja kokemustaustasta riippuen työmäärä voi olla vähemmän tai enemmän. Opintojaksossa hankittua osaamista arvioidaan tehtävien ja muiden suoritteiden kautta, ei tehtyjen tuntien määrällä.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hahmottaa organisaatioteorian keskeiset käsitteet ja osaa hankkia tietoa teknis-taiteellisen organisaation kehittämiseen. Opiskelija huomioi erilaiset toimijat ja tunnistaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteita työssään. Opiskelija ymmärtää työhyvinvointia tukevan toiminnan merkityksen työyhteisössä ja tuntee diversiteetin johtamista. Opiskelija tuntee perehdyttämisen ja työhön opastamisen käsitteet. Opiskelija hahmottaa muutoksen johtamisen keskeiset teoriat eri henkilöstöryhmien ja viestinnän näkökulmasta. Opiskelija osaa raportoida kehittämisprojektin tulokset.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee organisaatioteorian keskeiset käsitteet ja ymmärtää teknis-taiteellisen organisaation kehittämistarpeita. Hän osaa hankkia tietoa kehittämistyön tueksi. Opiskelija huomioi erilaiset toimijat ja soveltaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteita työssään. Opiskelija edistää työhyvinvointia työyhteisössä ja ymmärtää diversiteetin johtamista. Opiskelija tuntee perehdyttämisen ja työhön opastamisen käsitteet ja käytänteet. Opiskelija tuntee muutoksen johtamisen keskeiset teoriat ja mallit eri henkilöstöryhmien ja viestinnän näkökulmasta. Opiskelija osaa raportoida kehittämisprojektin tulokset ja osaa reflektoida työtään.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa organisaatioteorian keskeiset käsitteet ja ymmärtää teknis-taiteellisen organisaation kehittämistarpeita. Hän osaa hankkia tietoa ja soveltaa sitä teknis-taiteellisen organisaation kehittämisessä. Opiskelija huomioi erilaiset toimijat ja soveltaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteita työssään. Opiskelija kehittää työhyvinvointia työyhteisössä ja osaa hyödyntää diversiteetin johtamisteemoja työssään. Opiskelija hallitsee perehdyttämisen ja työhön opastamisen käsitteet ja käytänteet. Opiskelija osaa muutoksen johtamisen keskeiset teoriat ja mallit ja osaa viestiä muutoksesta eri henkilöstöryhmille. Opiskelija osaa raportoida kehittämisprojektin tulokset jäsennellysti ja osaa analyyttisesti reflektoida työtään.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija hahmottaa organisaatioteorian keskeiset käsitteet ja osaa hankkia tietoa teknis-taiteellisen organisaation kehittämiseen. Opiskelija huomioi erilaiset toimijat ja tunnistaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteita työssään. Opiskelija ymmärtää työhyvinvoinnin tukevan toiminnan työyhteisössä ja tuntee diversiteetin johtamisteemat. Opiskelija tuntee perehdyttämis- ja työhön opastamisen käsitteet. Opiskelija hahmottaa muutoksen johtamisen keskeiset teoriat eri henkilöstöryhmien ja viestinnän näkökulmasta. Opiskelija osaa raportoida kehittämisprojektin tulokset.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Mikäli opiskelija suorittaa opintojakson osallistumalla opetukseen ja laatimalla esseen ja presentaation arviointiperusteet muodostuvat esseestä ja sen presentaatiomateriaalista. Itse presentaatiota ei arvioida. Tällöin opintojaksolla on vähintään 50 % läsnäolovelvollisuus.
Arvioinnin perusteet ja painotukset:
Essee ja presentaatiomateriaali (50 % arvosanasta)
Pienharjoitustehtävät (20 % arvosanasta)
Jatkuva arviointi (20 % arvosanasta)
Vertaisarviointi (10 % arvosanasta)
Aktiivisella osallistumisella luentoihin ja luentotehtäviin on mahdollista ansaita lisäpisteitä, joilla voi korottaa opintojakson arvosanaa.

Mikäli opiskelija suorittaa opintojakson tenttimällä arviointi muodostuu kokonaisuudessaan tentin ja pienharjoitustehtävien arvosanasta. Tällöin opintojaksolla ei ole läsnäolovelvollisuutta.
Arvioinnin perusteet ja painotukset:
Tentti (80 %)
Pienharjoitustehtävät (20 %)
Aktiivisella osallistumisella luentoihin ja luentotehtäviin on mahdollista ansaita lisäpisteitä, joilla voi korottaa opintojakson arvosanaa.

Esitietovaatimukset

Esitysteknisten tuotantoprosessien suunnittelu -opintojakson aiempi tai samanaikainen suoritus tai vastaava aiemmin hankittu osaaminen.

Ilmoittautumisaika

02.07.2022 - 31.07.2022

Ajoitus

24.10.2022 - 27.02.2023

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Media, muotoilu ja konservointi

Toimipiste

Hämeentie 135

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

1 - 23

Tutkinto-ohjelma
  • Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma (YAMK)
Opettaja
  • Juha Järvinen
  • Tero Aalto
  • Mikko Pirinen
  • Timo Hiekkanen
Vastuuhenkilö

Tero Aalto

Opiskelijaryhmät
  • K1322S6
    Esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelma ylempiAMK
  • AVOINAMK_S22-K23_K13
    AVOINAMK_S22-K23_K13_Esitys- ja teatteritekniikka YAMK

Tavoitteet

Opintojakson tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan ammatillista osaamista, tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä kriittisen argumentoinnin ja tiedonmuodostuksen taitoja, joilla on mahdollisuus vaikuttaa alan kehitykseen.
Tavoitteet:
• Opiskelija osaa tunnistaa, arvioida ja perustella tutkimus- ja kehittämistarpeita eri näkökulmista.
• Opiskelija osaa kriittisesti arvioida ja hyödyntää kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa ja aineistoa työelämän kehittämisessä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.
• Opiskelija tuntee alansa tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sopivia menetelmiä ja osaa valita tutkimus- ja kehittämisprojektin tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiset laadulliset, määrälliset tai kehittämismenetelmät.
• Opiskelija kykenee soveltamaan menetelmiä tarkoituksenmukaisesti.
• Opiskelija osaa noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita, hallitsee tietosuojan ja tutkimusetiikan ja osaa soveltaa avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
• Opiskelija osaa arvioida tutkimus- ja kehittämishankkeen luotettavuutta tarkoituksenmukaisesti
• Opiskelija hallitsee tutkimus- ja kehittämistoiminnan viestinnän.
• Opiskelija osaa toimia aloitteellisesti ja vastuullisesti monialaisissa kehittämisverkostoissa sekä toteuttaa erilaisia työelämän kehittämisprojekteja.

Sisältö

• Tutkimus- ja kehittämistyön lähestymistapoja
• Tutkimus- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen ja arviointi
• Systemaattinen tiedonhankinta tutkimus- ja kehittämistyössä
• Tutkimus- ja kehittämisprosessit ja menetelmät:
o Määrälliset, laadulliset ja kehittämismenetelmät
o Aineiston hankinta, analyysi, luotettavuus ja tulkinta
• Tutkimusetiikka, tietosuoja ja hyvä tieteellinen käytäntö sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteet
• Tutkimus- ja kehittämistyön viestintä ja raportointi

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija kykenee hyödyntämään kehittämisen kannalta olennaista tietoa kehittämistoiminnassa. Opiskelija hallitsee alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä. Hän osaa tunnistaa ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tutkimuseettiset kysymykset. Hän osaa viestiä ja raportoida tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa yhteistyössä muiden kanssa toteuttaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija kykenee analysoimaan ja perustelemaan alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija vertailee, analysoi ja hyödyntää kehittämisen kannalta olennaista tietoa tarkoituksenmukaisesti kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee hyvin alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti. Hän noudattaa tietosuoja- ja tutkimuseettisiä ohjeita. Hän viestii ja raportoi selkeästi tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa itsenäisesti toteuttaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita ja kykenee yhteistyöhön muiden kanssa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija arvioi kriittisesti ja perustelee monipuolisesti alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija analysoi ja arvioi kriittisesti kehittämisen kannalta olennaista tietoa sekä soveltaa sitä taitavasti kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee erinomaisesti alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti ja innovatiivisesti. Hän on sisäistänyt tietosuoja- ja tutkimuseettiset ohjeet ja kehittää niiden mukaista toimintaa. Hän viestii ja raportoi vakuuttavasti tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa johtaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kykenee rakentavaan yhteistyöhön muiden kanssa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija kykenee hyödyntämään kehittämisen kannalta olennaista tietoa kehittämistoiminnassa. Opiskelija hallitsee alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä. Hän osaa tunnistaa ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tutkimuseettiset kysymykset. Hän osaa viestiä ja raportoida tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa yhteistyössä muiden kanssa toteuttaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Esitietovaatimukset

Suoritettu korkeakoulututkinto