Opinto-opas

Tavoitteet

• Opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun merkityksen ja kykenee edistämään sen ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista alansa organisaatioissa.
• Opiskelija ymmärtää tekstiili- ja vaatetusalan arvoketjujen kompleksisuutta ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
• Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja ja menetelmiä sekä ymmärtää, kuinka hyödyntää niitä omalla alalla.
• Opiskelija osaa arvioida erilaisia ympäristöjärjestelmiä.
• Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta ja osaa argumentoida sen puolesta.
• Opiskelija laajentaa osaamistaan organisaation vastuullisuuden mittaamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen.

Sisältö

• Yhteiskunta- ja yritysvastuu; taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuu
• Haasteet tekstiili- ja vaatetusalan globaaleissa arvoketjuissa
• Ilmastotavoitteet ja hiilineutraali yritystoiminta tekstiili- ja vaatetusalalla
• Organisaation vastuullisuuden mittaaminen
• Työkaluja ja menetelmiä ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun arvioimiseen
• Ympäristöjärjestelmät, -merkit ja sertifikaatit
• Ympäristöauditoinnin ja sosiaalisen auditoinnin periaatteet
• Arvoketjun läpinäkyvyys; teknologian ja digitaalisuuden merkitys

Aika ja paikka

Opetus toteutetaan hybridinä. Opetukseen voi osallistua etäyhteyden kautta (Zoom) sekä kampuksella. Etäosallistumiseen tarvitaan verkkoyhteys ja mikrofoni. Lähiopetuksen sijainti Hämeentie 135 D, Helsinki.

Opetuskerrat:
01.09. klo 9 - 15.30
15.09. klo 9 - 15.30
22.09. klo 9 - 15.30
06.10. klo 9 - 15.30

Opetuskertojen välissä opiskelijat työstävät itsenäisesti/ryhmässä tehtäviä, jotka palautetaan Moodle-oppimisympäristön kautta.

Oppimateriaalit

Tarkemmat tiedot oppimateriaalista ja suositeltavasta kirjallisuudesta jaetaan kurssin aikana. Osa oppimateriaalista on englanninkielistä.

Opetusmenetelmät

Osallistavat (etä)luennot.
Oppimistehtävät ja muu itsenäinen työskentely.

Opintojaksolla on käytössä Moodle-oppimisympäristö.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin aikana tehdään oppimistehtävä, joka muodostuu eri luentokerroilla käsitellyistä teemoista. Tämä toimii osin arvosanan perusteena. Kurssilla ei järjestetä tenttiä.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = noin 27 h opiskelijatyötä
5 op = 135 h (22 h osallistavat luennot, 53 h oppimistehtävät, 60 h itsenäinen opiskelu)

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opetuskerrat muodostuvat luennoista ja erilaisista ryhmätehtävistä. Opetuskerroilla on mukana myös vierailevia asiantuntijoita ja työelämän edustajia.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää yhteiskuntavastuun keskeiset osa-alueet ja tekstiili- ja vaatetusalan arvoketjujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja sekä menetelmiä ja on tietoinen erilaisista ympäristöjärjestelmistä. Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun keskeiset osa-alueet ja kykenee tuomaan niitä esiin alansa toimintaympäristössä. Opiskelija ymmärtää tekstiili- ja vaatetusalan yhteiskunnallisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja, menetelmiä ja ympäristöjärjestelmiä sekä ymmärtää, kuinka hyödyntää niitä omalla alalla. Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut aktiivisesti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun keskeiset osa-alueet ja kykenee edistämään niitä alansa toimintaympäristössä. Opiskelija ymmärtää tekstiili- ja vaatetusalan yhteiskunnallisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja osaa lähestyä niitä analyyttisesti. Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja ja menetelmiä ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija osaa arvioida erilaisia ympäristöjärjestelmiä. Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta ja osaa argumentoida sen puolesta. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät määräajassa ja osallistunut rakentavasti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää yhteiskuntavastuun keskeiset osa-alueet ja tekstiili- ja vaatetusalan arvoketjujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja sekä menetelmiä ja on tietoinen erilaisista ympäristöjärjestelmistä. Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana määräytyy painotuksella: 70 % oppimistehtävät, 20 % vertaisarviointi, 10 % itsearviointi

Tavoitteet

• Opiskelija laajentaa ammatillista osaamistaan brändin vastuullisuusviestintään.
• Opiskelija ymmärtää vastuullisuudesta viestimisen merkityksen osana brändin menestyksekästä toimintaa sekä yhteiskuntavastuuta.
• Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti alansa organisaatioiden vastuullisuusviestintää sekä suunnitella ja johtaa vastuullisuusviestintään liittyvää kehitystyötä alansa organisaatiossa erilaiset viestintäkanavat ja sidosryhmät huomioiden.
• Opiskelija ymmärtää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueet ja raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä.

Sisältö

• Vastuullisuusviestinnän tavoitteet ja haasteet
• Brändin strategia vastuullisuusviestinnässä
• Vastuullisuusviestinnän kohderyhmät ja viestintäkanavat
• Yhteiskuntavastuu ja vastuullisuusraportointi
• Viestinnän vastuullisuus

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla brändin vastuullisuusviestinnän merkitystä ja tunnistaa vastuullisuusviestinnän keskeisiä elementtejä. Hän tietää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueita ja raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää vastuullisuudesta viestimisen merkityksen. Hän tunnistaa vastuullisuusviestinnän keskeisiä elementtejä ja kykenee suunnittelemaan vastuullisuusviestintään liittyvää kehitystyötä alansa organisaatiossa erilaiset viestintäkanavat ja sidosryhmät huomioiden. Opiskelija ymmärtää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueita ja raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut aktiivisesti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti vastuullisuudesta viestimisen merkityksen. Hän osaa analysoida toimintaympäristönsä vastuullisuusviestintää sekä suunnitella ja johtaa vastuullisuusviestintään liittyvää kehitystyötä alansa organisaatiossa erilaiset viestintäkanavat ja sidosryhmät huomioiden. Opiskelija ymmärtää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueita ja osaa soveltaa oppimaansa alansa toimintaympäristöissä. Opiskelija ymmärtää raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät määräajassa ja osallistunut rakentavasti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvailla brändin vastuullisuusviestinnän merkitystä ja tunnistaa vastuullisuusviestinnän keskeisiä elementtejä. Hän tietää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueita ja raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Esitietovaatimukset

Seuraavia opintojaksoja vastaava osaaminen:
K000FA53 Arvoketjut ja vastuullisuuden mittarit tekstiili- ja vaatetusalalla 5 op

Tavoitteet

• Opiskelija ymmärtää kiertotalouden merkityksen osana kestävää kehitystä.
• Opiskelija tuntee kiertotaloustavoitteita ja niiden tukena vaikuttavaa lainsäädäntöä.
• Opiskelija osaa vertailla erilaisia liiketoimintamalleja kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta tekstiili- ja vaatetusalalla.
• Opiskelija tuntee palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita, vaiheita ja menetelmiä ja osaa soveltaa niitä pyrkimyksessä kohti kiertotaloutta.
• Opiskelija tietää merkityksellisiä kiertotaloustoimijoita tekstiili- ja vaatetusalalla.
• Opiskelija tunnistaa kiertotaloutta tukevia innovaatioita ja teknologioita, ja ymmärtää näiden mahdollisuuksia alansa liiketoiminnalle.

Sisältö

• Kiertotalouden keskeiset periaatteet ja liiketoimintamallit
• Kiertotaloustavoitteet ja niitä tukeva lainsäädäntö
• Yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun mahdollisuudet kiertotaloudessa
• Kiertotalouden ekosysteemit ja strategiset kumppanuudet
• Kiertotaloutta tukevia innovaatiota ja teknologioita tekstiili- ja vaatetusalalla

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää kiertotalouden keskeisiä periaatteita ja tavoitteita. Hän osaa kuvailla erilaisia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Opiskelija tietää palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita ja soveltamisen mahdollisuuksia. Hän pystyy nimeämään alansa kiertotaloustoimijoita sekä kiertotaloutta tukevia innovaatioita. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee kiertotalouden keskeiset periaatteet, kiertotaloustavoitteita sekä niihin liittyvää lainsäädäntöä. Hän suhtautuu erilaisiin kiertotalouden liiketoimintamalleihin analyyttisesti. Opiskelija tuntee palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita, vaiheita ja menetelmiä sekä soveltamisen mahdollisuuksia kiertotalouden kontekstissa. Hän tunnistaa alansa merkityksellisiä kiertotaloustoimijoita, innovaatioita, teknologioita ja näiden mahdollisuuksia alansa liiketoiminnalle. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut aktiivisesti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee kiertotalouden keskeiset periaatteet sekä tuntee kiertotaloustavoitteita ja niihin liittyvää lainsäädäntöä. Hän osaa vertailla erilaisia liiketoimintamalleja kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita, vaiheita ja menetelmiä sekä osaa soveltaa niitä kiertotalouden kontekstissa. Opiskelija tuntee alansa kiertotaloustoimijoita, innovaatioita ja teknologioita. Hän ymmärtää ja osaa analysoida näiden mahdollisuuksia alansa liiketoiminnalle oman toimintaympäristönsä tilanne ja haasteet huomioiden. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät määräajassa ja osallistunut rakentavasti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää kiertotalouden keskeisiä periaatteita ja tavoitteita. Hän osaa kuvailla erilaisia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Opiskelija tietää palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita ja soveltamisen mahdollisuuksia. Hän pystyy nimeämään alansa kiertotaloustoimijoita sekä kiertotaloutta tukevia innovaatioita. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Tavoitteet

Opiskelija osaa perustella, suunnitella, toteuttaa ja arvioida opinnäytetyönsä yhteistyössä työelämän kanssa.

Opiskelija osaa soveltaa kriittisesti ja tuloksellisesti oman alansa tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä noudattaa hyvää tutkimusetiikkaa.

Opiskelija osaa valita tarkoituksenmukaisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategioita ja menetelmiä työelämän kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.

Työssään opiskelija osaa toimia innovatiivisesti, aloitteellisesti ja osoittaa hyvää kehittämis- ja muutosjohtamiskykyä kestävän kehityksen periaatteita soveltaen.

Opiskelija osaa tehdä perusteltuja valintoja opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa.

Opiskelija osaa toimia itsenäisesti alansa asiantuntijana, kehittäjänä ja uudistajana sekä osaa rakentaa yhteistyötä työelämän kanssa käytäntöä hyödyttävän tiedon tuottamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.

Opiskelija osaa arvioida tutkimus- ja kehittämistyöprosessia ja sen aikaansaaman muutoksen yksilöllistä, yhteisöllistä ja yhteiskunnallista hyötyä

Opiskelija osaa laatia kirjallisen opinnäytetyöraportin hyvän tutkimus- ja kehittämisraportoinnin mukaisesti ja osoittaa asiantuntijaviestinnän kykyä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa itsenäisesti opinnäytetyönsä aihepiirin hyvää hallintaa ja osaamista viestiä asiantuntevasti sen tuloksista.

Sisältö

Opinnäytetyöprosessin vaiheet:

aiheen analyysi ja valinta,

tutkimus- tai kehittämissuunnitelman laatiminen,

tutkimuslupa,

sopimus tutkimuksellisesta kehittämistyöstä,

tutkimus- tai kehittämisprosessin toteutus,

opinnäytetyön raportointi sekä kypsyysnäyte.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Katso Opinnäytetyön (YAMK) arviointikehikko (liitteenä)

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Katso Opinnäytetyön (YAMK) arviointikehikko (liitteenä)

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Katso Opinnäytetyön (YAMK) arviointikehikko (liitteenä)

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Katso Opinnäytetyön (YAMK) arviointikehikko (liitteenä)

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönssä opiskelja kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää tarkoituksenmukaisia menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Metropolian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä opiskelija tuottaa uutta tietoa ja osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla. (vrt. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkintosääntö, 2022)

Tavoitteet

Opintojakson tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan ammatillista osaamista, tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä kriittisen argumentoinnin ja tiedonmuodostuksen taitoja, joilla on mahdollisuus vaikuttaa alan kehitykseen.
Tavoitteet:
• Opiskelija osaa tunnistaa, arvioida ja perustella tutkimus- ja kehittämistarpeita eri näkökulmista.
• Opiskelija osaa kriittisesti arvioida ja hyödyntää kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa ja aineistoa työelämän kehittämisessä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.
• Opiskelija tuntee alansa tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sopivia menetelmiä ja osaa valita tutkimus- ja kehittämisprojektin tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiset laadulliset, määrälliset tai kehittämismenetelmät.
• Opiskelija kykenee soveltamaan menetelmiä tarkoituksenmukaisesti.
• Opiskelija osaa noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita, hallitsee tietosuojan ja tutkimusetiikan ja osaa soveltaa avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
• Opiskelija osaa arvioida tutkimus- ja kehittämishankkeen luotettavuutta tarkoituksenmukaisesti
• Opiskelija hallitsee tutkimus- ja kehittämistoiminnan viestinnän.
• Opiskelija osaa toimia aloitteellisesti ja vastuullisesti monialaisissa kehittämisverkostoissa sekä toteuttaa erilaisia työelämän kehittämisprojekteja.

Sisältö

• Tutkimus- ja kehittämistyön lähestymistapoja
• Tutkimus- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen ja arviointi
• Systemaattinen tiedonhankinta tutkimus- ja kehittämistyössä
• Tutkimus- ja kehittämisprosessit ja menetelmät:
o Määrälliset, laadulliset ja kehittämismenetelmät
o Aineiston hankinta, analyysi, luotettavuus ja tulkinta
• Tutkimusetiikka, tietosuoja ja hyvä tieteellinen käytäntö sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteet
• Tutkimus- ja kehittämistyön viestintä ja raportointi

Aika ja paikka

Opetus toteutetaan hybridinä. Opetukseen voi osallistua etäyhteyden kautta (Zoom) sekä kampuksella. Etäosallistumiseen tarvitaan verkkoyhteys ja mikrofoni. Lähiopetuksen sijainti Hämeentie 135 D, Helsinki.

Opetuskerrat
17.11. klo 9 - 12:00
28.11. klo 9 - 12:00
15.12. klo 9 - 15:30
12.1. klo 9 - 15:30
19.1. klo 9 - 15:30

Opetuskertojen välissä opiskelijat työstävät itsenäisiä tehtäviä, jotka palautetaan Moodle-oppimisympäristön kautta.

Oppimateriaalit

Ojasalo, K., Moilanen, T. ja Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro. Myös uudempia painoksia saatavilla.

Toikko, T. & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere University Press.

Muu oppimateriaali ja kirjallisuus jaetaan opintojakson aikana. Osa oppimateriaalista on englanninkielistä.

Opetusmenetelmät

Osallistavat (etä)luennot.
Oppimistehtävät ja muu itsenäinen työskentely, ml. kaksi minitenttiä.

Opintojaksolla on käytössä Moodle-oppimisympäristö.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso linkittyy olennaisesti YAMK-tutkinnon opinnäytetyöhön. Vestonomi (ylempi AMK) -tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö (30 op) on työelämälähtöinen tutkimuksellinen kehittämishanke.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson oppimistehtäviin sisältyy kaksi minitenttiä, jotka suoritetaan Moodle-oppimisympäristössä. Opintojakson aikana jaettavaa kirjallisuutta saa hyödyntää tenttien aikana. Opiskelija voi suorittaa tentit haluamassaan järjestyksessä ja valitsemanaan ajankohtana opintojakson aikana.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = noin 27 h opiskelijatyötä
5 op = 135 h (22 h osallistavat luennot, 53 h oppimistehtävät, 60 h itsenäinen opiskelu)

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija kykenee hyödyntämään kehittämisen kannalta olennaista tietoa kehittämistoiminnassa. Opiskelija hallitsee alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä. Hän osaa tunnistaa ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tutkimuseettiset kysymykset. Hän osaa viestiä ja raportoida tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa yhteistyössä muiden kanssa toteuttaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija kykenee analysoimaan ja perustelemaan alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija vertailee, analysoi ja hyödyntää kehittämisen kannalta olennaista tietoa tarkoituksenmukaisesti kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee hyvin alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti. Hän noudattaa tietosuoja- ja tutkimuseettisiä ohjeita. Hän viestii ja raportoi selkeästi tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa itsenäisesti toteuttaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita ja kykenee yhteistyöhön muiden kanssa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija arvioi kriittisesti ja perustelee monipuolisesti alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija analysoi ja arvioi kriittisesti kehittämisen kannalta olennaista tietoa sekä soveltaa sitä taitavasti kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee erinomaisesti alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti ja innovatiivisesti. Hän on sisäistänyt tietosuoja- ja tutkimuseettiset ohjeet ja kehittää niiden mukaista toimintaa. Hän viestii ja raportoi vakuuttavasti tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa johtaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kykenee rakentavaan yhteistyöhön muiden kanssa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija kykenee hyödyntämään kehittämisen kannalta olennaista tietoa kehittämistoiminnassa. Opiskelija hallitsee alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä. Hän osaa tunnistaa ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tutkimuseettiset kysymykset. Hän osaa viestiä ja raportoida tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa yhteistyössä muiden kanssa toteuttaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana määräytyy painotuksella 90 % oppimistehtävät, 10 % itsearviointi.

Saadakseen opintojaksosta suorituksen, opiskelijan tulee suorittaa kaikki oppimistehtävät hyväksytysti.

Esitietovaatimukset

Suoritettu korkeakoulututkinto

Tavoitteet

• Opiskelija tunnistaa kansainvälisen hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteet tekstiili- ja vaatetusalalla.
• Opiskelija kykenee analysoimaan toimitusketjun kilpailukykyä, kehittämistarpeita ja kartoittamaan riskejä.
• Opiskelija osaa kehittää organisaationsa hankinnan prosesseja.
• Opiskelija ymmärtää tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan eri tasoja, näkökulmia, prosesseja ja niiden eri vaiheita.
• Opiskelija laajentaa osaamistaan tuotejohtamiseen ja laadunhallinnan kehittämiseen.
• Opiskelija osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja kehittää alansa toimintakulttuuria avoimuuteen perustuen.

Sisältö

• Vastuullisen hankinnan lähtökohdat ja periaatteet
• Hankintaverkoston yhteistyömallit ja toimitusketjujen riskien hallinta
• Yritysten laadunhallintastrategiat
• Yrityksen tuotevastuu
• Teknologia ja digitaalisuus hankintaprosessissa ja laadunhallinnassa

Aika ja paikka

Opetus toteutetaan hybridinä. Opetukseen voi osallistua etäyhteyden kautta (Zoom) sekä kampuksella. Etäosallistumiseen tarvitaan verkkoyhteys ja mikrofoni. Lähiopetuksen sijainti Hämeentie 135 D, Helsinki.

Opetuskerrat
27.10 klo 9 - 15:30
03.11 klo 9 - 15:30
17.11 klo 13 - 15:30
24.11 klo 9 - 15:30
08.12 klo 9 - 15:30

Opetuskertojen välissä opiskelijat työstävät itsenäisiä tehtäviä, jotka palautetaan Moodle-oppimisympäristön kautta.

Oppimateriaalit

Tarkemmat tiedot oppimateriaalista ja suositeltavasta kirjallisuudesta jaetaan kurssin aikana. Osa oppimateriaalista on englanninkielistä.

Opetusmenetelmät

Osallistavat (etä)luennot.
Oppimistehtävät ja muu itsenäinen työskentely.

Opintojaksolla on käytössä Moodle-oppimisympäristö.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin aikana tehdään oppimistehtävä, joka muodostuu eri luentokerroilla käsitellyistä teemoista. Tämä toimii osin arvosanan perusteena. Kurssilla ei järjestetä tenttiä.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = noin 27 h opiskelijatyötä
5 op = 135 h (25 h osallistavat luennot, 50 h oppimistehtävät, 60 h itsenäinen opiskelu)

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opetuskerrat muodostuvat luennoista ja erilaisista ryhmätehtävistä. Opetuskerroilla on mukana myös vierailevia asiantuntijoita ja työelämän edustajia.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä kansainvälisen hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteita. Opiskelija tunnistaa menetelmiä, joilla toimitusketjun toimivuutta voi arvioida. Opiskelija osaa kuvailla tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan keskeisiä osa-alueita. Opiskelija tietää alansa ammattieettisiä periaatteita. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa kansainvälisen hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteet. Opiskelija tuntee menetelmiä, joilla toimitusketjun toimivuutta voi arvioida, ja tunnistaa haasteita organisaationsa hankinnan prosesseissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvailla tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan keskeisiä osa-alueita. Opiskelija osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut aktiivisesti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelijalla on laaja ymmärrys hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteista tekstiili- ja vaatetusalalla. Opiskelija hallitsee erilaisia menetelmiä toimitusketjun toimivuuden arvioinnissa ja osaa kehittää organisaationsa hankinnan prosesseja. Opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan eri osa-alueita. Opiskelija osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja kehittää alansa toimintakulttuuria avoimuuteen perustuen. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät määräajassa ja osallistunut rakentavasti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa nimetä kansainvälisen hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteita. Opiskelija tunnistaa menetelmiä, joilla toimitusketjun toimivuutta voi arvioida. Opiskelija osaa kuvailla tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan keskeisiä osa-alueita. Opiskelija tietää alansa ammattieettisiä periaatteita. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana määräytyy painotuksella: 70 % oppimistehtävät, 10 % itsearviointi, 20 % vertaisarviointi.

Tavoitteet

• Opiskelija laajentaa ammatillista osaamistaan brändin vastuullisuusviestintään.
• Opiskelija ymmärtää vastuullisuudesta viestimisen merkityksen osana brändin menestyksekästä toimintaa sekä yhteiskuntavastuuta.
• Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti alansa organisaatioiden vastuullisuusviestintää sekä suunnitella ja johtaa vastuullisuusviestintään liittyvää kehitystyötä alansa organisaatiossa erilaiset viestintäkanavat ja sidosryhmät huomioiden.
• Opiskelija ymmärtää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueet ja raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä.

Sisältö

• Vastuullisuusviestinnän tavoitteet ja haasteet
• Brändin strategia vastuullisuusviestinnässä
• Vastuullisuusviestinnän kohderyhmät ja viestintäkanavat
• Yhteiskuntavastuu ja vastuullisuusraportointi
• Viestinnän vastuullisuus

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla brändin vastuullisuusviestinnän merkitystä ja tunnistaa vastuullisuusviestinnän keskeisiä elementtejä. Hän tietää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueita ja raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää vastuullisuudesta viestimisen merkityksen. Hän tunnistaa vastuullisuusviestinnän keskeisiä elementtejä ja kykenee suunnittelemaan vastuullisuusviestintään liittyvää kehitystyötä alansa organisaatiossa erilaiset viestintäkanavat ja sidosryhmät huomioiden. Opiskelija ymmärtää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueita ja raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut aktiivisesti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti vastuullisuudesta viestimisen merkityksen. Hän osaa analysoida toimintaympäristönsä vastuullisuusviestintää sekä suunnitella ja johtaa vastuullisuusviestintään liittyvää kehitystyötä alansa organisaatiossa erilaiset viestintäkanavat ja sidosryhmät huomioiden. Opiskelija ymmärtää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueita ja osaa soveltaa oppimaansa alansa toimintaympäristöissä. Opiskelija ymmärtää raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät määräajassa ja osallistunut rakentavasti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvailla brändin vastuullisuusviestinnän merkitystä ja tunnistaa vastuullisuusviestinnän keskeisiä elementtejä. Hän tietää vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueita ja raportointivelvoitteen taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Esitietovaatimukset

Seuraavia opintojaksoja vastaava osaaminen:
K000FA53 Arvoketjut ja vastuullisuuden mittarit tekstiili- ja vaatetusalalla 5 op

Tavoitteet

• Opiskelija ymmärtää kiertotalouden merkityksen osana kestävää kehitystä.
• Opiskelija tuntee kiertotaloustavoitteita ja niiden tukena vaikuttavaa lainsäädäntöä.
• Opiskelija osaa vertailla erilaisia liiketoimintamalleja kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta tekstiili- ja vaatetusalalla.
• Opiskelija tuntee palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita, vaiheita ja menetelmiä ja osaa soveltaa niitä pyrkimyksessä kohti kiertotaloutta.
• Opiskelija tietää merkityksellisiä kiertotaloustoimijoita tekstiili- ja vaatetusalalla.
• Opiskelija tunnistaa kiertotaloutta tukevia innovaatioita ja teknologioita, ja ymmärtää näiden mahdollisuuksia alansa liiketoiminnalle.

Sisältö

• Kiertotalouden keskeiset periaatteet ja liiketoimintamallit
• Kiertotaloustavoitteet ja niitä tukeva lainsäädäntö
• Yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun mahdollisuudet kiertotaloudessa
• Kiertotalouden ekosysteemit ja strategiset kumppanuudet
• Kiertotaloutta tukevia innovaatiota ja teknologioita tekstiili- ja vaatetusalalla

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää kiertotalouden keskeisiä periaatteita ja tavoitteita. Hän osaa kuvailla erilaisia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Opiskelija tietää palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita ja soveltamisen mahdollisuuksia. Hän pystyy nimeämään alansa kiertotaloustoimijoita sekä kiertotaloutta tukevia innovaatioita. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee kiertotalouden keskeiset periaatteet, kiertotaloustavoitteita sekä niihin liittyvää lainsäädäntöä. Hän suhtautuu erilaisiin kiertotalouden liiketoimintamalleihin analyyttisesti. Opiskelija tuntee palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita, vaiheita ja menetelmiä sekä soveltamisen mahdollisuuksia kiertotalouden kontekstissa. Hän tunnistaa alansa merkityksellisiä kiertotaloustoimijoita, innovaatioita, teknologioita ja näiden mahdollisuuksia alansa liiketoiminnalle. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut aktiivisesti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee kiertotalouden keskeiset periaatteet sekä tuntee kiertotaloustavoitteita ja niihin liittyvää lainsäädäntöä. Hän osaa vertailla erilaisia liiketoimintamalleja kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta. Opiskelija tuntee palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita, vaiheita ja menetelmiä sekä osaa soveltaa niitä kiertotalouden kontekstissa. Opiskelija tuntee alansa kiertotaloustoimijoita, innovaatioita ja teknologioita. Hän ymmärtää ja osaa analysoida näiden mahdollisuuksia alansa liiketoiminnalle oman toimintaympäristönsä tilanne ja haasteet huomioiden. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät määräajassa ja osallistunut rakentavasti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää kiertotalouden keskeisiä periaatteita ja tavoitteita. Hän osaa kuvailla erilaisia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Opiskelija tietää palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen pääperiaatteita ja soveltamisen mahdollisuuksia. Hän pystyy nimeämään alansa kiertotaloustoimijoita sekä kiertotaloutta tukevia innovaatioita. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Tavoitteet

Opintojakson tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan ammatillista osaamista, tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä kriittisen argumentoinnin ja tiedonmuodostuksen taitoja, joilla on mahdollisuus vaikuttaa alan kehitykseen.
Tavoitteet:
• Opiskelija osaa tunnistaa, arvioida ja perustella tutkimus- ja kehittämistarpeita eri näkökulmista.
• Opiskelija osaa kriittisesti arvioida ja hyödyntää kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa ja aineistoa työelämän kehittämisessä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.
• Opiskelija tuntee alansa tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sopivia menetelmiä ja osaa valita tutkimus- ja kehittämisprojektin tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiset laadulliset, määrälliset tai kehittämismenetelmät.
• Opiskelija kykenee soveltamaan menetelmiä tarkoituksenmukaisesti.
• Opiskelija osaa noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita, hallitsee tietosuojan ja tutkimusetiikan ja osaa soveltaa avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
• Opiskelija osaa arvioida tutkimus- ja kehittämishankkeen luotettavuutta tarkoituksenmukaisesti
• Opiskelija hallitsee tutkimus- ja kehittämistoiminnan viestinnän.
• Opiskelija osaa toimia aloitteellisesti ja vastuullisesti monialaisissa kehittämisverkostoissa sekä toteuttaa erilaisia työelämän kehittämisprojekteja.

Sisältö

• Tutkimus- ja kehittämistyön lähestymistapoja
• Tutkimus- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen ja arviointi
• Systemaattinen tiedonhankinta tutkimus- ja kehittämistyössä
• Tutkimus- ja kehittämisprosessit ja menetelmät:
o Määrälliset, laadulliset ja kehittämismenetelmät
o Aineiston hankinta, analyysi, luotettavuus ja tulkinta
• Tutkimusetiikka, tietosuoja ja hyvä tieteellinen käytäntö sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteet
• Tutkimus- ja kehittämistyön viestintä ja raportointi

Aika ja paikka

Opetus toteutetaan hybridinä. Opetukseen voi osallistua etäyhteyden kautta (Zoom) sekä kampuksella. Etäosallistumiseen tarvitaan verkkoyhteys ja mikrofoni. Lähiopetuksen sijainti Hämeentie 135 D, Helsinki.

Opetuskerrat
17.11. klo 9 - 12:00
28.11. klo 9 - 12:00
15.12. klo 9 - 15:30
12.1. klo 9 - 15:30
19.1. klo 9 - 15:30

Opetuskertojen välissä opiskelijat työstävät itsenäisiä tehtäviä, jotka palautetaan Moodle-oppimisympäristön kautta.

Oppimateriaalit

Ojasalo, K., Moilanen, T. ja Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro. Myös uudempia painoksia saatavilla.

Toikko, T. & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere University Press.

Muu oppimateriaali ja kirjallisuus jaetaan opintojakson aikana. Osa oppimateriaalista on englanninkielistä.

Opetusmenetelmät

Osallistavat (etä)luennot.
Oppimistehtävät ja muu itsenäinen työskentely, ml. kaksi minitenttiä.

Opintojaksolla on käytössä Moodle-oppimisympäristö.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso linkittyy olennaisesti YAMK-tutkinnon opinnäytetyöhön. Vestonomi (ylempi AMK) -tutkintoon sisältyvä opinnäytetyö (30 op) on työelämälähtöinen tutkimuksellinen kehittämishanke.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson oppimistehtäviin sisältyy kaksi minitenttiä, jotka suoritetaan Moodle-oppimisympäristössä. Opintojakson aikana jaettavaa kirjallisuutta saa hyödyntää tenttien aikana. Opiskelija voi suorittaa tentit haluamassaan järjestyksessä ja valitsemanaan ajankohtana opintojakson aikana.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = noin 27 h opiskelijatyötä
5 op = 135 h (22 h osallistavat luennot, 53 h oppimistehtävät, 60 h itsenäinen opiskelu)

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija kykenee hyödyntämään kehittämisen kannalta olennaista tietoa kehittämistoiminnassa. Opiskelija hallitsee alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä. Hän osaa tunnistaa ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tutkimuseettiset kysymykset. Hän osaa viestiä ja raportoida tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa yhteistyössä muiden kanssa toteuttaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija kykenee analysoimaan ja perustelemaan alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija vertailee, analysoi ja hyödyntää kehittämisen kannalta olennaista tietoa tarkoituksenmukaisesti kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee hyvin alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti. Hän noudattaa tietosuoja- ja tutkimuseettisiä ohjeita. Hän viestii ja raportoi selkeästi tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa itsenäisesti toteuttaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita ja kykenee yhteistyöhön muiden kanssa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija arvioi kriittisesti ja perustelee monipuolisesti alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija analysoi ja arvioi kriittisesti kehittämisen kannalta olennaista tietoa sekä soveltaa sitä taitavasti kehittämistoiminnassa. Hän hallitsee erinomaisesti alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä monipuolisesti ja innovatiivisesti. Hän on sisäistänyt tietosuoja- ja tutkimuseettiset ohjeet ja kehittää niiden mukaista toimintaa. Hän viestii ja raportoi vakuuttavasti tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa johtaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kykenee rakentavaan yhteistyöhön muiden kanssa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata alansa tutkimus- ja kehittämistyön tarpeita ja vaiheita. Opiskelija kykenee hyödyntämään kehittämisen kannalta olennaista tietoa kehittämistoiminnassa. Opiskelija hallitsee alansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta keskeisten käsitteiden ja menetelmien käytön ja osaa soveltaa niitä. Hän osaa tunnistaa ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tutkimuseettiset kysymykset. Hän osaa viestiä ja raportoida tutkimus- ja kehittämistyöstä. Opiskelija osaa yhteistyössä muiden kanssa toteuttaa työelämää kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana määräytyy painotuksella 90 % oppimistehtävät, 10 % itsearviointi.

Saadakseen opintojaksosta suorituksen, opiskelijan tulee suorittaa kaikki oppimistehtävät hyväksytysti.

Esitietovaatimukset

Suoritettu korkeakoulututkinto

Tavoitteet

• Opiskelija tunnistaa kansainvälisen hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteet tekstiili- ja vaatetusalalla.
• Opiskelija kykenee analysoimaan toimitusketjun kilpailukykyä, kehittämistarpeita ja kartoittamaan riskejä.
• Opiskelija osaa kehittää organisaationsa hankinnan prosesseja.
• Opiskelija ymmärtää tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan eri tasoja, näkökulmia, prosesseja ja niiden eri vaiheita.
• Opiskelija laajentaa osaamistaan tuotejohtamiseen ja laadunhallinnan kehittämiseen.
• Opiskelija osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja kehittää alansa toimintakulttuuria avoimuuteen perustuen.

Sisältö

• Vastuullisen hankinnan lähtökohdat ja periaatteet
• Hankintaverkoston yhteistyömallit ja toimitusketjujen riskien hallinta
• Yritysten laadunhallintastrategiat
• Yrityksen tuotevastuu
• Teknologia ja digitaalisuus hankintaprosessissa ja laadunhallinnassa

Aika ja paikka

Opetus toteutetaan hybridinä. Opetukseen voi osallistua etäyhteyden kautta (Zoom) sekä kampuksella. Etäosallistumiseen tarvitaan verkkoyhteys ja mikrofoni. Lähiopetuksen sijainti Hämeentie 135 D, Helsinki.

Opetuskerrat
27.10 klo 9 - 15:30
03.11 klo 9 - 15:30
17.11 klo 13 - 15:30
24.11 klo 9 - 15:30
08.12 klo 9 - 15:30

Opetuskertojen välissä opiskelijat työstävät itsenäisiä tehtäviä, jotka palautetaan Moodle-oppimisympäristön kautta.

Oppimateriaalit

Tarkemmat tiedot oppimateriaalista ja suositeltavasta kirjallisuudesta jaetaan kurssin aikana. Osa oppimateriaalista on englanninkielistä.

Opetusmenetelmät

Osallistavat (etä)luennot.
Oppimistehtävät ja muu itsenäinen työskentely.

Opintojaksolla on käytössä Moodle-oppimisympäristö.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin aikana tehdään oppimistehtävä, joka muodostuu eri luentokerroilla käsitellyistä teemoista. Tämä toimii osin arvosanan perusteena. Kurssilla ei järjestetä tenttiä.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = noin 27 h opiskelijatyötä
5 op = 135 h (25 h osallistavat luennot, 50 h oppimistehtävät, 60 h itsenäinen opiskelu)

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opetuskerrat muodostuvat luennoista ja erilaisista ryhmätehtävistä. Opetuskerroilla on mukana myös vierailevia asiantuntijoita ja työelämän edustajia.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä kansainvälisen hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteita. Opiskelija tunnistaa menetelmiä, joilla toimitusketjun toimivuutta voi arvioida. Opiskelija osaa kuvailla tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan keskeisiä osa-alueita. Opiskelija tietää alansa ammattieettisiä periaatteita. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa kansainvälisen hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteet. Opiskelija tuntee menetelmiä, joilla toimitusketjun toimivuutta voi arvioida, ja tunnistaa haasteita organisaationsa hankinnan prosesseissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa kuvailla tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan keskeisiä osa-alueita. Opiskelija osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut aktiivisesti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelijalla on laaja ymmärrys hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteista tekstiili- ja vaatetusalalla. Opiskelija hallitsee erilaisia menetelmiä toimitusketjun toimivuuden arvioinnissa ja osaa kehittää organisaationsa hankinnan prosesseja. Opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan eri osa-alueita. Opiskelija osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja kehittää alansa toimintakulttuuria avoimuuteen perustuen. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät määräajassa ja osallistunut rakentavasti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa nimetä kansainvälisen hankintaprosessin, tuotejohtamisen ja laadunhallinnan haasteita. Opiskelija tunnistaa menetelmiä, joilla toimitusketjun toimivuutta voi arvioida. Opiskelija osaa kuvailla tuotteen ja toiminnan laadunhallinnan keskeisiä osa-alueita. Opiskelija tietää alansa ammattieettisiä periaatteita. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana määräytyy painotuksella: 70 % oppimistehtävät, 10 % itsearviointi, 20 % vertaisarviointi.

Tavoitteet

• Opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun merkityksen ja kykenee edistämään sen ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista alansa organisaatioissa.
• Opiskelija ymmärtää tekstiili- ja vaatetusalan arvoketjujen kompleksisuutta ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
• Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja ja menetelmiä sekä ymmärtää, kuinka hyödyntää niitä omalla alalla.
• Opiskelija osaa arvioida erilaisia ympäristöjärjestelmiä.
• Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta ja osaa argumentoida sen puolesta.
• Opiskelija laajentaa osaamistaan organisaation vastuullisuuden mittaamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen.

Sisältö

• Yhteiskunta- ja yritysvastuu; taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuu
• Haasteet tekstiili- ja vaatetusalan globaaleissa arvoketjuissa
• Ilmastotavoitteet ja hiilineutraali yritystoiminta tekstiili- ja vaatetusalalla
• Organisaation vastuullisuuden mittaaminen
• Työkaluja ja menetelmiä ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun arvioimiseen
• Ympäristöjärjestelmät, -merkit ja sertifikaatit
• Ympäristöauditoinnin ja sosiaalisen auditoinnin periaatteet
• Arvoketjun läpinäkyvyys; teknologian ja digitaalisuuden merkitys

Aika ja paikka

Opetus toteutetaan hybridinä. Opetukseen voi osallistua etäyhteyden kautta (Zoom) sekä kampuksella. Etäosallistumiseen tarvitaan verkkoyhteys ja mikrofoni. Lähiopetuksen sijainti Hämeentie 135 D, Helsinki.

Opetuskerrat:
01.09. klo 9 - 15.30
15.09. klo 9 - 15.30
22.09. klo 9 - 15.30
06.10. klo 9 - 15.30

Opetuskertojen välissä opiskelijat työstävät itsenäisesti/ryhmässä tehtäviä, jotka palautetaan Moodle-oppimisympäristön kautta.

Oppimateriaalit

Tarkemmat tiedot oppimateriaalista ja suositeltavasta kirjallisuudesta jaetaan kurssin aikana. Osa oppimateriaalista on englanninkielistä.

Opetusmenetelmät

Osallistavat (etä)luennot.
Oppimistehtävät ja muu itsenäinen työskentely.

Opintojaksolla on käytössä Moodle-oppimisympäristö.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kurssin aikana tehdään oppimistehtävä, joka muodostuu eri luentokerroilla käsitellyistä teemoista. Tämä toimii osin arvosanan perusteena. Kurssilla ei järjestetä tenttiä.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = noin 27 h opiskelijatyötä
5 op = 135 h (22 h osallistavat luennot, 53 h oppimistehtävät, 60 h itsenäinen opiskelu)

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Opetuskerrat muodostuvat luennoista ja erilaisista ryhmätehtävistä. Opetuskerroilla on mukana myös vierailevia asiantuntijoita ja työelämän edustajia.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää yhteiskuntavastuun keskeiset osa-alueet ja tekstiili- ja vaatetusalan arvoketjujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja sekä menetelmiä ja on tietoinen erilaisista ympäristöjärjestelmistä. Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun keskeiset osa-alueet ja kykenee tuomaan niitä esiin alansa toimintaympäristössä. Opiskelija ymmärtää tekstiili- ja vaatetusalan yhteiskunnallisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja, menetelmiä ja ympäristöjärjestelmiä sekä ymmärtää, kuinka hyödyntää niitä omalla alalla. Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut aktiivisesti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun keskeiset osa-alueet ja kykenee edistämään niitä alansa toimintaympäristössä. Opiskelija ymmärtää tekstiili- ja vaatetusalan yhteiskunnallisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja osaa lähestyä niitä analyyttisesti. Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja ja menetelmiä ja osaa soveltaa niitä. Opiskelija osaa arvioida erilaisia ympäristöjärjestelmiä. Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta ja osaa argumentoida sen puolesta. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät määräajassa ja osallistunut rakentavasti oppimistilanteisiin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää yhteiskuntavastuun keskeiset osa-alueet ja tekstiili- ja vaatetusalan arvoketjujen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Opiskelija tunnistaa vastuullisuuden eri osa-alueiden arvioimiseen tarkoitettuja työkaluja sekä menetelmiä ja on tietoinen erilaisista ympäristöjärjestelmistä. Opiskelija ymmärtää arvoketjun läpinäkyvyyden ja tiedonkeruun välttämättömyyden kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija on suorittanut annetut tehtävät ja osallistunut oppimistilanteisiin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana määräytyy painotuksella: 70 % oppimistehtävät, 20 % vertaisarviointi, 10 % itsearviointi

Tavoitteet

Opiskelija osaa perustella, suunnitella, toteuttaa ja arvioida opinnäytetyönsä yhteistyössä työelämän kanssa.

Opiskelija osaa soveltaa kriittisesti ja tuloksellisesti oman alansa tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä noudattaa hyvää tutkimusetiikkaa.

Opiskelija osaa valita tarkoituksenmukaisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategioita ja menetelmiä työelämän kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.

Työssään opiskelija osaa toimia innovatiivisesti, aloitteellisesti ja osoittaa hyvää kehittämis- ja muutosjohtamiskykyä kestävän kehityksen periaatteita soveltaen.

Opiskelija osaa tehdä perusteltuja valintoja opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa.

Opiskelija osaa toimia itsenäisesti alansa asiantuntijana, kehittäjänä ja uudistajana sekä osaa rakentaa yhteistyötä työelämän kanssa käytäntöä hyödyttävän tiedon tuottamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.

Opiskelija osaa arvioida tutkimus- ja kehittämistyöprosessia ja sen aikaansaaman muutoksen yksilöllistä, yhteisöllistä ja yhteiskunnallista hyötyä

Opiskelija osaa laatia kirjallisen opinnäytetyöraportin hyvän tutkimus- ja kehittämisraportoinnin mukaisesti ja osoittaa asiantuntijaviestinnän kykyä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa itsenäisesti opinnäytetyönsä aihepiirin hyvää hallintaa ja osaamista viestiä asiantuntevasti sen tuloksista.

Sisältö

Opinnäytetyöprosessin vaiheet:

aiheen analyysi ja valinta,

tutkimus- tai kehittämissuunnitelman laatiminen,

tutkimuslupa,

sopimus tutkimuksellisesta kehittämistyöstä,

tutkimus- tai kehittämisprosessin toteutus,

opinnäytetyön raportointi sekä kypsyysnäyte.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Katso Opinnäytetyön (YAMK) arviointikehikko (liitteenä)

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Katso Opinnäytetyön (YAMK) arviointikehikko (liitteenä)

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Katso Opinnäytetyön (YAMK) arviointikehikko (liitteenä)

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Katso Opinnäytetyön (YAMK) arviointikehikko (liitteenä)

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönssä opiskelja kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää tarkoituksenmukaisia menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Metropolian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä opiskelija tuottaa uutta tietoa ja osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla. (vrt. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkintosääntö, 2022)