Suun terveydenhuollon koulutusohjelma

Erityispääsyvaatimukset

Ei erityispääsyvaatimuksia. Käytetään yleisiä valtakunnallisia pääsyvaatimuksia.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen erityisperiaatteet

Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan. Katso Metropolian yleiset AHOT-ohjeet.

Opiskelijalla on oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista. Tunnustaminen kohdistuu opiskelijan osaamiseen riippumatta siitä missä tai miten osaaminen on hankittu. Opiskelijalla on vastuu osaamisensa osoittamisesta, todistamisesta ja riittävien tietojen toimittamisesta

Tutkintovaatimukset ja asetukset

Tutkintovaatimukset ja asetukset on kuvattu Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä Katso Ammattikorkeakoulun yleinen tutkintosääntö >>

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, VALVIRA myöntää oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, suuhygienistinä.

Tutkinnon profiili

Suun terveydenhuollon koulutusohjelman oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa ekspansiivisen, yhteisöllisen oppimisen -toimintamallissa.

Koulutus toteutuu yhteiskehittelynä metropolialueen eri toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. Koulutuksessa ydin on työelämäläheisyys ja tavoitteena on yhteinen tiedon luominen ja työelämän kehittäminen.

Päivittäin toimivassa oppimisverkostossa yhteistyötä tekevät Helsingin yliopiston hammaslääkärikoulutus, Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuolto ja Suun terveydenhuollon koulutusohjelma. Suuhygienisti- ja hammaslääkäriopiskelijat oppivat ien- ja kiinnityskudossairauksien hoidon joko itsenäisesti tai ammatillisena tiimityönä Metropolian Suunhoidon opetusklinikalla ja Helsingin terveyskeskuksen yliopistoklinikalla.

Keskeiset oppimistulokset

Suuhygienistin osaamista on terveyden edistäminen, kliininen ja kuntouttava suun terveydenhoitotyö sekä kansallinen että kansainvälinen yhteistyö.

Suuhygienistin terveydenedistämistyö voi olla joko promotiivista tai preventiivistä.
Promotiivisessa terveyden edistämistyössä suuhygienisti valmentaa asiakasta, ryhmiä tai terveydenhuollon ammattilaisia suun omahoidon hallinnassa osana yleisterveyttä. Lisäksi hän kehittää suun terveyden edistämisen menetelmiä ja toimintoja. Preventiivisessä terveydenedistämistyössä korostuvat potilaan suun sairauksien oireiden tunnistaminen, riskitekijöiden ehkäisy ja sairauden hoito.
Suuhygienistin kliininen suun terveydenhoitotyö on suu- ja hammassairauksien ehkäisevää ja korjaavaa hoitoa.

Kliininen suun terveydenhoitotyö perustuu potilaan suun terveystarkastukseen ja yhdessä potilaan kanssa tehtävän hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon. Tämä sisältää muun muassa yksilöllisen terveysvalmennuksen, karieksen ehkäisyn, profylaktisen paikkauksen sekä ien- ja kiinnityskudossairauksien hoidon. Kliinisessä suunterveydenhoitotyössä korostuu asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutustaidot ja hoitotoimenpiteitten tekninen hallinta.

Kuntouttava suun terveydenhoitotyö on suun terveydenedistämistä, sairauksien ehkäisyä ja suun hoitoa kotihoidossa, laitoksissa ja sairaaloissa. Kuntouttavan suun terveydenhoitotyön asiakkaita ovat muun muassa ikääntyneet, kehitysvammaiset ja erikoissairaanhoidon potilaat. Kuntouttavassa suun terveydenhoitotyössä suuhygienisti myös ohjaa ja konsultoi suunhoidossa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä, perheitä ja asiakkaita.

Suuhygienistin lähijohtaminen on tulevaisuussuuntautunutta. Lähijohtajuudessa keskiössä on yhteisöllinen ja verkostomainen työskentelytapa. Työskentely edellyttää kykyä tunnistaa suun terveydenhuollon kehittämistarpeet ja ennakoida tulevaisuutta. Lähijohtamistyössään suuhygienisti tarvitsee ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja henkilöstön kannustamiseen ja rohkaisemiseen. Lähijohtaja tarvitsee myös kokous- ja neuvottelutaitoja. Toiminnan päivittäinen lähijohtaminen on henkilöstö- ja taloussuunnittelua, työn organisointia, ihmisten johtamista sekä yhteiskehittelyä moniasiantuntijatiimissä. Yrittäjänä toimiessaan suuhygienisti tarvitsee johtamisosaamista. Lisäksi työssä korostuu talous- ja markkinointi- sekä sidosryhmätyöskentelyn osaaminen.

Suuhygienisti osallistuu kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä suunterveydenhoitotyöhön ja vaikuttaa sen kehittymiseen yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Työ edellyttää riittävää kielitaitoa ja valmiutta osallistua kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten ohjaukseen ja hoitoon.

Suuhygienistikoulutuksen aikana hankittu osaaminen vastaa European Qualification Framework (EQF) osaamisen tasokuvauksia, tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen tasoa 6 sekä tutkintojen yhteisiä kompetensseja (www.arene.fi) ja suuhygienistin koulutusohjelmakohtaisia kompetensseja (www.ncp.fi/ects).

Korkeakoulusta valmistuvien työprofiilit

Valmistuttuaan suuhygienisti voi toimia perusterveydenhuollossa kuten terveyskeskuksessa tai yksityisillä hammaslääkäriasemilla, joissa hän voi toimia myös esimiestehtävissä. Hän voi toimia myös itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä.

Jatko-opinnot

Suuhygienisti AMK voi hakeutua jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Opintosuorituksia ja arviointia koskevat säännöt

Arviointikohteet ja arvioinnin tasokuvaukset on kuvattu koulutusohjelman arviointimatriisissa.
Arviointi noudattaa Metropolian yleisohjeita.

Valmistuminen

Opiskelijan tulee suorittaa 210 opintopistettä vaadittuja opintoja.

Opintojen toteuttaminen

Kokopäivä opinnot

Tutkinto-ohjelman vastaava

Osaamisaluepäällikkö
Päivi Haarala
paivi.haarala(at)metropolia.fi

Tutkinnon taso

Ammattikorkeakoulututkinto

Harjoittelu ja työelämäyhteistyö

Käytännön harjoittelun osuus on 75 opintopistettä
Opetussuunnitelma vastaa tutkintovaatimuksia, työelämän osaamis- ja kehittämistarpeita sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön vaatimuksia. Siinä korostuu opiskelijalähtöinen sekä oppimis- ja osaamisperustainen ajattelu. Osaamistavoitteet kertovat opiskelijalle, minkälaista osaamista häneltä edellytetään sekä auttavat häntä arvioimaan omaa oppimistaan. Osaamistavoitteet on määritelty työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä ja ne kuvaavat työelämälle opiskelijan osaamisen ja valmiudet erilaisiin työtehtäviin.

Opiskelijavaihto

Kansainvälisyys kuuluu jokaisen oppijan polkuun kansainvälisenä opiskelijavaihtona, harjoitteluna tai kotikansainvälisinä opintoina, kuten englannin- ja suomenkielisten tutkinto-ohjelmien yhteisinä opintoina tai avointen kansainvälisten verkkoympäristöjen opintoina.