Suun terveydenhuolto: SD13K2
Opetussuunitelman tunnus: SD13K2
- Laajuus
- 210 op
- Kesto
- 3.5 vuotta (210 op)
- Aloituslukukausi
- Syksy 2012
- Opetuskieli
- suomi
Kuvaus
Suun terveydenhuollon koulutusohjelman oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa ekspansiivisen, yhteisöllisen oppimisen -toimintamallissa. Suuhygienistikoulutus perustuu terveystieteiden ja hammaslääketieteen sekä niitä tukevien muiden tieteenalojen teoreettiseen ja soveltavaan tietoon. Koulutus toteutuu yhteiskehittelynä metropolialueen eri toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. Koulutuksessa ydin on työelämäläheisyys ja tavoitteena on yhteinen tiedon luominen ja työelämän kehittäminen. Päivittäin toimivassa oppimisverkostossa yhteistyötä tekevät Helsingin yliopiston hammaslääkärikoulutus, Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuolto ja Suun terveydenhuollon koulutusohjelma. Suuhygienisti- ja hammaslääkäriopiskelijat oppivat suun terveydenhoitotyön muun muassa ien- ja kiinnityskudossairauksien hoidon joko itsenäisesti tai ammatillisena tiimityönä Metropolian Suunhoidon opetusklinikalla ja Helsingin terveyskeskuksen yliopistoklinikalla.
Ammatillinen kasvu
Ammatillinen kasvu kehittyy eri-ikäisten, erikulttuuritaustaisten asiakkaiden suun terveydenhoitotyössä eri lukuvuosilla alla kuvattujen vuositeemojen/juonteiden mukaisesti. Ammattiin opitaan yhteisöllisesti ja näyttöön perustuvasti sekä teoreettisissa opinnoissa että harjoittelussa yhteistyössä työelämän kanssa.
Eettinen, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen, yhteistyöosaaminen sekä kulttuuri- ja kansainvälinen osaaminen muodostavat näkökulman kunkin opintovuoden opintoihin.
-> 1. lukuvuosi: Terveyden edistämisen ja suun terveydenhoitotyön oppiminen yhteistyössä päiväkotien, koulujen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tällöin opiskelijan motivaatio oppimiseen kehittyy ristiriitojen havaitsemisen kautta. Tämän seurauksena opiskelijalle alkaa hahmottua suuhygienistin ammatin ominaispiirteet.
-> 2. lukuvuosi: Kliinisen suun terveydenhoitotyön oppiminen yhteistyössä Helsingin yliopiston hammaslääkäriopiskelijoiden ja Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuollon kanssa. Tässä vaiheessa opiskelija syventää ammatillista osaamistaan.
-> 3. Lukuvuosi: Kuntouttavan suun terveydenhoitotyön oppiminen yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön, asiakkaiden ja perheiden kanssa kotihoidossa, laitoksissa ja sairaaloissa. Tässä vaiheessa opiskelijan osaaminen vakiintuu.
-> 4. lukuvuosi: Itsenäisen ja konsultatiivisen suun terveydenhoitotyön oppiminen. Tässä vaiheessa opiskelija osaa arvioida suun terveydenhoitotyötä ja sen kehittämistä.
---> Ammatillisen kasvun myötä suuhygienistiopiskelijasta kehittyy itsenäinen, tulevaisuuden suun terveydenhoitotyön yhteisöllinen osaaja ja kehittäjä --->
Koulutuksessa tavoiteltava suuhygienistin osaaminen
Suuhygienisti voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä ja esimiehenä. Suuhygienistin osaamista on terveyden edistäminen, kliininen ja kuntouttava suun terveydenhoitotyö sekä kansallinen että kansainvälinen yhteistyö.
Suuhygienistin terveydenedistämistyö voi olla joko promotiivista tai preventiivistä.
Promotiivisessa terveyden edistämistyössä suuhygienisti valmentaa asiakasta, ryhmiä tai terveydenhuollon ammattilaisia suun omahoidon hallinnassa osana yleisterveyttä. Lisäksi hän kehittää suun terveyden edistämisen menetelmiä ja toimintoja. Preventiivisessä terveydenedistämistyössä korostuvat potilaan suun sairauksien oireiden tunnistaminen, riskitekijöiden ehkäisy ja sairauden hoito.
Suuhygienistin kliininen suun terveydenhoitotyö on suu- ja hammassairauksien ehkäisevää ja korjaavaa hoitoa. Kliininen suun terveydenhoitotyö perustuu potilaan suun terveystarkastukseen ja yhdessä potilaan kanssa tehtävän hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon. Tämä sisältää muun muassa yksilöllisen terveysvalmennuksen, karieksen ehkäisyn, profylaktisen paikkauksen sekä ien- ja kiinnityskudossairauksien hoidon. Kliinisessä suunterveydenhoitotyössä korostuu asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutustaidot ja hoitotoimenpiteitten tekninen hallinta.
Kuntouttava suun terveydenhoitotyö on suun terveydenedistämistä, sairauksien ehkäisyä ja suun hoitoa kotihoidossa, laitoksissa ja sairaaloissa. Kuntouttavan suun terveydenhoitotyön asiakkaita ovat muun muassa ikääntyneet, kehitysvammaiset ja erikoissairaanhoidon potilaat. Kuntouttavassa suun terveydenhoitotyössä suuhygienisti myös ohjaa ja konsultoi suunhoidossa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä, perheitä ja asiakkaita.
Suuhygienistin lähijohtaminen on tulevaisuussuuntautunutta. Lähijohtajuudessa keskiössä on yhteisöllinen ja verkostomainen työskentelytapa. Työskentely edellyttää kykyä tunnistaa suun terveydenhuollon kehittämistarpeet ja ennakoida tulevaisuutta. Lähijohtamistyössään suuhygienisti tarvitsee ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja henkilöstön kannustamiseen ja rohkaisemiseen. Lähijohtaja tarvitsee myös kokous- ja neuvottelutaitoja. Toiminnan päivittäinen lähijohtaminen on henkilöstö- ja taloussuunnittelua, työn organisointia, ihmisten johtamista sekä yhteiskehittelyä moniasiantuntijatiimissä. Yrittäjänä toimiessaan suuhygienisti tarvitsee johtamisosaamista. Lisäksi työssä korostuu talous- ja markkinointi- sekä sidosryhmätyöskentelyn osaaminen.
Suuhygienisti osallistuu kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä suunterveydenhoitotyöhön ja vaikuttaa sen kehittymiseen yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Työ edellyttää riittävää kielitaitoa ja valmiutta osallistua kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten ohjaukseen ja hoitoon.
Suuhygienistikoulutuksen aikana hankittu osaaminen vastaa European Qualification Framework (EQF) osaamisen tasokuvauksia, tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen tasoa 6 sekä tutkintojen yhteisiä kompetensseja (www.arene.fi) ja suuhygienistin koulutusohjelmakohtaisia kompetensseja (www.ncp.fi/ects).
Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö
OPETUSSUUNNITELMAN YHTEISKEHITTELY FOKUSRYHMÄN JA NEUVOTTELUKUNNAN KANSSA 2010-2012
Opetussuunnitelman kehittäminen aloitettiin vuonna 2010. Ensimmäisessä vaiheessa tietoa kerättiin työelämän asiantuntijoiden muodostamalta fokusryhmältä. Työelämän edustajilta kysyttiin tulevaisuuden suun terveydenhoitotyön osaajan ja kehittäjän ominaisuuksista. Lisäksi kysyttiin, miten koulutuksen aikana opitaan tulevaisuuden suun terveydenhoitotyön asiantuntijuuteen. Tämän jälkeen hankittiin tietoa neuvottelukunnan näkemyksestä suuhygienistin osaamisvaatimuksista nyt ja tulevaisuudessa. Kerätty aineisto analysoitiin ja tuloksena muodostettiin työelämän asiantuntijoiden näkemys tulevaisuuden opetussuunnitelmasta.
Opetussuunnitelman yhteiskehittely neuvottelukunnan kanssa on toteutunut seuraavina ajankohtina:
- 26.10.2010
- 18.5.2011
- 5.10.2011
- 26.1.2012
- 1.3.2012
Neuvottelukunnan lausunto (1.3.2012) opetussuunnitelman kehittämisestä: Neuvottelukunta on osallistunut opetussuunnitelma yhteiskehittelyyn vuodesta 2010 lähtien. Neuvottelukunta pitää opetussuunnitelmaa osaamisperustaisena, näyttöön perustuvana ja hyvin työelämän vaatimukset huomioivana.
Lisätiedot
Tutkinto
Suunterveydenhuollon koulutusohjelmassa suoritetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tutkintonimikkeellä suuhygienisti (AMK). Opintojen Laajuus on 210 opintopistettä ja koulutuksen kesto on 3,5 vuotta. Suuhygienisti on itsenäinen suun terveydenhoitotyön asiantuntija ja kehittäjä sosiaali- ja terveysalan moniasiantuntijaisessa tiimissä.
Laillistaminen terveydenhuollon ammattihenkilöksi
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, VALVIRA myöntää oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, suuhygienistinä.
Osa 2: Koulutusohjelman tiedot
ECTS
Yleiskuvaus
Yleiset pääsyvaatimukset
AHOTin erityisperiaatteet:
AHOTilla tarkoitetaan hyväksilukemista, korvaamista tai muilla osaamisen tunnistamisen menettelytavoilla tehtyä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. AHOT perustuu työelämä- ja osaamislähtöiseen opetussuunnitelmaan. Tunnistettava osaaminen tulee olla opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista.
Opiskelijalla on oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista. Tunnustaminen kohdistuu opiskelijan osaamiseen riippumatta siitä missä tai miten osaaminen on hankittu. Opiskelijalla on vastuu osaamisensa osoittamisesta, todistamisesta ja riittävien tietojen toimittamisesta.
tutkintovaatimukset ja asetukset:
Suuhygienistin tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja koulutuksen kesto on 3,5 vuotta.
Laillistaminen terveydenhuollon ammattihenkilöksi
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, VALVIRA myöntää oikeuden toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, suuhygienistinä.
tutkinnon profiili:
Suun terveydenhuollon koulutusohjelman oppimiskäsitys todentuu korkeakoulujen arviointineuvoston palkitsemassa ekspansiivisen, yhteisöllisen oppimisen -toimintamallissa.
Koulutus toteutuu yhteiskehittelynä metropolialueen eri toimijoiden ja organisaatioiden kanssa. Koulutuksessa ydin on työelämäläheisyys ja tavoitteena on yhteinen tiedon luominen ja työelämän kehittäminen.
Päivittäin toimivassa oppimisverkostossa yhteistyötä tekevät Helsingin yliopiston hammaslääkärikoulutus, Helsingin terveyskeskuksen suun terveydenhuolto ja Suun terveydenhuollon koulutusohjelma. Suuhygienisti- ja hammaslääkäriopiskelijat oppivat ien- ja kiinnityskudossairauksien hoidon joko itsenäisesti tai ammatillisena tiimityönä Metropolian Suunhoidon opetusklinikalla ja Helsingin terveyskeskuksen yliopistoklinikalla.
keskeiset oppimistulokset:
Suuhygienisti voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä ja esimiehenä. Suuhygienistin osaamista on terveyden edistäminen, kliininen ja kuntouttava suun terveydenhoitotyö sekä kansallinen että kansainvälinen yhteistyö.
Suuhygienistin terveydenedistämistyö voi olla joko promotiivista tai preventiivistä.
Promotiivisessa terveyden edistämistyössä suuhygienisti valmentaa asiakasta, ryhmiä tai terveydenhuollon ammattilaisia suun omahoidon hallinnassa osana yleisterveyttä. Lisäksi hän kehittää suun terveyden edistämisen menetelmiä ja toimintoja. Preventiivisessä terveydenedistämistyössä korostuvat potilaan suun sairauksien oireiden tunnistaminen, riskitekijöiden ehkäisy ja sairauden hoito.
Suuhygienistin kliininen suun terveydenhoitotyö on suu- ja hammassairauksien ehkäisevää ja korjaavaa hoitoa. Kliininen suun terveydenhoitotyö perustuu potilaan suun terveystarkastukseen ja yhdessä potilaan kanssa tehtävän hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon. Tämä sisältää muun muassa yksilöllisen terveysvalmennuksen, karieksen ehkäisyn, profylaktisen paikkauksen sekä ien- ja kiinnityskudossairauksien hoidon. Kliinisessä suunterveydenhoitotyössä korostuu asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutustaidot ja hoitotoimenpiteitten tekninen hallinta.
Kuntouttava suun terveydenhoitotyö on suun terveydenedistämistä, sairauksien ehkäisyä ja suun hoitoa kotihoidossa, laitoksissa ja sairaaloissa. Kuntouttavan suun terveydenhoitotyön asiakkaita ovat muun muassa ikääntyneet, kehitysvammaiset ja erikoissairaanhoidon potilaat. Kuntouttavassa suun terveydenhoitotyössä suuhygienisti myös ohjaa ja konsultoi suunhoidossa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä, perheitä ja asiakkaita.
Suuhygienistin lähijohtaminen on tulevaisuussuuntautunutta. Lähijohtajuudessa keskiössä on yhteisöllinen ja verkostomainen työskentelytapa. Työskentely edellyttää kykyä tunnistaa suun terveydenhuollon kehittämistarpeet ja ennakoida tulevaisuutta. Lähijohtamistyössään suuhygienisti tarvitsee ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja henkilöstön kannustamiseen ja rohkaisemiseen. Lähijohtaja tarvitsee myös kokous- ja neuvottelutaitoja. Toiminnan päivittäinen lähijohtaminen on henkilöstö- ja taloussuunnittelua, työn organisointia, ihmisten johtamista sekä yhteiskehittelyä moniasiantuntijatiimissä. Yrittäjänä toimiessaan suuhygienisti tarvitsee johtamisosaamista. Lisäksi työssä korostuu talous- ja markkinointi- sekä sidosryhmätyöskentelyn osaaminen.
Suuhygienisti osallistuu kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä suunterveydenhoitotyöhön ja vaikuttaa sen kehittymiseen yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Työ edellyttää riittävää kielitaitoa ja valmiutta osallistua kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten ohjaukseen ja hoitoon.
Suuhygienistikoulutuksen aikana hankittu osaaminen vastaa European Qualification Framework (EQF) osaamisen tasokuvauksia, tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen tasoa 6 sekä tutkintojen yhteisiä kompetensseja (www.arene.fi) ja suuhygienistin koulutusohjelmakohtaisia kompetensseja (www.ncp.fi/ects).
korkeakoulusta valmistuvien työprofiilit:
Valmistuttuaan suuhygienisti voi toimia perusterveydenhuollossa kuten terveyskeskuksessa tai yksityisillä hammaslääkäriasemilla, joissa hän voi toimia myös esimiestehtävissä. Hän voi toimia myös itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä.
pääsy jatko-opintoihin:
Suuhygienisti AMK voi hakeutua jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
opintosuorituksia ja arviointia koskevat säännöt:
Arviointikohteet ja arvioinnin tasokuvaukset on kuvattu koulutusohjelman arviointimatriisissa.
Arviointi noudattaa Metropolian yleisohjeita.
valmistumisen vaatimukset:
Opiskelijan tulee suorittaa 210 opintopistettä vaadittuja opintoja.
opintojen toteuttaminen:
Kokopäivä opinnot
koulutusohjelman päällikkö:
Juha Kurtti
Valitse opintojen ajoitus-, rakenne- tai jäsentelynäkymä
Näytä opintojen ajoitukset lukuvuosittain, lukukausittain tai periodeittain
Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.
amk::tutkintoon johtava koulutus
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) perus- ja ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä 4) opinnäytetyö. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352; 4 § Opintojen rakenne)
ÄLÄ_KÄYTÄ_TÄTÄ_amk::amk tutkintojen yleiset kompetenssit
========================================== Jäsennys poistunut käytöstä. Mallin korvaa ARENE:n soveltamisohje "SUOSITUS TUTKINTOJEN KANSALLISEN VIITEKEHYKSEN (NQF) JA TUTKINTOJEN YHTEISTEN KOMPETENSSIEN SOVELTAMISESTA AMMATTIKORKEA-KOULUISSA", 23.2.2010. Uusi malli tallennettu nimellä "amk::amk tutkintojen yleiset kompetenssit (2010)" 25.8.2010 (OT) ========================================== Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit (ECTS-projektin suositus 19.04.2006) Mallia käytetään sekä ammattikorkeakoulututkinnoissa että ylemmissä amk-tutkinnoissa. Kompetenssien määrittelyyn liittyviä asioita ja määrittelytyön tuloksia on käsitelty tarkemmin projektin kotisivuilla www.ncp.fi/ects.
Suun terveydenhuolto:: kompetenssit
Suun terveydenhoitotyön yhteistoiminnallisen ja ekspansiivisen toiminta-asiantuntijuuden osaaminen Terveyden edistämisen osaaminen Kliinisen suun terveydenhoitotyön osaaminen Suun terveydenhoitotyöympäristön turvallisuusosaaminen Kuntouttavan suun terveydenhoitotyön osaaminen Kansainvälisyyden ja monikulttuurisen suun terveydenhoitotyön osaaminen Lähettänyt Anu Keto 25.2.2009
amk::amk-tutkintojen yhteiset kompetenssit (2010)
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (2010) Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa