Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija muodostaa käsityksen omista vahvuuksista ja oman ammattialan osaamisvaatimuksista.
Opiskelija perehtyy urasuunnitteluun ja muodostaa oman urasuunnitelman.
Opiskelija osaa työstää itselleen työnhaun asiakirjat (CV, hakemus).

Sisältö

Opintojaksoon sisältyy kaksi osiota ja kuusi oppimistehtävää:

1.Osaamisen sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen
- Osaamisen kartoittaminen
- Luonteenvahvuudet
- Osaamisen tiivistelmä

2.Kohti työelämää
- Video CV, CV tai työpaikkahakemus
- Monimuotoinen työyhteisö
- Suunta tulevaisuuteen (opintojakson kokoava tehtävä)

Opintojakson osiot ja tehtävät on suunniteltu jatkumoksi siten, että opiskelija lähtee liikkeelle urasuunnittelussaan oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittamisesta. Tämän jälkeen opiskelija perehtyy työllistymistaitoihin sekä monimuotoisen työyhteisön ja yhdenvertaisuuden teemoihin. Näiden pohjalta opiskelijaa ohjataan arvioimaan omia urasuunnitteluvalmiuksiaan, vetämään yhteen tekemiään oppimistehtäviä ja niistä heränneitä ajatuksia sekä aloittamaan tulevaisuuden suunnitelmiensa hahmottamista. Lisäksi mukana on tutustumisen arvoista lisämateriaalia, sisältäen tietoutta yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toimintatavasta. Oppimistehtävissä hahmotetaan mm. kaikkea sitä osaamista, jota on hankittu elämän eri vaiheissa, tunnistetaan omia persoonallisia piirteitä ja vahvuuksia, tuetaan oman osaamisen markkinointia ja selvitetään oman alan ammattitaitovaatimuksia, tehdään työnhaun asiakirjoja, valmentaudutaan työhakutaitoihin sekä opitaan ymmärtämään työyhteisöjen monimuotoisuutta. Opintojakson päättävät osiot “Sinä riität” sekä palautekysely. Sinä riität-osiossa on pyritty kannustavasti tuomaan esiin sitä, että opintojen sekä elämän eri vaiheissa, voimme kohdata haasteita ja vastoinkäymisiä, mutta niistä on mahdollista selvitä ja päästä eteenpäin. Parhaimman hyödyn opintojaksosta saa, kun paneutuu tehtäviin ja materiaaleihin huolella. Kurssi kannattaa tehdä itselleen ja omaa uraa varten.

Aika ja paikka

Virtuaaliopintoja itsenäisesti työstettävään aikaan.

Oppimateriaalit

Verkko-oppimisympäristö.

Opetusmenetelmät

Virtuaaliopinnot, itsenäinen opiskelu ja reflektointi.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

n.50h työskentelyä

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on suunnattu seuraavien tutkinto-ohjelmien opiskelijoille, joiden harjoittelusta vastaavat opintojakson opettajat. Opintojaksolla käytetään harjoittelun ohjauksen materiaalia:
- Ajoneuvotekniikka
- Bio- ja kemiantekniikka
- Energia- ja ympäristötekniikka
- Konetekniikka
- Laboratorioanalytiikka
- Maanmittaustekniikka
- Rakennusalan työnjohto
- Rakennustekniikka
- Sähkö- ja automaatiotekniikka
- Talotekniikka

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija on tehnyt hyväksytysti opintojakson oppimistehtävät.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kaikkien oppimistehtävien hyväksytty palautus.

Lisätiedot

Opintojakso on suunnattu seuraavien tutkinto-ohjelmien opiskelijoille, joiden harjoittelusta vastaavat opintojakson opettajat. Opintojaksolla käytetään mm. harjoittelun ohjauksen materiaalia:
- Ajoneuvotekniikka
- Bio- ja kemiantekniikka
- Energia- ja ympäristötekniikka
- Konetekniikka
- Laboratorioanalytiikka
- Maanmittaustekniikka
- Rakennusalan työnjohto
- Rakennustekniikka
- Sähkö- ja automaatiotekniikka
- Talotekniikka

Tavoitteet

Opiskelija osaa:
- selostaa betonirakenteen, teräsbetonirakenteen ja jännitetyn betonirakenteen
- selostaa raudoitetun betonin ja harjateräksen materiaaliominaisuudet
- Määrittää säilyvyyskriteerien perusteella tarvittavan suojabetonikerroksen
- Laskea taivutetun teräsbetonipalkin pääraudoituksen
- Valita teräsbetonipalkkiin tarvittavan pääraudoituksen
- Laskea teräsbetonipalkkiin tarvittavan leikkausraudoituksen
- Valita teräsbetonipalkkiin tarvittavan leikkausraudoituksen
- Laskea leikkausraudoittamattoman teräsbetonirakenteen leikkauskestävyyden
- Laskea teräsbetonirakenteessa tarvittavan vähimmäisraudoituksen
- Laskea raudoitustankojen tarvittavan ankkurointipituuden
- Laskea raudoitustankojen jatkospituuden

Sisältö

- Betoni rakennusmateriaalina
- Betonirakenteen runkotyypit
- Betonin ja betoniterästen materiaaliominaisuudet
- Betonin ja raudoituksen yhteistoiminta
- Teräsbetonipalkin rakenteellinen toiminta
- Taivutetun teräsbetonirakenteen mitoitus ja raudoituksen määritys
- Palkin raudoituksen suunnittelu

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

¨Opiskelija osaa:
- Selostaa teräsbetonin tyypillisä käyttökohteita ja rakennuksen runkotyyppejä
- Laskea ongelmitta vapaasti tuetun yksiaukkoisen rakenteen voimasuureet yksinkertaisista kuormituksista
- Määrittää teräsbetonin ja harjateräksen mitoituslujuudet
- Määrätä rakenteen rasitusluokan
- Laskea normin vaatiman betonipeitteen paksuuden
- Määrittää taivutetun teräsbetonirakenteen tehollisen korkeuden
- Selostaa teräsbetonipalkin eri murtomekanismit
- Laskea taivutettuun teräsbetonipoikkileikkaukseen tarvittavan pääraudoituksen murtorajatilassa
- Piirtää palkin raudoituspiirustuksen

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten hyvän osaamisen lisäksi:
- Laskea leikkausraudoittamattoman teräsbetonirakenteen leikkauskestävyyden
- Laskea leikkausraudoitetun teräsbetonirakenteen leikkauskestävyyden ja määrätä rakenteessa vaadittavan leikkausraudoituksen

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisten kohtien osaamisvaatimusten kiitettävän osaamisen lisäksi:
- Laskea pääraudoituksen ankkurointipituuden
- Laskea pääraudoituksen jatkospituuden
- Määrittää tarvittavan raudoituksen eri kohdissa palkkia muuttuvien voimasuureiden perusteella

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

¨Opiskelija osaa:
- Selostaa teräsbetonin tyypillisä käyttökohteita ja rakennuksen runkotyyppejä
- Laskea ongelmitta vapaasti tuetun yksiaukkoisen rakenteen voimasuureet yksinkertaisista kuormituksista
- Määrittää teräsbetonin ja harjateräksen mitoituslujuudet
- Määrätä rakenteen rasitusluokan
- Laskea normin vaatiman betonipeitteen paksuuden
- Määrittää taivutetun teräsbetonirakenteen tehollisen korkeuden
- Selostaa teräsbetonipalkin eri murtomekanismit
- Laskea taivutettuun teräsbetonipoikkileikkaukseen tarvittavan pääraudoituksen murtorajatilassa
- Piirtää palkin raudoituspiirustuksen

Esitietovaatimukset

Statiikka, Rakenteiden mekaniikan perusteet, Betonirakenteiden materiaali- ja tuotantotekniikka, Rakennesuunnittelun perusteet

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opiskelija tuntee teräsbetonin käytön rakennuksen runkomateriaalina. Edelleen hän tuntee erilaisten betonirakenteiden ja raudoitteiden ominaisuudet ja pystyy määrittämään säilyvyyskriteerien perusteella tarvittavan suojabetonikerroksen. Opiskelija osaa laskea taivutetun teräsbetonirakenteen kestävyyden ja määrittää niihin tarvittavan raudoituksen. Opiskelija osaa laskea raudoitustangoille tarvittavan ankkurointipituuden ja jatkospituuden.
Opiskelija osaa määrittää betonin viruman ja kutistuman sekä ajasta riippuvan lujuuden. Opiskelija osaa laskea taivutetun teräsbetonirakenteen taipuman ja halkeamanleveyden.

Sisältö

- Betonin materiaaliominaisuudet
- Palkin mitoitus murtorajatilassa ja käyttörajatilassa

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- selostaa tyypilliset betonirakentamisen runkotyypit, rakenneosat ja niiden kuormitus
- määrittää teräsbetonin ja harjateräksen mitoituslujuudet
- laskea tarvittavan suojabetonikerroksen paksuuden
- määrittää taivutetun teräsbetonirakenteen tehollisen korkeuden
- laskea taivutettuun teräsbetonipoikkileikkaukseen tarvittavan pääraudoituksen
- määrittää betonin virumaluvun nomogrammista
- määrittää betonin kuivumiskutistuman loppuarvon suuruuden
- käsitellä käyttörajatilan kuormituksia ja muodostaa käyttörajatilojen kuormitusyhdistelmiä
- arvioida teräsbetonirakenteen taipuman ja halkeamanleveyden taulukoista

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
- laskea leikkausraudoittamattoman teräsbetonirakenteen leikkauskestävyyden
- laskea leikkausraudoitetun teräsbetonirakenteen leikkauskestävyyden
- määrittää betonin virumaluvun
- määrittää betonin kuivumiskutistuman ajan funktiona
- määrittää betonin sisäisen kutistuman
- määrittää käyttörajatilan kuormituksia ja muodostaa käyttörajatilojen - kuormitusyhdistelmiä
- laskea teräsbetonirakenteen taipuman ja halkeamanleveyden

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
- laskea pääraudoituksen ankkurointipituuden
- laskea pääraudoituksen jatkospituuden
- määrittää tarvittavan raudoituksen eri kohdissa palkkia muuttuvien voimasuureiden perusteella
- käsitellä monipuolisesti käyttörajatilan kuormituksia ja muodostaa käyttörajatilojen kuormitusyhdistelmiä huomioiden myös liittyvien rakenteiden asettamat vaatimukset
- huomioida viruman vaikutuksen rakenteiden toimintaan
- laskea taipuman ja halkeamanleveyden pitkä- ja lyhytaikaiskuormista sekä arvioida niiden vaikutuksia rakenteen toimintaan
- laskea kutistuman aiheuttaman taipuman
- selostaa teräsbetonirakenteen halkeilumekanismin
- selostaa kuormitushistorian vaikutuksen käyttörajatilan toimintaan

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- selostaa tyypilliset betonirakentamisen runkotyypit, rakenneosat ja niiden kuormitus
- määrittää teräsbetonin ja harjateräksen mitoituslujuudet
- laskea tarvittavan suojabetonikerroksen paksuuden
- määrittää taivutetun teräsbetonirakenteen tehollisen korkeuden
- laskea taivutettuun teräsbetonipoikkileikkaukseen tarvittavan pääraudoituksen
- määrittää betonin virumaluvun nomogrammista
- määrittää betonin kuivumiskutistuman loppuarvon suuruuden
- käsitellä käyttörajatilan kuormituksia ja muodostaa käyttörajatilojen kuormitusyhdistelmiä
- arvioida teräsbetonirakenteen taipuman ja halkeamanleveyden taulukoista

Esitietovaatimukset

Statiikka, Rakenteiden mekaniikan perusteet, Betonirakenteiden materiaali- ja tuotantotekniikka, Rakennesuunnittelun perusteet

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opiskelija osaa mitoittaa yhteen suuntaan ja ristiin kantavan teräsbetonilaatan murtorajatilassa, maanvaraisen teräsbetonilaatan, teräsbetoniseinän ja pilarin, seinämäisen palkin, porrasrakenteen, erilaiset perustusrakenteet, maanpaineseinän ja osaa palkin vääntömitoituksen. Näiden lisäksi opiskelija osaa tehdä teräsbetonirakenteen paloteknisen mitoituksen taulukoiden avulla ja ymmärtää teräsbetonirakenteen ristikkomallimitoituksen periaatteen. Opiskelija osaa laatia teräsbetonirunkoisen paikallavalurakennuksen tietomallin ja luodan sen pohjalta mitta- ja raudoituspiirustukset.

Sisältö

- Teräsbetonilaatat
- Teräsbetoniseinät
- Teräsbetonipilari
- Seinämäinen palkki
- Palkin vääntömitoitus
- Perustusrakenteet ja maanpaineseinä
- Teräbetonirakenteen palomitoitus
- Teräbetonirakenteen ristikkomallimitoitus ja sen sovellukset paaluanturaan, ulokkeeseen ja seinämäiseen palkkiin
- Teräsbetonirakenteen tietomallin luominen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
-selostaa yhteen suuntaan ja ristiin kantavien teräbetonilaattojen toimintaperiaatteen
-mitoittaa ongelmitta yhteen suuntaan kantavan laatan pääraudoituksen murtorajatilassa
-mitoittaa pilarin vähimmäisraudoituksen
-määrittää seinämäisen palkin raudoituksen
-selostaa lävistysmitoituksen periaatteet
-selostaa halkaisuvoimien muodostumisen periaatteen
-määrittää pilarin kantavuuden taulukoista
- laatia teräsbetonirunkoisen paikallavalurakennuksen tietomallin yksinkertaisissa tapauksissa

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
- mitoittaa vääntörasitetun palkkirakenteen raudoituksen
- mitoittaa teräsbetonipilarin murtorajatilassa
- mitoittaa ongelmitta tavanomaisia teräsbetonirakenteita kuten
yhteen suuntaan ja ristiin suuntaan kantavan laatan, maanvaraisen laatan perustusrakenteet ja maanpaineseinän
- selostaa halkaisuvoimien muodostumisen periaatteen ja laskea halkaisuvoima ja mitoittaa rakenteen
- määrittää teräsbetonirakenteen palonkestoajan taulukoiden perusteella
- laatia teräsbetonirunkoisen paikallavalurakennuksen tietomallin vaativammissa tapauksissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
- määrittää rakenteen vääntörasituksen
- mitoittaa ongelmitta erilaisia teräsbetonirakenteita kuten seinän, laatan, pilarin, seinämäisen palkin, perustusrakenteet ja lyhyet ulokkeet
- suunnitella teräsbetonirakenteiden yksityiskohtia kuten halkaisuraudoituksen, ripustusraudoituksen, paikallisen puristuksen ja määrittää laattojen raudoitusten katkaisukohdat
- laskea yksinkertaisia rakenteita ristikkomenetelmällä

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
-selostaa yhteen suuntaan ja ristiin kantavien teräbetonilaattojen toimintaperiaatteen
-mitoittaa ongelmitta yhteen suuntaan kantavan laatan pääraudoituksen murtorajatilassa
-mitoittaa pilarin vähimmäisraudoituksen
-määrittää seinämäisen palkin raudoituksen
-selostaa lävistysmitoituksen periaatteet
-selostaa halkaisuvoimien muodostumisen periaatteen
-määrittää pilarin kantavuuden taulukoista

Esitietovaatimukset

Statiikka, Rakenteiden mekaniikan perusteet, Isostaattiset sauvarakenteet, Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 1, Betonin materiaali- ja tuotantotekniikka, rakennesuunnittelun perusteet

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa
- Betonin osa-aineet
- Betonin ominaisuudet ja hallinnan
- Betonin suunnittelun
- Betonirakentamisen laatu- ja viranomaisvaatimukset, paikallarakentaminen
- Betonitöiden suunnittelun ja johtamisen, paikallarakentaminen
- Betonointisuunnitelman ja -pöytäkirjan teon
- Talvibetonoinnin

Sisältö

- Betonin osa-aineiden, betonimassan ja kovettuneen betonin laadunvalvontamenetelmät ja betonin valmistus laboratoriotöissä
- Betonin koostumuksen määrittäminen eli betonin suunnittelua
- Opetellaan tunnistamaan betonin hyvät ja haastavat ominaisuudet
- Betonirakentamisen laatu- ja viranomaisvaatimukset, paikallarakentaminen
- Betonin valinta rakenteittain olosuhteet huomioiden
- Talvibetonoinnin edellyttämät toimenpiteet
- Betonointisuunnitelmien ja - pöytäkirjojen tekeminen
- Opintojakso toimii osana rakenneluokan 2 betonitöiden johtamisen osaamista. Toinen opintojakso on nimeltään Betonitekniikka 2

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa
- Listata betonissa käytettävät sementtityypit, lisäaineet, seosaineet sekä tunnistaa kiviainesominaisuuksien vaikutuksen betonin laatuun
- Tunnistaa betonin ominaisuudet ja hallita niitä
- Suorittaa betonin suunnittelun
- Tunnistaa betonirakentamisen laatu- ja viranomaisvaatimukset, paikallarakentaminen
- Johtaa betonitöiden suunnittelua ja toteuttamista sekä paikallavalurakentamista
- Laatia betonointisuunnitelman ja -pöytäkirjan
- toteuttaa talvibetonoinnin edellyttämät toimenpiteet työmaalla

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa hyvin edellä kuvatut asiat

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kiitettävästi edellä kuvatut asiat

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa
- Listata betonissa käytettävät sementtityypit, lisäaineet, seosaineet sekä tunnistaa kiviainesominaisuuksien vaikutuksen betonin laatuun
- Tunnistaa betonin ominaisuudet ja hallita niitä
- Suorittaa betonin suunnittelun
- Tunnistaa betonirakentamisen laatu- ja viranomaisvaatimukset, paikallarakentaminen
- Johtaa betonitöiden suunnittelua ja toteuttamista sekä paikallavalurakentamista
- Laatia betonointisuunnitelman ja -pöytäkirjan
- toteuttaa talvibetonoinnin edellyttämät toimenpiteet työmaalla

Esitietovaatimukset

-

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa
- Betonirakentamisen laatu- ja viranomaisvaatimukset, paikallavalu- ja elementtirakentaminen
- Elementtien valmistuksen ja asennuksen
- Betonirakenteiden kuivumisen ja kutistumisen hallinnan
- Betonitöiden suunnittelun ja johtamisen, paikallarakentaminen
- Betonointisuunnitelman ja -pöytäkirjan teon
- Betonilattian teon ja laatuvaatimukset lattioille
- Betonipintoihin vaikuttavat tekijät ja laatuvaatimukset betonipinnoille
- Betonoinnin erikoismenetelmät
- Erikoisbetonien hallinnan
- Johtaa rakenneluokan 2 betonitöitä

Sisältö

- Kerrata Betonitekniikka 1 opintojakson sisältöä
- Betonirakentamisen laatu- ja viranomaisvaatimukset, elementtirakentaminen
- Elementtien valmistus ja -asennus
- Betonin valinta rakenteittain olosuhteet huomioiden
- Muottiteknologia
- Talvibetonoinnin edellyttämät toimenpiteet
- Betonilattian tekemisen edellyttämät toimenpiteet
- Erikoismenetelmät betonoinnissa
- Erikoisbetonit
- Betonointisuunnitelmien tekeminen
- Excursiot paikallavalukohteeseen ja elementtitehtaaseen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa
- Tunnistaa betonirakentamisen laatu- ja viranomaisvaatimukset, elementtirakentaminen
- Elementtien asennus- ja laatuasiat
- Johtaa betonitöiden suunnittelun ja toteuttamisen, paikallavalu ja elementtirakentaminen
- Toteuttaa betonointisuunnitelman ja -pöytäkirjan teon
- Tunnistaa ja listata talvibetonoinnin edellyttämät toimenpiteet
- Johtaa ja suunnitella betonilattioiden teon ja listata laatuvaatimukset lattioille
- Tunnistaa betonipintoihin vaikuttavat tekijät ja laatuvaatimukset betonipinnoille
- Johtaa rakenneluokan 2 betonitöitä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa hyvin edellä kuvatut asiat

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kiitettävästi edellä kuvatut asiat

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa
- Tunnistaa betonirakentamisen laatu- ja viranomaisvaatimukset, elementtirakentaminen
- Elementtien asennus- ja laatuasiat
- Johtaa betonitöiden suunnittelun ja toteuttamisen, paikallavalu ja elementtirakentaminen
- Toteuttaa betonointisuunnitelman ja -pöytäkirjan teon
- Tunnistaa ja listata talvibetonoinnin edellyttämät toimenpiteet
- Johtaa ja suunnitella betonilattioiden teon ja listata laatuvaatimukset lattioille
- Tunnistaa betonipintoihin vaikuttavat tekijät ja laatuvaatimukset betonipinnoille
- Johtaa rakenneluokan 2 betonitöitä

Esitietovaatimukset

-

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opiskelija tuntee hankkeen elinkaareen ja käyttötalouteen liittyvät peruskäsitteet sekä elinkaarikustannus- ja ylläpidon laskelmat. Opiskelija tietää kiinteistönpitoratkaisujen perusteet rakennuksen elinkaaren aikana.
Opiskelija osaa laskea hankkeen tai korjauksen elinkaarikustannukset sekä laatia kiinteistön ylläpidon pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Sisältö

Rakennuksen ja sen osien elinkaaret
Käyttötalouden periaatteet
Rakenteiden ja järjestelmien korjaus- ja uusimissyklit
Kiinteistön elinkaaren kustannukset ja ylläpidon kustannuslaskenta
Pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma
Huoltokirjan käyttö kiinteistön ylläpidossa
Kiinteistöliiketoiminnan periaatteet
Kiinteistön erilaiset arvokäsitteet ja niiden muutosperusteita

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää rakennuksen ja sen osien elinkaaren. Lisäksi opiskelija tietää kiinteistöpitoratkaisujen sekä elinkaarikustannuslaskennan periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa rakennuksen ja sen osien elinkaaria laskettaessa elinkaarikustannuksia ja tehtäessä pitkän tähtäimen suunnitelmia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa hyvin käyttötalouden ja elinkaarilaskennan periaatteita kiinteistön ylläpidossa ja pitkän tähtäimen suunnittelussa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää rakennuksen ja sen osien elinkaaren. Lisäksi opiskelija tietää kiinteistöpitoratkaisujen sekä elinkaarikustannuslaskennan periaatteet.

Esitietovaatimukset

Rakentamistalouden perusteet, Kustannushallinta

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteet:
- Parempi ymmärrys siitä, miten esimiehen ja asiantuntijan roolit ja vastuualueet eroavat käytännössä
- Parempi ymmärrys siitä, miten yhteistyö toimii työmaalla.
- Tunnistaa itsessään ja muissa erilaisia kommunikointityylejä ja vahvuuksia.

Jakson lopussa opiskelijan odotetaan osaavan vähintään:
- Tunnistaa asiantuntijan ja esimiehen tehtävänjako työmaalla
- Tunnistaa omia vahvuuksia työympäristössä
- Esimiesviestinnän perusteet
- Ajanhallinnan perusteet

Sisältö

Opintojaksossa yhdistyvät ajankohtaiset johtamisaiheet ja Peabin osaajien työkokemukset. Opiskelijat pääsevät kurssin aikana harjoittamaan nykypäivän työelämä- ja johtamistaitoja. Jokainen osallistuja saa henkilökohtaisen profiilin, jonka avulla pääsee tunnistamaan paremmin omia vahvuuksiaan. Vierailevina luennoitsijoina Peabin työntekijöitä kertomassa työstään ja urapoluistaan yhtiössä.

Sisältö:
1. Esimies vai asiantuntija - johtamisen eri ulottuvuudet
2. Ihmisten erilaisuus - minä ja muut työmaalla
3. Haastavat esimiestilanteet - Kun asiat eivät suju työmaalla
4. Työajan hallinta - Työaikani ei riitä kaikkeen
5. Esimies- ja asiantuntijatyön mahdollisuudet
6. Interaktiivinen Orchidea workshop rakennusalalla ajankohtaisesta aiheesta
7. Johtaminen tulevaisuudessa

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa
• suorittaa yksikkömuunnoksia ja käsitellä suureyhtälöitä
• määritellä kinematiikan suureet
• kuvailla kappaleen liikettä laskennallisesti ja graafisesti
• tehdä selkoa voiman käsitteestä sekä luetella ja kuvailla voimatyypit
• piirtää kappaleen voimakuvion
• esittää Newtonin lait
• mallintaa kappaleen dynamiikkaa
• määritellä voiman momentin
• tehdä selkoa energian käsitteestä
• määritellä työn, liike-energian, potentiaalienergian, tehon ja hyötysuhteen
• esittää energian säilymislain ja mekaniikan energiaperiaatteen
• mallintaa energian konversiota ja siirtymistä
• määritellä tiheyden ja paineen
• kuvailla paineen jakautumista nesteessä ja kaasussa
• esittää hydraulisen nosturin/puristimen toimintaperiaatteen
• tarkastella nesteen ja kaasun painetta eri syvyyksillä
• esittää Arkhimedeen lain ja soveltaa sitä
• määritellä keskeiset virtausta kuvaavat suureet ja käyttää niitä
• tarkastella virtausnopeuden muutoksia jatkuvuusyhtälön avulla
• käyttää tavallisimpia lämpötila-asteikkoja
• esittää lämpölaajenemislait ja soveltaa niitä
• esittää ideaalikaasulain ja mallintaa kaasua sen avulla
• mallintaa lämmön varaamista ja olomuodon muutoksia

Sisältö

• suureyhtälöt ja yksikkömuunnokset
• kinematiikka: paikka, siirtymä, nopeus ja kiihtyvyys
• dynamiikka: voiman käsite, voimatyypit, voimakuvio, Newtonin lait
• voiman momentti
• energia, työ, teho ja hyötysuhde
• tiheys ja paine
• paine nesteessä ja kaasussa
• hydraulinen nosturi/puristin
• nesteen ja kaasun paineen riippuvuus syvyydestä
• Arkhimedeen laki
• virtausta kuvaavat perussuureet, jatkuvuusyhtälö
• lämpötila-asteikot
• lämpölaajeneminen
• ideaalikaasu
• lämpökapasiteetti
• olomuodon muutokset

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla keskeisimmät opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan yksinkertaisissa käytännön tilanteissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esittää täsmällisesti opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan käytännössä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esittää täsmällisesti opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan vaativissa käytännön tilanteissa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvailla keskeisimmät opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan yksinkertaisissa käytännön tilanteissa.

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa
• suorittaa yksikkömuunnoksia ja käsitellä suureyhtälöitä
• määritellä kinematiikan suureet
• kuvailla kappaleen liikettä laskennallisesti ja graafisesti
• tehdä selkoa voiman käsitteestä sekä luetella ja kuvailla voimatyypit
• piirtää kappaleen voimakuvion
• esittää Newtonin lait
• mallintaa kappaleen dynamiikkaa
• määritellä voiman momentin
• tehdä selkoa energian käsitteestä
• määritellä työn, liike-energian, potentiaalienergian, tehon ja hyötysuhteen
• esittää energian säilymislain ja mekaniikan energiaperiaatteen
• mallintaa energian konversiota ja siirtymistä
• määritellä tiheyden ja paineen
• kuvailla paineen jakautumista nesteessä ja kaasussa
• esittää hydraulisen nosturin/puristimen toimintaperiaatteen
• tarkastella nesteen ja kaasun painetta eri syvyyksillä
• esittää Arkhimedeen lain ja soveltaa sitä
• määritellä keskeiset virtausta kuvaavat suureet ja käyttää niitä
• tarkastella virtausnopeuden muutoksia jatkuvuusyhtälön avulla
• käyttää tavallisimpia lämpötila-asteikkoja
• esittää lämpölaajenemislait ja soveltaa niitä
• esittää ideaalikaasulain ja mallintaa kaasua sen avulla
• mallintaa lämmön varaamista ja olomuodon muutoksia

Sisältö

• suureyhtälöt ja yksikkömuunnokset
• kinematiikka: paikka, siirtymä, nopeus ja kiihtyvyys
• dynamiikka: voiman käsite, voimatyypit, voimakuvio, Newtonin lait
• voiman momentti
• energia, työ, teho ja hyötysuhde
• tiheys ja paine
• paine nesteessä ja kaasussa
• hydraulinen nosturi/puristin
• nesteen ja kaasun paineen riippuvuus syvyydestä
• Arkhimedeen laki
• virtausta kuvaavat perussuureet, jatkuvuusyhtälö
• lämpötila-asteikot
• lämpölaajeneminen
• ideaalikaasu
• lämpökapasiteetti
• olomuodon muutokset

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla keskeisimmät opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan yksinkertaisissa käytännön tilanteissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esittää täsmällisesti opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan käytännössä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esittää täsmällisesti opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan vaativissa käytännön tilanteissa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvailla keskeisimmät opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan yksinkertaisissa käytännön tilanteissa.

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa
• suorittaa yksikkömuunnoksia ja käsitellä suureyhtälöitä
• määritellä kinematiikan suureet
• kuvailla kappaleen liikettä laskennallisesti ja graafisesti
• tehdä selkoa voiman käsitteestä sekä luetella ja kuvailla voimatyypit
• piirtää kappaleen voimakuvion
• esittää Newtonin lait
• mallintaa kappaleen dynamiikkaa
• määritellä voiman momentin
• tehdä selkoa energian käsitteestä
• määritellä työn, liike-energian, potentiaalienergian, tehon ja hyötysuhteen
• esittää energian säilymislain ja mekaniikan energiaperiaatteen
• mallintaa energian konversiota ja siirtymistä
• määritellä tiheyden ja paineen
• kuvailla paineen jakautumista nesteessä ja kaasussa
• esittää hydraulisen nosturin/puristimen toimintaperiaatteen
• tarkastella nesteen ja kaasun painetta eri syvyyksillä
• esittää Arkhimedeen lain ja soveltaa sitä
• määritellä keskeiset virtausta kuvaavat suureet ja käyttää niitä
• tarkastella virtausnopeuden muutoksia jatkuvuusyhtälön avulla
• käyttää tavallisimpia lämpötila-asteikkoja
• esittää lämpölaajenemislait ja soveltaa niitä
• esittää ideaalikaasulain ja mallintaa kaasua sen avulla
• mallintaa lämmön varaamista ja olomuodon muutoksia

Sisältö

• suureyhtälöt ja yksikkömuunnokset
• kinematiikka: paikka, siirtymä, nopeus ja kiihtyvyys
• dynamiikka: voiman käsite, voimatyypit, voimakuvio, Newtonin lait
• voiman momentti
• energia, työ, teho ja hyötysuhde
• tiheys ja paine
• paine nesteessä ja kaasussa
• hydraulinen nosturi/puristin
• nesteen ja kaasun paineen riippuvuus syvyydestä
• Arkhimedeen laki
• virtausta kuvaavat perussuureet, jatkuvuusyhtälö
• lämpötila-asteikot
• lämpölaajeneminen
• ideaalikaasu
• lämpökapasiteetti
• olomuodon muutokset

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuvailla keskeisimmät opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan yksinkertaisissa käytännön tilanteissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa esittää täsmällisesti opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan käytännössä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa esittää täsmällisesti opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan vaativissa käytännön tilanteissa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa kuvailla keskeisimmät opintojaksolla käsitellyt fysikaaliset suureet ja periaatteet ja soveltaa tietojaan yksinkertaisissa käytännön tilanteissa.

Tavoitteet

Opiskelija osaa
tunnistaa hyperstaattisuuden ja siirtyvyyden kertaluvun
käyttää yleistä voimamenetelmää
käyttää kulmanmuutosmenetelmää
käyttää Crossin menetelmää
käyttää hyväksi symmetriaa
tarkastella pakkosiirtymää rasituksen aiheuttajana
tarkastella lämpötilaeroa rasituksen aiheuttajana
plastisuusteoria
kehän ratkaisu mekanismimenetelmällä
tarkistaa käsinlaskennan tulokset soveltuvalla tietokoneohjelmalla

Sisältö

Kehärakenteen hyperstaattisuuden ja siirtyvyyden kertaluku
Yleinen voimamenetelmä perustapauksissa
Kulmanmuutosmenetelmä perustapauksissa
Crossin menetelmä perustapauksissa
Symmetrian hyväksikäyttö rakenteen ratkaisemisessa
Tuen siirtyminen rasituksen aiheuttajana
Lämpötilaero rasituksen aiheuttajana plastisuusteoria
mekanismimenetelmä

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
tunnistaa hyperstaattisuuden ja siirtyvyyden kertaluvun
esittää kehän ratkaisua yleisellä voimamenetelmällä
esittää kehän ratkaisua kulmanmuutosmenetelmällä
esittää kehän ratkaisua Crossin menetelmällä
tunnistaa symmetrian
tunnistaa kehän pakkosiirtymän rasitukset
tunnistaa kehän lämpötilaeron rasitukset
tunnistaa plastisuusteorian
toistaa kehän ratkaisun mekanismimenetelmällä
tarkistaa käsinlaskennan tulokset soveltuvalla tietokoneohjelmalla

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
ratkaista ja käyttää hyperstaattisuuden ja siirtyvyyden kertalukua
ratkaista kehän yleisellä voimamenetelmällä
ratkaista kehän kulmanmuutosmenetelmällä
ratkaista kehän Crossin menetelmällä
selittää symmetrian
ratkaista kehän, kun rasituksen aiheuttaa pakkosiirtymä
ratkaista kehän, kun rasituksen aiheuttaa lämpötilaero
selittää plastisuusteorian
ratkaisee kehän mekanismimenetelmällä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
johtaa ja soveltaa hyperstaattisuuden ja siirtyvyyden kertalukua
ratkaista kehän yleisellä voimamenetelmällä ja tulkitsee tulokset
ratkaista kehän kulmanmuutosmenetelmällä ja tulkitsee tulokset
ratkaista kehän Crossin menetelmällä ja tulkitsee tulokset
käyttää ratkaisussaan hyväksi symmetriaa
ratkaista kehän, kun rasituksen aiheuttaa pakkosiirtymä
ratkaista kehän, kun rasituksen aiheuttaa lämpötilaero
soveltaa plastisuusteoriaa
soveltaa kehän ratkaisua mekanismimenetelmällä

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
tunnistaa hyperstaattisuuden ja siirtyvyyden kertaluvun
esittää kehän ratkaisua yleisellä voimamenetelmällä
esittää kehän ratkaisua kulmanmuutosmenetelmällä
esittää kehän ratkaisua Crossin menetelmällä
tunnistaa symmetrian
tunnistaa kehän pakkosiirtymän rasitukset
tunnistaa kehän lämpötilaeron rasitukset
tunnistaa plastisuusteorian
toistaa kehän ratkaisun mekanismimenetelmällä

Esitietovaatimukset

Statiikka, Rakenteiden mekaniikan perusteet, Isostaattiset sauvarakenteet, Luma perusteet 1, 2 ja 3

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opiskelija:
- tunnistaa pehmeikkögeotekniikkaan liittyvät ilmiöt (painumat, vakavuus, kaivannot ja maanpaine) 
- osaa määrittää pohjanvahvistustarpeen 
- osaa valita olosuhteisiin soveltuvan pohjanvahvistusmenetelmän 
- tunnistaa geosynteettisten tuotteiden käyttömahdollisuudet infrarakenteissa 

Sisältö

Infran pohjarakennuksen ja pehmeikkörakentamisen keskeiset osakohteet; 
- penkereen painumat ja stabiliteetti 
- kaivuluiskan vakavuus ja kaivannot 
- pohjanvahvistusmenetelmät 
- geosynteettiset materiaalit

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

- tunnistaa pehmeikkögeotekniikkaan liittyvät ilmiöt (painuma, vakavuus, kaivannot ja maanpaine) 
- määrittää pohjanvahvistustarpeen 
- valita olosuhteisiin soveltuvan pohjanvahvistusmenetelmän 
- tunnistaa geosynteettisten tuotteiden käyttömahdollisuudet infrarakenteissa 
- osaa mitoittaa maarakenteiden routasuojauksen ja siirtymärakenteet

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa hyvin edellämainitut asiat

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kiitettävästi edellämainitut asiat

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

- tunnistaa pehmeikkögeotekniikkaan liittyvät ilmiöt (painuma, vakavuus, kaivannot ja maanpaine) 
- määrittää pohjanvahvistustarpeen 
- valita olosuhteisiin soveltuvan pohjanvahvistusmenetelmän 
- tunnistaa geosynteettisten tuotteiden käyttömahdollisuudet infrarakenteissa 
- osaa mitoittaa maarakenteiden routasuojauksen ja siirtymärakenteet

Esitietovaatimukset

Perustukset ja pohjarakenteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa/tuntee/ymmärtää
- rakentamisen luvanvaraisuuden ja lupien hakemisen
- lupien hakemisen merkityksen ja lupien saamisen edellytykset
- lupaehtojen tärkeyden ja vaikutukset rakentamisessa
- lupaviranomaiset ja niiden toimintakentän
- keskeisen aiheeseen liittyvän lainsäädännön pääsisällöt
o Maankäyttö ja rakennuslaki sekä kaavoitus
o Ympäristölainsäädäntö
o Räjäytyksiin liittyvä lainsäädäntö
o Vesilainsäädäntö
o Hankintalainsäädäntö
o Vahingonkorvausvastuut

Sisältö

- Työnsuunnittelu ja ohjaus normien näkökulmasta
- Lupavaatimukset ja lupien hakeminen
- Lupaehtojen noudattaminen ja raportointi
- Maankäyttö ja rakennuslainsäädäntö käytännön infrarakentamisessa
- YVA -luvat, ympäristöluvat
- Räjäytystyön luvanvaraisuus ja ilmoitukset
- Julkisten hankintojen toteuttaminen
- Lupamääräysten rikkomisen vastuut ja sanktiot
- Oikeustapausten esimerkit ja ennakkovaikutukset

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää
- rakentamiseen liittyvät keskeisimmät lait
- rakentamiseen liittyvän erilaisia lupia

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- hakea lupia eri viranomaisilta erilaisiin tarkoituksiin
- lainsäädännön ja muun normiston tärkeyden rakentamisessa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- selostaa keskeisimmät lupa-asiat ja niiden vaikutuksen rakentamiseen
- rakentamisen keskeisen lainsäädännän tärkeimmät kohdat ja niiden vaikutukset käytännössä

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää
- rakentamiseen liittyvät keskeisimmät lait
- rakentamiseen liittyvän erilaisia lupia

Esitietovaatimukset

Rakentamisen perusteet, aikaisintaan 2. vuoden opinto

Tavoitteet

Opiskelija perehtyy monipuolisesti infrahankkeisiin liittyviin rakennusmittauksiin ja kantavuusmittauksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee monipuolisesti takymetrin käytön ja osaa käyttää GPS-laitteistoa. Opiskelija perehtyy infrarakentamisen BIM- ja koneohjausmaailmaan.

Sisältö

Robottitakymetrin käyttö
Rakenteiden kartoitus ja paikalleenmittaus tatakymetrillä
GPS-laitteiston käyttö
Takymetri ja GPS-laitteiston yhteiskäyttö
Kantavuusmittaukset
BIM ja koneohjaus

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Arviointi kohdistuu työskentelyyn opintojakson aikana sekä osaamiseen sen päättyessä.
Kokeiden keskinäiset painoarvot arvosanaan:
- 50%, Teoriakoe
- 50%, Takymetrin käyttökoe.

Tyydyttävä (1-2)
Opiskelija tietää takymetri- ja GPS-mittaamisen sekä kantavuusmittauksen että BIM ja koneohjauksen eri osa-alueiden perusasiat. Takymetrin käyttökoe tulee suorittaa maksimi aikarajan ja annettujen tarkkuustoleranssien sisällä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tietää suurimman osan takymetri- ja GPS-mittaamisen sekä kantavuusmittauksen että BIM ja koneohjauksen eri osa-alueiden sisällöstä. Takymetrin käyttökoe tulee suorittaa minimi-maksimi aikarajojen keskiarvon ja annettujen tarkkuustoleranssien sisällä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suurimman osan takymetri- ja GPS-mittaamisen sekä kantavuusmittauksen että BIM ja koneohjauksen eri osa-alueiden sisällön monipuolisesti. Takymetrin käyttökoe tulee suorittaa minimi aikarajan ja annettujen tarkkuustoleranssien sisällä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Arviointi kohdistuu työskentelyyn opintojakson aikana sekä osaamiseen sen päättyessä.
Kokeiden keskinäiset painoarvot arvosanaan:
- 50%, Teoriakoe
- 50%, Takymetrin käyttökoe.

Tyydyttävä (1-2)
Opiskelija tietää takymetri- ja GPS-mittaamisen sekä kantavuusmittauksen että BIM ja koneohjauksen eri osa-alueiden perusasiat. Takymetrin käyttökoe tulee suorittaa maksimi aikarajan ja annettujen tarkkuustoleranssien sisällä.

Esitietovaatimukset

Ei ole

Lisätiedot

Laboratoriossa työskennellään ryhmissä tekemällä käytännön harjoituksia mittalaitteilla painottaen rakennusten mittausta takymetrillä ja GPS-laitteilla sekä niihin liittyviä laskuharjoituksia.

Kurssiin ei ole olemassa kirjaa. Opetusmateriaalina teoriatunneilla on käytävät asiat ja niistä kirjoitettavat muistiinpanot.
Laboratoriossa opetusmateriaalina ovat erilaiset mittalaitteet, taululle kirjoitettavat muistiinpanot ja ohjeet sekä mittalaitteilla tehtävät harjoitustehtävät.

Laboratoriotunneille tultaessa tulisi varautua sään mukaiseen vaatetukseen niin, että pystyy olemaan ulkona jopa yhden tunnin ajan. Kovassa sateessa emme tee ulkona mittauksia.
Kylmyys ei ole este mittaamiselle vaan se on pukeutumiskysymys eli sään mukaiset vaatteet päälle!

Tavoitteet

Opiskelija perehtyy ammatillisen suuntautumisen kannalta syventävään tehtävään. Toteutetaan työelämälähtöisenä projektina tai ammattikorkeakoululle tehtävänä erikoistyönä. Projektin ei tarvitse olla yrityksen näkökulmasta kehitystehtävä, mutta sen tulee olla opiskelijalle uutta osaamista ja ammattitaitoa kehittävä tehtävä. Suositellaan toteutettavaksi insinöörityön kanssa samaan aikaan syventämällä.

Sisältö

Vaihtoehtoiset sisällöt projektille:
1. Infrarakennustyömaan tuotantotekniikan selvitykset ja työnsuunnittelu todelliseen työkohteeseen. Syvennetään jotakin insinöörityön osa-aluetta.
- työmenetelmät
- työnsuunnittelu
- aikataulu
- laadunvarmistus
- kustannushallinta
- koneet ja kalusto
- työturvallisuus
- työnaikaiset liikennejärjestelyt
- ympäristövaikutusten hallinta
2. Infrahankkeen suunnittelutehtävä todelliseen kohteeseen
- sovitaan yrityksen kanssa suunnittelukohteesta ja yrityksen ohjaajasta
- esim. katusuunnitelma, pohjarakennussuunnitelma, …
3. Kirjallisuusselvitys sovitusta aiheesta
Työn tuloksena syntyy kirjallinen raportti, jossa esitetään laaditut suunnitelmat perusteluineen ja vaihtoehtoineen tai kirjallisuusselvityksen perusteella syntynyt tutkimusraportti.
Projektin tulokset esitellään opintojakson lopulla pidettävissä seminaarissa. Seminaarissa läsnäolo on pakollista kaikille opiskelijoille.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Työn sisältö selkeä, looginen ja syvällinen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä työn sisältö, melko suuri työpanos, työ hyvin viimeistelty, opponointi, esitys hyvin valmisteltu

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erittäin hyvä työn sisältö, suuri työpanos, sujuva esitys, työ huolellisesti viimeistelty, opponointi
aktiivista, työllä mahdollisesti suuri ´lisäarvo´, osallistuminen seminaaripäiviin

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Työn sisältö selkeä ja melko looginen, työn viimeistelyssä voi olla hieman puutteita, opponointi,
osallistuminen seminaaripäiviin, esityksessä joitakin puutteita, kohtalainen työmäärä

Esitietovaatimukset

Opetussuunnitelman mukaiset infra-alan suuntautumisopinnot suoritettu viimeisen vuoden opintoja lukuun ottamatta. Tarkoitettu toteutettavaksi viimeisenä opintovuonna, mieluiten insinöörityötä tukevana opintona.

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opiskelija osaa laatia kustannusarvion suunnitelman määräluettelon perusteella. Hän käyttää kustannusarvion laadinnassa InfraRYL:n mukaista litterointia ja ymmärtää miten massamäärät lasketaan ja merkitään suunnitelmiin. Opiskelija osaa soveltaa kustannuslaskennan periaatteita työmaalla ja suunnittelussa.

Sisältö

1. Infrahankkeen osapuolet
2. InfraRYL
3. Määrämittauksen periaatteet
4. Hinnoitteluun vaikuttavat tekijät
5. Tarjouksen ja tarjouspyynnön laatiminen rakennusurakassa
6. Hankintalainsäädäntö

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
• arvioida rakennushankkeen kustannuksia
• laatia määräluettelon
• ositella rakennushankkeen
• käyttää InfraRYL:ä ja tuntee sen tarkoituksen

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa edellisen kohdan vaatimusten lisäksi:
• osaa laatia määräluettelon yksinkertaisen suunnitelma perusteella
• osaa laatia tarjouksen suunnitelma-aineiston perusteella
• osaa kustannuslaskentaohjelmien periaatteet
• ymmärtää suunnitelmamuutosten hallinnan tärkeyden rakennushankkeessa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisten kohtien lisäksi:
• osaa laskea kustannukset ja määrät infrahankkeessa aj aikatauluttaa ne
• osaa soveltaa hankintalainsäädäntöä rakennushankkeeseen
• osaa laatia tarjouspyynnön monialaisesta hankkeesta
• osaa laatia tarjouksen monialaisesta hankkeesta

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
• arvioida rakennushankkeen kustannuksia
• laatia määräluettelon
• ositella rakennushankkeen
• käyttää InfraRYL:ä ja tuntee sen tarkoituksen

Esitietovaatimukset

Rakentamistalous

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Oppilas osaa opintojakson jälkeen
- hallita infran väylärakenteiden suunnittelukaaren geoteknisten laskelmien pohjalta.
- hallita siltarakenteisiin liittyvät perusasiat ja suunnittelun vaiheet
- hallita pohjanvahvistamiseen ja siltarakentamiseen liittyvän toteutuksen laadun merkityksen ja rakentamisen erityispiirteet
Opintojakson jälkeen oppilas on perehtynyt johonkin infrarakentamisen erikoisalueeseen.

Sisältö

- infran väylärakenteiden (katu, tie, rata) mitoitus pohjanvahvistuksineen geoteknisten laskelmien perustella - koko suunnittelukaaren hallinta
- siltarakenteet, perusasioiden hallinta rakenneosista, nimityksistä, suunnittelun vaiheista ja osa-alueista (rakenne, geo, maisema jne.)
- pohjanvahvistusten ja siltarakentamisen toteutuksen laatu ja erityispiirteet
- infrarakentamisen erikoisalueet valinnan mukaan (ruoppaus, satamarakentaminen, tiivistysrakenteet yms)

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Osaa sisällön asiat tyydyttävästi

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Oppilas osaa sisällön asiat hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Oppilas osaa sisällön asiat kiitettävästi.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Osaa sisällön asiat tyydyttävästi

Tavoitteet

Opiskelija osaa ratkaista isostaattisen palkki- ja kehärakenteen siirtymän arvon valitsemallaan tapaukseen soveltuvalla menetelmällä kuten taipumaviivan differentiaaliyhtälöllä, Mohrin analogialla ja energiamenetelmillä ja lisäksi tietokoneohjelmien avulla. Hän hallitsee ristikon siirtymän laskennan työintegraalilla ja osaa laskea kehärakenteen siirtymän nopeasti työintegraalilla käyttämällä taulukoita integroinnin apuna. Opiskelija soveltaa Maxwellin sääntöä rakenteisiin ja osaa selostaa sen merkityksen. Edelleen hän tunnistaa hyperstaattisuuden kertaluvun ja ymmärtää sen merkityksen rakenteelle. Hän osaa ratkaista nopeasti voimasuurepinnat ja siirtymätilan hahmotelman ilman laskelmia kehä- ja pakkirakenteille. Edelleen hän osaa ratkaista palkin vaikutusviivan ja kaarirakenteen voimasuurepinnat.

Sisältö

- Palkin taipumaviiva integroimalla taipumaviivan differentiaaliyhtälöstä
- Palkin taipuman laskeminen Mohrin analogia
- Siirtymän määritys työ- ja energiaperiaatteella
- Siirtymän määritys työintegraaleilla isostaattiselle palkki-, kehä- ja ristikkorakenteelle
- Maxwellin sääntö
- Hyperstaattisuuden kertaluku ja sen merkitys
- Säännöllisen jatkuvan palkin mitoittavien momenttien määritys taulukoiden avulla
- Nopeita rutiininomaisia menetelmiä voimasuurepintojen piirtämiseksi ja siirtymien arvioimiseksi
- Kaarikannattimet
- Vaikutusviivat
- Rakenteen siirtymätilan ja voimasuureiden ratkaisu soveltuvalla tietokoneohjelmalla

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- toistaa taipumaviivan differentiaaliyhtälön integroimisen,
- laskea ongelmitta palkin taipuman Mohrin analogialla yksinkertaisessa tapauksessa
- tunnistaa sauvarakenteen siirtymän työintegraaleilla
- toistaa Maxwellin säännön
- tunnistaa hyperstaattisuuden kertaluvun,
- tunnistaa jatkuvan palkin
- tunnistaa voimasuurepintoja, taipumaviivoja ja osaa arvioida palkin jännevälin ja jäykkyyden vaikutukset taipumaan
- selostaa isostaattisen kaarirakenteen toimintaperiaatteen
- selostaa isostaattisen palkin vaikutusviivan laadinnan periaatteen
- ratkaista tasorakenteen siirtymätilan, voimasuureet ja tukireaktiot soveltuvalla tietokoneohjelmalla

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa edellisen kohdan lisäksi
- johtaa taipumaviivan differentiaaliyhtälön
- laskee ongelmitta palkin taipuman Mohrin analogialla kaikissa tapauksissa
- määrittää ongelmitta sauvarakenteen siirtymän työintegraaleilla
- käyttää Maxwellin sääntöä
- määrittää hyperstaattisuuden kertaluvun
- ratkaista jatkuvan palkin momenttipinnan taulukoiden avulla
- piirtää nopeasti ja ongelmitta voimasuurepintoja ja taipumaviivoja
- ratkaista isostaattisen kaarirakenteen voimasuurepinnat
- piirtää isostaattisten palkkien vaikutusviivoja

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisten kohtien lisäksi
- johtaa ja yleistää taipumaviivan differentiaaliyhtälön monimutkaisiin reunaehtotapauksiin
- laskea ja perustella palkin taipuman Mohrin analogialla
- määrittää ja tarkistaa sauvarakenteen siirtymän työintegraaleilla taulukoilla ja integroimalla
- selittää ja soveltaa Maxwellin sääntöä ja ymmärtää sen merkityksen joustomatriisin muodostamisessa
- määrittää ja selostaa hyperstaattisuuden kertaluvun vaikutusta
- ratkaista jatkuvan palkin momenttipinnan taulukoiden avulla
- piirtää ongelmitta palkkien ja kehien voimasuurepintoja ja taipumaviivoja

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- toistaa taipumaviivan differentiaaliyhtälön integroimisen,
- laskea ongelmitta palkin taipuman Mohrin analogialla yksinkertaisessa tapauksessa
- tunnistaa sauvarakenteen siirtymän työintegraaleilla
- toistaa Maxwellin säännön
- tunnistaa hyperstaattisuuden kertaluvun,
- tunnistaa jatkuvan palkin
- tunnistaa voimasuurepintoja, taipumaviivoja ja osaa arvioida palkin jännevälin ja jäykkyyden vaikutukset taipumaan
- selostaa isostaattisen kaarirakenteen toimintaperiaatteen
- selostaa isostaattisen palkin vaikutusviivan laadinnan periaatteen

Esitietovaatimukset

Statiikka, Rakenteiden mekaniikan perusteet, Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1, 2 ja 3

Tavoitteet

Opintojakson lopussa opiskelijan odotetaan:
-selittää keskeisemmät korjausrakentamisen määritelmät ja korjausprosessin kulun sekä korjausrakentamisen eroavaisuudet verrattuna uudisrakentamiseen
-määritellä rakennuksen kunnonarvioinnissa käytettävät menetelmät ja niiden ajoittumisen rakennuksen korjausprosessin aikana
-listata rakennuksen korjaamiseen johtavia syitä
-luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt ja analysoida niihin vaikuttavia syitä
-tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi
-luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi
-nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen
-tilata kuntotutkimuksia
-tuntevan korjausrakentamisen työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-osaavan valita korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät
-osaavan tulkita korjausrakennuskohteeseen tehtyjä suunnitelmia
-suunnitella ja ohjata toteutuksen pääpiirteittäin

Sisältö

Korjausrakentamisen käsitteet ja määritelmät
Rakennuksen korjausprosessi, kuntoarviot ja -tutkimukset
Korjausrakentamiseen johtavat syyt
Korjausrakentamisen merkitys Suomessa
Rakenteiden vaurioituminen ja kuntotutkimuksen menetelmät
Kuntotutkimuksen tilaaminen ja tilaajan tehtävät
Korjaustyön ja -työmaan erityispiirteet
Korjausrakentamisen menetelmät ja menetelmien valintaan liittyvät tekijät
Korjaamisen tehtävien työnsuunnittelu ja -ohjaus
Korjausrakentamisen työturvallisuus
Haitallisia aineita sisältävien rakennusosien purkaminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen perusasiat
- määritellä, mitä korjausrakentaminen on, ja luetella sen eri alalajeja
-nimetä korjausprosessin vaiheita ja luetella korjausprosessin eroavaisuuksia verrattuna uudisrakentamiseen
- määritellä rakennuksen kuntoarvion ja kuntotutkimuksen
- luetella korjausrakentamisen syitä
- luetella erilaisia rakennusten korjaustöitä ja niiden osuutta nyt ja tulevaisuudessa
- luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt
- tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi
- luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi
- nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen
-tilata kuntotutkimuksia tavanomaisiin kohteisiin
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja yksinkertaisia suunnitelmia
-ohjata yksinkertaisia korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät niiden välttämiseksi
-osaa luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen asiat monipuolisesti
- määritellä, mitä korjausrakentaminen on, ja luetella sen eri alalajeja sekä listata niihin liittyviä erilaisia korjausrakennustöitä
- nimetä ja järjestää aikajärjestykseen korjausprosessin vaiheet sekä luetella korjausprosessin eroavaisuudet verrattuna uudisrakentamiseen
- määritellä rakennuksen kuntoarvion ja kuntotutkimuksen ja nimetä niiden erot
- luetella korjausrakentamisen syitä ja niiden taustalla olevia rakennuksen puutteita ja vaurioita yleisesti
- vertailla erilaisia rakennusten korjaustöitä ja niiden osuutta nyt ja tulevaisuudessa
-luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt ja analysoida niihin vaikuttavia syitä
- tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
- luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
- nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
-tilata kuntotutkimuksia kohteisiin
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät ja valita sopivia menetelmiä erilaisiin tarkoituksiin
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja
-ohjata korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät niiden välttämiseksi
-luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen asiat laajasti
- määritellä, mitä korjausrakentaminen on, ja luetella sen eri alalajeja sekä luokitella niihin liittyvät erilaiset korjausrakennustyöt
- nimetä ja järjestää korjausprosessin vaiheet, eri osapuolten tehtävät eri vaiheissa sekä luetella ja arvioida korjausprosessin eroavaisuudet verrattuna uudisrakentamiseen
- määritellä rakennuksen kuntoarvion ja kuntotutkimuksen ja nimetä niiden erot
- luetella korjausrakentamisen syitä ja niiden taustalla olevia rakennuksen puutteita ja vaurioita eri aikakausien rakennuksissa
- vertailla erilaisia rakennusten korjaustöitä ja niiden osuutta nyt ja tulevaisuudessa
- luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt ja analysoida niihin vaikuttavia syitä
- tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
- luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
- nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit ja verrata niitä uudisrakentamiseen
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat menetelmät ja valita sopivia menetelmiä erilaisiin tarkoituksiin
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja
-ohjata korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät
-luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä sekä valita oikea purkumenetelmä kohteen vaativuuden mukaan

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen perusasiat
- määritellä, mitä korjausrakentaminen on, ja luetella sen eri alalajeja
-nimetä korjausprosessin vaiheita ja luetella korjausprosessin eroavaisuuksia verrattuna uudisrakentamiseen
- määritellä rakennuksen kuntoarvion ja kuntotutkimuksen
- luetella korjausrakentamisen syitä
- luetella erilaisia rakennusten korjaustöitä ja niiden osuutta nyt ja tulevaisuudessa
- luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt
- tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi
- luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi
- nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen
-tilata kuntotutkimuksia tavanomaisiin kohteisiin
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja yksinkertaisia suunnitelmia
-ohjata yksinkertaisia korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät niiden välttämiseksi
-osaa luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä

Esitietovaatimukset

Ei ole

Tavoitteet

Opintojakson lopussa opiskelijan odotetaan:
-selittää keskeisemmät korjausrakentamisen määritelmät ja korjausprosessin kulun sekä korjausrakentamisen eroavaisuudet verrattuna uudisrakentamiseen
-määritellä rakennuksen kunnonarvioinnissa käytettävät menetelmät ja niiden ajoittumisen rakennuksen korjausprosessin aikana
-listata rakennuksen korjaamiseen johtavia syitä
-luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt ja analysoida niihin vaikuttavia syitä
-tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi
-luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi
-nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen
-tilata kuntotutkimuksia
-tuntevan korjausrakentamisen työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-osaavan valita korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät
-osaavan tulkita korjausrakennuskohteeseen tehtyjä suunnitelmia
-suunnitella ja ohjata toteutuksen pääpiirteittäin

Sisältö

Korjausrakentamisen käsitteet ja määritelmät
Rakennuksen korjausprosessi, kuntoarviot ja -tutkimukset
Korjausrakentamiseen johtavat syyt
Korjausrakentamisen merkitys Suomessa
Rakenteiden vaurioituminen ja kuntotutkimuksen menetelmät
Kuntotutkimuksen tilaaminen ja tilaajan tehtävät
Korjaustyön ja -työmaan erityispiirteet
Korjausrakentamisen menetelmät ja menetelmien valintaan liittyvät tekijät
Korjaamisen tehtävien työnsuunnittelu ja -ohjaus
Korjausrakentamisen työturvallisuus
Haitallisia aineita sisältävien rakennusosien purkaminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen perusasiat
- määritellä, mitä korjausrakentaminen on, ja luetella sen eri alalajeja
-nimetä korjausprosessin vaiheita ja luetella korjausprosessin eroavaisuuksia verrattuna uudisrakentamiseen
- määritellä rakennuksen kuntoarvion ja kuntotutkimuksen
- luetella korjausrakentamisen syitä
- luetella erilaisia rakennusten korjaustöitä ja niiden osuutta nyt ja tulevaisuudessa
- luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt
- tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi
- luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi
- nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen
-tilata kuntotutkimuksia tavanomaisiin kohteisiin
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja yksinkertaisia suunnitelmia
-ohjata yksinkertaisia korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät niiden välttämiseksi
-osaa luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen asiat monipuolisesti
- määritellä, mitä korjausrakentaminen on, ja luetella sen eri alalajeja sekä listata niihin liittyviä erilaisia korjausrakennustöitä
- nimetä ja järjestää aikajärjestykseen korjausprosessin vaiheet sekä luetella korjausprosessin eroavaisuudet verrattuna uudisrakentamiseen
- määritellä rakennuksen kuntoarvion ja kuntotutkimuksen ja nimetä niiden erot
- luetella korjausrakentamisen syitä ja niiden taustalla olevia rakennuksen puutteita ja vaurioita yleisesti
- vertailla erilaisia rakennusten korjaustöitä ja niiden osuutta nyt ja tulevaisuudessa
-luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt ja analysoida niihin vaikuttavia syitä
- tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
- luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
- nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
-tilata kuntotutkimuksia kohteisiin
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät ja valita sopivia menetelmiä erilaisiin tarkoituksiin
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja
-ohjata korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät niiden välttämiseksi
-luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen asiat laajasti
- määritellä, mitä korjausrakentaminen on, ja luetella sen eri alalajeja sekä luokitella niihin liittyvät erilaiset korjausrakennustyöt
- nimetä ja järjestää korjausprosessin vaiheet, eri osapuolten tehtävät eri vaiheissa sekä luetella ja arvioida korjausprosessin eroavaisuudet verrattuna uudisrakentamiseen
- määritellä rakennuksen kuntoarvion ja kuntotutkimuksen ja nimetä niiden erot
- luetella korjausrakentamisen syitä ja niiden taustalla olevia rakennuksen puutteita ja vaurioita eri aikakausien rakennuksissa
- vertailla erilaisia rakennusten korjaustöitä ja niiden osuutta nyt ja tulevaisuudessa
- luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt ja analysoida niihin vaikuttavia syitä
- tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
- luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
- nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen sekä suorittaa mittaustulosten tulkintaa
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit ja verrata niitä uudisrakentamiseen
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat menetelmät ja valita sopivia menetelmiä erilaisiin tarkoituksiin
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja
-ohjata korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät
-luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä sekä valita oikea purkumenetelmä kohteen vaativuuden mukaan

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen perusasiat
- määritellä, mitä korjausrakentaminen on, ja luetella sen eri alalajeja
-nimetä korjausprosessin vaiheita ja luetella korjausprosessin eroavaisuuksia verrattuna uudisrakentamiseen
- määritellä rakennuksen kuntoarvion ja kuntotutkimuksen
- luetella korjausrakentamisen syitä
- luetella erilaisia rakennusten korjaustöitä ja niiden osuutta nyt ja tulevaisuudessa
- luetella eri rakennusmateriaaleissa (puu, betoni, rappaus, tiili) esiintyvät turmeltumisilmiöt
- tunnistaa rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin johtavia syitä ja luetella menetelmiä niiden tutkimiseksi
- luetella tyypillisiä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia sekä menetelmiä niiden tutkimiseksi
- nimetä erilaisia kuntotutkimusmenetelmiä betoni-, puu-, rapattujen ja tiilirakenteiden tutkimiseen
-tilata kuntotutkimuksia tavanomaisiin kohteisiin
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja yksinkertaisia suunnitelmia
-ohjata yksinkertaisia korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät niiden välttämiseksi
-osaa luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä

Esitietovaatimukset

Ei ole

Tavoitteet

Opintojakson lopussa opiskelijan odotetaan:
-tuntevan korjausrakentamisen työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-osaavan valita korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät
-osaavan tulkita korjausrakennuskohteeseen tehtyjä suunnitelmia
-suunnitella ja ohjata toteutuksen pääpiirteittäin
-valita työmaatoteutukseen sopivat sääsuojaus- ja pölynhallintamenetelmät
-toteuttaa kosteudenhallintasuunnitelmaa työmaalle

Sisältö

Korjaustyön ja -työmaan erityispiirteet
Korjausrakentamisen menetelmät ja menetelmien valintaan liittyvät tekijät
Korjaamisen tehtävien työnsuunnittelu ja –ohjaus
Korjausrakentamisen työturvallisuus
Haitallisia aineita sisältävien rakennusosien purkaminen
Sääsuojaus
Pölynhallinta ja siivous
Kosteudenhallintasuunnitelma
Tietomallin hyödyntäminen toteutusvaiheessa

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen perusasiat:
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja yksinkertaisia suunnitelmia
-tehdä yksinkertaisia korjausrakennussuunnitelmia
-ohjata yksinkertaisia korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit
-luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä
-luetella korjausrakennustyömaan sääsuojaus- ja pölynhallintamenetelmiä
-luetella kosteudenhallintasuunnitelman pääsisällön

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen asiat monipuolisesti:
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät ja valita sopivia menetelmiä erilaisiin tarkoituksiin
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja
-tehdä korjausrakennussuunnitelmia tavanomaisiin kohteisiin
-ohjata korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät niiden välttämiseksi
-luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä
-luetella korjausrakennustyömaan sääsuojaus- ja pölynhallintamenetelmiä ja osaa valita erilaisiin kohteisiin sopivia menetelmiä
-luetella kosteudenhallintasuunnitelman pääsisällön ja soveltaa suunnitelmaa työmaalla

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen asiat laajasti:
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit ja verrata niitä uudisrakentamiseen
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat menetelmät ja valita sopivia menetelmiä erilaisiin tarkoituksiin
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja muita suunnitelma-asiakirjoja
-tehdä korjausrakennussuunnitelmia tavanomaisiin ja hieman vaativampiin kohteisiin
-ohjata korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit ja valita oikeat menetelmät
-luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä sekä valita oikea purkumenetelmä kohteen vaativuuden mukaan
-luetella korjausrakennustyömaan sääsuojaus- ja pölynhallintamenetelmät ja osaa valita erilaisiin kohteisiin sopivia menetelmiä
¬-luetella kosteudenhallintasuunnitelman pääsisällön, soveltaa suunnitelmaa työmaalla sekä valita sopivat menetelmät suunnitelman toteuttamiseksi
-laatia kosteudenhallintasuunnitelman

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa korjausrakentamisen aihealueen perusasiat:
-luetella työmaatoteutuksen erityispiirteet ja riskit
-luetella korjausrakentamiseen soveltuvat tavanomaiset menetelmät
-tulkita korjausrakennuspiirustuksia ja yksinkertaisia suunnitelmia
-tehdä yksinkertaisia korjausrakennussuunnitelmia
-ohjata yksinkertaisia korjausrakennustöitä
-luetella korjausrakennustyömaan työturvallisuusriskit
-luetella korjausrakennustyössä esiin tulevia haitallisia aineita ja niiden purkumenetelmiä
-luetella korjausrakennustyömaan sääsuojaus- ja pölynhallintamenetelmiä
-luetella kosteudenhallintasuunnitelman pääsisällön

Esitietovaatimukset

Korjausrakentaminen 1

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää rakennushankkeen kustannusten määräytymisen ja syntymisen perusteet. Opiskelija tietää suunnittelunohjauksen periaatteet ja kustannuslaskentamenettelyt. Opiskelija osaa laatia osaa laatia työmaan kustannusarvioita ja niiden pohjalta urakkatarjouksia. Opiskelija tuntee kustannusvalvonnan ja ohjauksen periaatteet.

Jakson jälkeen opiskelija:
- tuntee rakennushankkeen suunnitteluvaiheen kustannusohjauksen menettelytavat
- osaa laatia talonrakennuksen työmaakustannuslaskelmia ja niitä vastaavia tarjouksia
- tuntee työmaakustannusten ohjauksen periaatteet

Sisältö

Kustannushallinta rakennushankkeessa
Kustannusohjauksen periaatteet ja menettelytavat hankkeen suunnitteluvaiheessa
Työmaakustannuslaskennan perusteet
Kustannus- ja tarjouslaskennan periaatteet ja menettelyt
Määrälaskenta ja hinnoittelu
Tietomallin hyödyntäminen määrälaskennassa
Työmaatekniikkakustannusten laskenta
Työmaan tavoitelaskelman muodostaminen ja tavoitebudjetti
Työmaan kustannustarkkailun perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää kustannushallinnan periaatteet hankkeen eri vaiheissa ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisissa laskelmissa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kustannushallinnan periaatteet hyvin ja soveltaa niitä tavanomaisissa kustannuslaskelmissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kustannushallinnan periaatteet kiitettävästi ja monipuolisesti soveltaa osaamistaan erilaisissa kustannuslaskelmissa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää kustannushallinnan periaatteet hankkeen eri vaiheissa ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisissa laskelmissa.

Esitietovaatimukset

Rakentamistalouden perusteet

Tavoitteet

Jakson lopussa opiskelijan odotetaan osaavan vähintään 
- tulkita geoteknisiä laskelmia 
- luokitella rakennuskohteen eri tutkimusmenetelmät 
- kuvata ja selostaa kadun ja tien geometriaa 
- liikenneväylien rakenteen mitoitus 
- selostaa liikenneväylien, kadut ja tiet, työmaatoteutuksen keskeiset pääkohdat 
- pohjarakenteiden ja geotekniikan huomioiminen väyläsuunnittelussa

Sisältö

- geotekniset laskelmat 
- rakennuskohteen tutkimusmenetelmät 
- liikennetekniikan peruskäsitteet 
- tie- ja katugeometrian perusteet 
- liikenneväylien rakenteen mitoitus 

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa 
• tulkita geoteknisiä laskelmia 
• kertoa rakennuskohteen eri tutkimusmenetelmistä 
• selostaa kadun ja tien geometriaa 
• selostaa liikenneväylien rakenteen mitoitus 
• selostaa liikenneväylien, kadut ja tiet, työmaatoteutuksen keskeiset pääkohdat 

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa 
• analysoida geoteknisiä laskelmia 
• tulkita rakennuskohteen eri tutkimusmenetelmistä 
• selostaa kadun ja tien geometriaa 
• muokata liikenneväylien rakenteen mitoitusta 
• analysoida liikenneväylien, kadut ja tiet, työmaatoteutuksen keskeiset pääkohdat 

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa 
• laskea geoteknisiä laskelmia 
• analysoida rakennuskohteen eri tutkimusmenetelmiä 
• esitellä kadun ja tien geometriaa 
• mitoittaa liikenneväylien rakenteen 
• kehittää liikenneväylien, kadut ja tiet, työmaatoteutuksen keskeisiä pääkohtia 

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa 
• tulkita geoteknisiä laskelmia 
• kertoa rakennuskohteen eri tutkimusmenetelmistä 
• selostaa kadun ja tien geometriaa 
• selostaa liikenneväylien rakenteen mitoitus 
• selostaa liikenneväylien, kadut ja tiet, työmaatoteutuksen keskeiset pääkohdat 

Tavoitteet

Opiskelija osaa väylien suunnittelun perusasiat ja tietää miten suunnitteluprosessi etenee. Hän osaa piirustusmerkinnät ja ymmärtää erilaisten suunnitelmien sisällön. Hän tietää mistä suunnittelutarpeet ovat syntyneet ja osaa määritellä toteutus menetelmän. Hän pystyy toteuttamaan yksinkertaisen väylärakennushankkeen tai sen osan itsenäisesti.

Sisältö

1. Suunnitelmatasot
2. Suunnittelun lähtöaineisto, YVA ja kaavoitus
3. Suunnitteluprosessi ja hyväksymismenettelyt
4. Tie- ja katurakenteet (suunnitelmien lukeminen ja yksinkertaisen suunnitelman laatiminen suunnitteluohjelmalla)
5. Väyliin liittyvät muut rakenteet
6. Rakentaminen suunnitelmien perusteella
7. Työmaan luvat ja toteutus

Aika ja paikka

Toteutetaan osittain yhteisenä rakennusmestari ja insinöörikoulutuksessa.

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopetus. Luentoja ja tehtäviä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Yhteinen tentti pidetään syksyn päätteksi 28.11.

Lisätietoja opiskelijoille

Infrarakentamisen perusosaaminen on oltava hallinnassa ennen tälle opintojaksolle osallistumista.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
• suunnitteluprosessin kulun
• valita oikean tyyppiratkaisun suunnittelussa
• erilaisten rakennetyyppien toimintaperiaatteet
• rakentaa suunnitelmien perusteella yksinkertaisen väylähankkeen
• osaa laatia työmaan liikennejärjestelysuunnitelman
• suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvän normiston perusasiat

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
• suunnitella yksinkertaisen väylähankkeen ja osaa suunnitella toteutusaikataulun realistisesti
• johtaa tavanomaista väylien suunnittelu- tai rakentamishanketta
• tuntee viranomaistehtävät väylähankeessa
• osaa yhdistää varusteet ja laitteet väylienrakentamiseen

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
• suunnitella vaihtoehtoisia ratkaisuja ja arvioida niiden toimivuutta käytännössä
• vertailla vaihtoehtoisten suunnitelmaratkaisujen kustannuksia rakennusvaiheessa
• ajoittaa suunnittelun ja rakentamisen taloudellisesti optimaaliseen ajankohtaan
• erottaa rakennuttajan ja urakoitsijan tehtävät rakennushankkeessa ja pystyy arvioimaan asioita
molemmista näkökulmista.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
• suunnitteluprosessin kulun
• valita oikean tyyppiratkaisun suunnittelussa
• erilaisten rakennetyyppien toimintaperiaatteet
• rakentaa suunnitelmien perusteella yksinkertaisen väylähankkeen
• osaa laatia työmaan liikennejärjestelysuunnitelman
• suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvän normiston perusasiat

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Rakennusmestariopiskelijoiden osalta osaaminen arvioidaan syksyn jälkeen 5 op. Insinööriopiskelijoille arviointi tehdään vasta kevällä 2024 ja opintopistemäärä on 10 op.

Esitietovaatimukset

Infran pohjarakenteet

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opiskelija osaa selostaa
- avolouhinnan työmenetelmät
- käytettävät räjähdysaineet ja sytytystavat
- tunnelilouhinnan menetelmät
- kallion lujitus- ja tiivistysmenetelmät
- räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden ydinkohdat
- louhintatärinöiden etenemisen ja niiden vaikutus ympäristöön
- murskaustyöt
- työturvallisuusasiat

Sisältö

- Avolouhinnan työmenetelmät
- Käytettävät räjähdysaineet ja sytytystavat
- Tunnelilouhinnan menetelmät
- Kallion lujitus ja tiivistys menetelmät
- Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeiden ydinkohdat
- Louhintatärinät ja niiden vaikutus ympäristöön
- Murskaustyön päävaiheet ja välineet
- Työturvallisuusasiat

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selostaa
- avolouhinnan työmenetelmät
- käytettävät räjähdysaineet ja sytytystavat
- tunnelilouhinnan menetelmät
- kallion lujitus- ja tiivistysmenetelmät
- räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden ydinkohdat
- louhintatärinöiden etenemisen ja niiden vaikutus ympäristöön
- murskausmenetelmät
- työturvallisuusasiat pääpiirteissään

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- valita ja perustella eri kohteisiin soveltuvat louhintamenetelmät, räjähdysaineet ja sytytysnallit
- valita ja perustella erilaisiin kalliorakenteisiin ja käyttötiloihin soveltuvat injektointi- ja
pultitusmenetelmät
- räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden ydinkohdat
- selostaa louhintatärinöiden etenemisen, vaikutukset ympäristöön ja louhintatärinöiden
vaimennuskeinot
- selostaa murskausmenetelmien suunnittelu- ja toteutusvaiheista
- laatia ohjatusti työmaan turvallisuussuunnitelman

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- valita ja perustella eri kohteisiin soveltuvat louhintamenetelmät, räjähdysaineet ja sytytysnallit
- valita ja perustella erilaisiin kalliorakenteisiin ja käyttötiloihin soveltuvat injektointi- ja
pultitusmenetelmät
- räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden ydinkohdat
- selostaa louhintatärinöiden etenemisen, vaikutukset ympäristöön ja louhintatärinöiden
vaimennuskeinot
- selostaa murskausmenetelmien suunnittelu- ja toteutusvaiheista sekä vaikutuksista murskattavan
materiaalin laatuun
- laatia työmaan turvallisuussuunnitelman

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa selostaa
- avolouhinnan työmenetelmät
- käytettävät räjähdysaineet ja sytytystavat
- tunnelilouhinnan menetelmät
- kallion lujitus- ja tiivistysmenetelmät
- räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden ydinkohdat
- louhintatärinöiden etenemisen ja niiden vaikutus ympäristöön
- murskausmenetelmät
- työturvallisuusasiat pääpiirteissään

Esitietovaatimukset

- Infran pohjarakenteet
- Maanrakentamisen materiaalit tunnettava.

Tavoitteet

Opiskelija osaa 
- selostaa maa- ja kalliorakennustyömenetelmät 
- käytettävät materiaalit ja murskausmenetelmät 
- lupamenetelmät ja keskeisen aiheeseen liittyvän lainsäädännön 
- laatia yksinkertaisen työsuunnitelman 
- selostaa ja suunnitella avo- ja tunnelilouhinnan työvaiheet 
- valita yleisimmät räjähdysaineet ja sytytysvälineet 
- noudattaa työnsuunnittelussa ja toteutuksessa voimassa olevia turvallisuus- ja ympäristömääräyksiä sekä lakeja 
- yleisimmät kallion lujitus- ja tiivistysmenetelmät 
- louhintatärinän etenemisen periaatteet ja niiden vaikutuksen ympäristöön erilaisissa maa-aineksissa

Sisältö

- Maa- ja kalliorakentamisen perusteet 
- Käytettävät materiaalit, koneet ja laitteet 
- Työnsuunnittelu ja ohjaus 
- Räjäytys- ja louhintatöitä koskevat lait ja asetukset 
- Avolouhinnan - ja tunnelilouhinnan työmenetelmät 
- Murskaustyöt 
- Käytettävät räjähdysaineet ja sytytystavat 
- Kallion lujitus ja tiivistys 
- Työturvallisuusasiat

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa tyydyttävästi 
- selostaa maa- ja kalliorakennustyömenetelmät 
- selostaa murskausmenetelmät 
- selostaa lupamenetelmät ja keskeisen aiheeseen liittyvän lainsäädännön 
- laatia yksinkertaisen työsuunnitelman 
- selostaa ja suunnitella avo- ja tunnelilouhinnan työvaiheet 
- valita yleisimmät räjähdysaineet ja sytytysvälineet 
- noudattaa työnsuunnittelussa ja toteutuksessa voimassa olevia turvallisuus- ja ympäristömääräyksiä sekä lakeja 
- yleisimmät kallion lujitus- ja tiivistysmenetelmät 
- selostaa louhintatärinän etenemisen periaatteet ja niiden vaikutuksen ympäristöön erilaisissa maa-aineksissa

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa hyvin edellä kuvatut asiat

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kiitettävästi edellä kuvatut asiat

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa tyydyttävästi 
- selostaa maa- ja kalliorakennustyömenetelmät 
- selostaa murskausmenetelmät 
- selostaa lupamenetelmät ja keskeisen aiheeseen liittyvän lainsäädännön 
- laatia yksinkertaisen työsuunnitelman 
- selostaa ja suunnitella avo- ja tunnelilouhinnan työvaiheet 
- valita yleisimmät räjähdysaineet ja sytytysvälineet 
- noudattaa työnsuunnittelussa ja toteutuksessa voimassa olevia turvallisuus- ja ympäristömääräyksiä sekä lakeja 
- yleisimmät kallion lujitus- ja tiivistysmenetelmät 
- selostaa louhintatärinän etenemisen periaatteet ja niiden vaikutuksen ympäristöön erilaisissa maa-aineksissa

Esitietovaatimukset

Perustukset ja pohjarakenteet

Tavoitteet

Differentiaalilaskenta
- Opiskelija osaa käyttää derivaattaa muutosnopeuden arviointiin ja funktion kuvaajan tutkimiseen.
Integraalilaskenta
- Opiskelija tuntee integraalin käsitteen ja osaa laskea integraalille numeerisia likiarvoja.
- Opiskelija osaa muodostaa integraalifunktioita ja käyttää niitä integraalin laskemiseen.
- Opiskelija osaa soveltaa integraalia geometrisissa ja fysikaalisissa ongelmissa.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- työskennellä turvallisesti laboratoriossa
- suorittaa fysikaalisia mittauksia
- tunnistaa mittausepävarmuuden lähteitä
- käsitellä mittausdataa
- arvioida lopputulosten luotettavuutta ja merkitystä

Sisältö

Differentiaalilaskenta
-Derivaatta.
Differentiaali ja virhearvio.
Ääriarvot.
Korkeammat derivaatat.
Newtonin menetelmä.
Integraalilaskenta
Integraalin käsite.
Integraalin likiarvon laskeminen.
Integraalifunktio ja integraalin laskeminen integraalifunktion avulla.
Pienten differentiaalien menetelmä.

Fysiikan laboratoriotyöt
- fysiikan laboratoriotöitä pienryhmissä
- tulosten analysointia

Differentiaali- ja integraalilaskenta
- Lausekkeiden käsittelytaito.
- Funktioiden tuntemus.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Differentiaalilaskenta
Opiskelija tunnistaa derivaatan määritelmän. Opiskelija osaa käyttää yksinkertaisia
derivointisääntöjä. Opiskelija tunnistaa funktion ääriarvon ja osaa määrittää ääriarvoja derivaatan
avulla.

Integraalilaskenta
Opiskelija osaa muodostaa integraalin likiarvon summalausekkeena ja laskea sen arvon. Opiskelija
osaa kirjoittaa integraalin lausekkeen ja laskea sen numeerisen arvon. Opiskelija tunnistaa
integraalifunktion määritelmän, osaa muodostaa integraalifunktioita yksinkertaisissa tapauksissa ja
osaa käyttää integraalifunktiota integraalin arvon laskemiseen.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- suorittaa yksinkertaisia fysikaalisia mittauksia
- laskea lopputulokset virherajoineen

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Differentiaalilaskenta
Edellisten lisäksi opiskelija osaa käyttää derivointisääntöjä monipuolisesti ja osaa käyttää derivaattaa
muutosnopeuksien laskemisessa ja ääriarvojen määrittämisessä.

Integraalilaskenta
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa integraalia erilaisten pituuksien, pinta-alojen ja tilavuuksien
laskemiseen ja osaa laskea momentteja ja neliömomentteja yksinkertaisissa tapauksissa
integraalien avulla.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- suorittaa fysikaalisia mittauksia
- tunnistaa mittausepävarmuuden lähteitä
- käsitellä mittausdataa
- arvioida lopputulosten luotettavuutta ja merkitystä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Differentiaali- ja integraalilaskenta
Edellisten lisäksi opiskelija kykenee yhdistelemään kurssilla opittuja tietoja ja soveltamaan niitä
monipuolisesti.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- suorittaa vaativia fysikaalisia mittauksia
- tunnistaa mittausepävarmuuden lähteitä monipuolisesti
- käsitellä mittausdataa
- arvioida lopputulosten luotettavuutta ja merkitystä

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Differentiaalilaskenta
Opiskelija tunnistaa derivaatan määritelmän. Opiskelija osaa käyttää yksinkertaisia
derivointisääntöjä. Opiskelija tunnistaa funktion ääriarvon ja osaa määrittää ääriarvoja derivaatan
avulla.

Integraalilaskenta
Opiskelija osaa muodostaa integraalin likiarvon summalausekkeena ja laskea sen arvon. Opiskelija
osaa kirjoittaa integraalin lausekkeen ja laskea sen numeerisen arvon. Opiskelija tunnistaa
integraalifunktion määritelmän, osaa muodostaa integraalifunktioita yksinkertaisissa tapauksissa ja
osaa käyttää integraalifunktiota integraalin arvon laskemiseen.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- suorittaa yksinkertaisia fysikaalisia mittauksia
- laskea lopputulokset virherajoineen

Esitietovaatimukset

Matematiikan perusteet
Fysiikan perusteet

Tavoitteet

Differentiaalilaskenta
- Opiskelija osaa käyttää derivaattaa muutosnopeuden arviointiin ja funktion kuvaajan tutkimiseen.
Integraalilaskenta
- Opiskelija tuntee integraalin käsitteen ja osaa laskea integraalille numeerisia likiarvoja.
- Opiskelija osaa muodostaa integraalifunktioita ja käyttää niitä integraalin laskemiseen.
- Opiskelija osaa soveltaa integraalia geometrisissa ja fysikaalisissa ongelmissa.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- työskennellä turvallisesti laboratoriossa
- suorittaa fysikaalisia mittauksia
- tunnistaa mittausepävarmuuden lähteitä
- käsitellä mittausdataa
- arvioida lopputulosten luotettavuutta ja merkitystä

Sisältö

Differentiaalilaskenta
-Derivaatta.
Differentiaali ja virhearvio.
Ääriarvot.
Korkeammat derivaatat.
Newtonin menetelmä.
Integraalilaskenta
Integraalin käsite.
Integraalin likiarvon laskeminen.
Integraalifunktio ja integraalin laskeminen integraalifunktion avulla.
Pienten differentiaalien menetelmä.

Fysiikan laboratoriotyöt
- fysiikan laboratoriotöitä pienryhmissä
- tulosten analysointia

Differentiaali- ja integraalilaskenta
- Lausekkeiden käsittelytaito.
- Funktioiden tuntemus.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Differentiaalilaskenta
Opiskelija tunnistaa derivaatan määritelmän. Opiskelija osaa käyttää yksinkertaisia
derivointisääntöjä. Opiskelija tunnistaa funktion ääriarvon ja osaa määrittää ääriarvoja derivaatan
avulla.

Integraalilaskenta
Opiskelija osaa muodostaa integraalin likiarvon summalausekkeena ja laskea sen arvon. Opiskelija
osaa kirjoittaa integraalin lausekkeen ja laskea sen numeerisen arvon. Opiskelija tunnistaa
integraalifunktion määritelmän, osaa muodostaa integraalifunktioita yksinkertaisissa tapauksissa ja
osaa käyttää integraalifunktiota integraalin arvon laskemiseen.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- suorittaa yksinkertaisia fysikaalisia mittauksia
- laskea lopputulokset virherajoineen

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Differentiaalilaskenta
Edellisten lisäksi opiskelija osaa käyttää derivointisääntöjä monipuolisesti ja osaa käyttää derivaattaa
muutosnopeuksien laskemisessa ja ääriarvojen määrittämisessä.

Integraalilaskenta
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa integraalia erilaisten pituuksien, pinta-alojen ja tilavuuksien
laskemiseen ja osaa laskea momentteja ja neliömomentteja yksinkertaisissa tapauksissa
integraalien avulla.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- suorittaa fysikaalisia mittauksia
- tunnistaa mittausepävarmuuden lähteitä
- käsitellä mittausdataa
- arvioida lopputulosten luotettavuutta ja merkitystä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Differentiaali- ja integraalilaskenta
Edellisten lisäksi opiskelija kykenee yhdistelemään kurssilla opittuja tietoja ja soveltamaan niitä
monipuolisesti.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- suorittaa vaativia fysikaalisia mittauksia
- tunnistaa mittausepävarmuuden lähteitä monipuolisesti
- käsitellä mittausdataa
- arvioida lopputulosten luotettavuutta ja merkitystä

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Differentiaalilaskenta
Opiskelija tunnistaa derivaatan määritelmän. Opiskelija osaa käyttää yksinkertaisia
derivointisääntöjä. Opiskelija tunnistaa funktion ääriarvon ja osaa määrittää ääriarvoja derivaatan
avulla.

Integraalilaskenta
Opiskelija osaa muodostaa integraalin likiarvon summalausekkeena ja laskea sen arvon. Opiskelija
osaa kirjoittaa integraalin lausekkeen ja laskea sen numeerisen arvon. Opiskelija tunnistaa
integraalifunktion määritelmän, osaa muodostaa integraalifunktioita yksinkertaisissa tapauksissa ja
osaa käyttää integraalifunktiota integraalin arvon laskemiseen.

Fysiikan laboratoriotyöt
Opiskelija osaa
- suorittaa yksinkertaisia fysikaalisia mittauksia
- laskea lopputulokset virherajoineen

Esitietovaatimukset

Matematiikan perusteet
Fysiikan perusteet

Tavoitteet

Opiskelija oppii matematiikan peruskäsitteitä ja -menetelmiä, joita hän tarvitsee omaksuakseen ammattialansa sisältöjä.

Sisältö

Lausekkeiden käsittely. Rakennusalalla esiintyvien perusyhtälöiden ratkaiseminen. Ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktio. Yhtälöpari. Trigonometriset funktiot. Vektorit. Taso- ja avaruusgeometriaa. Verrannollisuus. Eksponenttifunktio ja logaritmi.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selittää opintojaksoon liittyvät peruskäsitteet ja -lait sekä osaa soveltaa niitä laajempien tehtävien ratkaisemisessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa ratkaista vaativimmat analysointia tai perusteluja edellyttävät tehtävät lähes virheettömällä tasolla.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Tavoitteet

Opiskelija oppii matematiikan peruskäsitteitä ja -menetelmiä, joita hän tarvitsee omaksuakseen ammattialansa sisältöjä.

Sisältö

Lausekkeiden käsittely. Rakennusalalla esiintyvien perusyhtälöiden ratkaiseminen. Ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktio. Yhtälöpari. Trigonometriset funktiot. Vektorit. Taso- ja avaruusgeometriaa. Verrannollisuus. Eksponenttifunktio ja logaritmi.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selittää opintojaksoon liittyvät peruskäsitteet ja -lait sekä osaa soveltaa niitä laajempien tehtävien ratkaisemisessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa ratkaista vaativimmat analysointia tai perusteluja edellyttävät tehtävät lähes virheettömällä tasolla.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Tavoitteet

Opiskelija oppii matematiikan peruskäsitteitä ja -menetelmiä, joita hän tarvitsee omaksuakseen ammattialansa sisältöjä.

Sisältö

Lausekkeiden käsittely. Rakennusalalla esiintyvien perusyhtälöiden ratkaiseminen. Ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktio. Yhtälöpari. Trigonometriset funktiot. Vektorit. Taso- ja avaruusgeometriaa. Verrannollisuus. Eksponenttifunktio ja logaritmi.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisen lisäksi opiskelija osaa selittää opintojaksoon liittyvät peruskäsitteet ja -lait sekä osaa soveltaa niitä laajempien tehtävien ratkaisemisessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa ratkaista vaativimmat analysointia tai perusteluja edellyttävät tehtävät lähes virheettömällä tasolla.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tunnistaa opintojaksoon kuuluvat peruskäsitteet ja -menetelmät ja osaa ratkaista näihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- vastuullisesti kehittää monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- määritellä innovaation käsitteen ja ottaa käyttöön kehittämistyön menetelmiä
- soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- hyödyntää omaa osaamistaan monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- luoda yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja onnistunutta tiimityöskentelyä.
- käyttää ongelmanratkaisu-, yhteistyö-, teknisiä ja viestintätaitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Sisältö

Innovaation käsite, kehittämisprosessien hallinta ja kehitystiimin rakentaminen.
Yhteisöllinen projekti- ja innovaatiotyöskentely sekä sen arviointi: ideointi, tulevaisuusorientoitunut konseptointi ja suunnittelu, asiakas- tai käyttäjäymmärrys, sopimukset ja tekijänoikeudet, toteutus, viestintä, julkistaminen, tuotteistaminen, markkinointi ja hyödynnettävyyden suunnittelu.
Monialainen tiimityö, sidosryhmätoiminta ja verkostotyöskentely.
Innovaatiotoiminnan työkalut ja menetelmät.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- kehittää monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- tunnistaa innovaation käsitteen, kehittämisprosessin ja tuotteistamisen vaiheita ja menetelmiä
- tunnistaa projekti- ja verkostotyöskentelyssä tarvittavaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- tunnistaa roolinsa monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- soveltaa yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja toimia rakentavasti osana kehitystiimiä.
- käyttää ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan sekä teknisiä taitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- kehittää monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- määritellä innovaation käsitteen, kehittämisprosessin ja tuotteistamisen vaiheita ja soveltaa kehittämistyön menetelmiä hyödynnettävän tuotoksen aikaansaamiseksi
- soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- hyödyntää omaa asiantuntijaosaamistaan monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- osaa luoda yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja sujuvaa tiimityöskentelyä.
- osaa hyödyntää monipuolisesti ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan sekä teknisiä taitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- kehittää ja vie hyödynnettäväksi monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- määritellä innovaation käsitteen, kehittämisprosessin ja tuotteistamisen vaiheita ja osaa fasilitoida kehittämistyötä monipuolisilla menetelmillä hyödynnettävän tuotoksen aikaansaamiseksi
- rakentaa onnistunutta projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- osaa analyyttisesti arvioida omaa asiantuntijaosaamistaan ja oppimistaan monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- kehittää onnistuneesti yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria, rakentaa hyvää yhteistyötä ja auttaa tiimiä onnistumaan yhdessä.
- hyödyntää monipuolisesti ja kehittää tehokkaasti ja muut huomioiden ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan sekä teknisiä taitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- kehittää monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin.
- tunnistaa innovaation käsitteen, kehittämisprosessin ja tuotteistamisen vaiheita ja menetelmiä
- tunnistaa projekti- ja verkostotyöskentelyssä tarvittavaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä.
- tunnistaa roolinsa monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä.
- soveltaa yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja toimia rakentavasti osana kehitystiimiä.
- käyttää ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan sekä teknisiä taitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa.

Lisätiedot

Arviointi kohdistuu työskentelyyn opintojakson aikana ja osaamiseen sen päättyessä, projektin tuotoksiin sekä projektin
tavoitteiden saavuttamiseen ja innovatiivisten konkreettisten ja hyödynnettävien ratkaisujen syntymiseen.

Tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan opintoihin liittyvässä kehittämistehtävässä.

Metropolian AMK-tutkinnon opinnäytetyössä opiskelija oppii ja toteuttaa työelämäläheistä kehittämistyötä, joka perustuu tutkittuun tietoon ja muuhun näyttöön. Kehittämistyöllä tarkoitetaan oman ammatillisen osaamisen tai ammatillisten käytäntöjen kehittämistä.

Opinnäytetyön tehtyään opiskelija osaa
• tunnistaa työelämän ja oman alansa kehittämistarpeita tai ongelmakohtia ja suunnitella niihin ratkaisuja
• käyttää työnsä perustassa ja rajauksessa luotettavaa tietoa eri lähteistä
• soveltaa kehittämistyössään ammatillista osaamistaan sekä sopivia menetelmiä ja työtapoja
• toteuttaa työelämää, omaa alaa tai ammatillista osaamista hyödyttävän kehittämistehtävän itsenäisesti, vastuullisesti ja yhteistyössä muiden kanssa
• viestiä työnsä eri vaiheissa selkeästi, perustellusti ja havainnollisesti sekä vertaisyhteisölle että eri yleisöille
• raportoida työnsä tulokset, arvioida niitä ja tuoda esiin kehittämisehdotuksia tarkoituksenmukaisella tavalla kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti

Sisältö

- alan teoriatiedon soveltaminen käytäntöön
- argumentointi ja omien valintojen perustelu
- ideointi, suunnittelu
- menetelmät
- reflektio
- tiedonhallinta
- ongelmanratkaisu
- itsenäisen työskentelyn taidot
Opinnäytetyöprosessin tavoitteena on kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja itsenäistä työskentelyä. Toteuttamistavaltaan opinnäytetyö on tutkimuksellinen, toiminnallinen tai
taiteellinen kehittämistehtävä, ja siihen sisältyy aina kirjallinen osuus. Työ voi olla esimerkiksi suunnittelu-, tuotekehitys-, selvitys- tai arviointitehtävä tai toiminnallinen tai taiteellinen kokonaisuus. Työssä hyödynnetään tutkittua tietoa ja sovelletaan toimivia työ- ja tutkimusmenetelmiä.
Opinnäytetyö kytkeytyy ammattiopintoihin ja se tehdään joko yksilötyönä tai pienryhmässä. Opinnäytetyön toteutusta ohjaavat koulutusohjelmasta nimetty opettaja, muut asiantuntijaohjaajat ja
yhä useammin myös työelämäohjaaja. Opinnäytetyö kehittää opiskelijan ammatillista osaamista ja vahvistaa opiskelijan valmiuksia toimia asiantuntijatehtävissä.
Opinnäytetyöprosessiin kuuluu vaiheita, joita ovat aiheen valinta ja rajaus, opinnäytetyöhankkeen suunnittelu, tietoperustan hankkiminen, aineiston keruu ja analyysi, ideoiden kehittely ja toteuttaminen, arviointi sekä raportin kirjoittaminen. Vaikka prosessissa onkin yhteisiä piirteitä, on opinnäytetyö aina yksilöllinen alasta, aiheesta ja tekijästä riippuen. Opinnäytetyöprosessin päättää
kypsyysnäyte, jossa opinnäytetyön tehnyt osoittaa perehtyneisyytensä alaan sekä suomen kielenhallintaa. (Asetus ammattikorkeakouluista 352/2003.)

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Katso Metropolian opinnäytetyön arviointikehikko (pdf), joka on liitteenä opetussuunnitelmassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Katso Metropolian opinnäytetyön arviointikehikko (pdf), joka on liitteenä opetussuunnitelmassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Katso Metropolian opinnäytetyön arviointikehikko (pdf), joka on liitteenä opetussuunnitelmassa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Katso Metropolian opinnäytetyön arviointikehikko (pdf), joka on liitteenä opetussuunnitelmassa.

Tavoitteet

Suoritettuaan opintojakson, opiskelija tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä, korkeakouluopiskelun vaatimukset ja säännöt. Opiskelija tunnistaa, mitä kansainvälisyys omalla alalla tarkoittaa sekä kansainvälisen vaihdon ja -harjoittelun mahdollisuudet. Hän osaa kertoa alansa työelämämahdollisuuksista ja oman tutkintonsa sisällöistä pääpiirteittäin.
Opiskelija osaa arvioida oppimistaan, itseään oppijana ja omia vahvuuksiaan opiskelijana. Hän osaa asettaa opinnoilleen tavoitteita ja laatia opiskelusuunnitelmia. Opiskelija osaa laatia oman alansa perustekstejä, viestiä omasta alastaan ja soveltaa kielenkäyttösuosituksia. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä toimistotyökaluja. Opiskelija tietää rakennusalan yhteiskunnallisen merkityksen, keskeiset yritykset, järjestöt ja toimijat.

Sisältö

Oppimisympäristöön ja alaan orientoituminen, korkeakouluopiskelun vaatimukset ja säännöt, tutkintosääntö, opetussuunnitelma, henkilökohtainen opintosuunnitelma ja hyväksiluvut, tutkinto-ohjelman keskeiset osaamistavoitteet, omien oppimisvalmiuksien kehittäminen ja AMK-opiskelun välineet. Korkeakoulupalvelut: Kansainvälisyys. Opiskeluhyvinvointi-palvelut. Kirjasto. Opiskelija- ja hakijapalvelut. Opiskelijajärjestöt, Metka. Tekniikan alan kielenkäyttösuositukset ja niiden soveltaminen. Raportti viestintä- ja tekstilajina: rakenne ja raportin ulkoasu. Tekstinkäsittely ja esitykset. Rakentaminen yhteiskunnassa. Kaupunkikävely. Yritysvierailut. Alan keskeiset järjestöt. Työturvallisuus. Kira-rekry-tapahtuma.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää, miten toimia Metropolian toiminta- ja oppimisympäristöissä sen käytäntöjen, sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Opiskelija tunnistaa omia vahvuuksiaan oppijana sekä tietää, mitä suunnitelmallinen opiskelu tarkoittaa. Opiskelija tietää omiin opintoihin liittyviä opiskelun välineitä, oppii soveltamaan niitä. Opiskelija osallistuu alaan perehdyttäviin tilaisuuksiin.
Opiskelija tutustuu kiinteistö- ja rakennusalan keskeisiin toimijoihin, toimialoihin sekä keskeisiin sääntöihin ja ohjeistuksiin.
Opiskelija tuntee alansa termistöä, tiedonhankintatapoja ja osaa laatia dokumentteja annettujen ohjeiden ja mallien mukaan sekä soveltaa kielenkäyttösuosituksia.

Tavoitteet

Suoritettuaan opintojakson, opiskelija tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä, korkeakouluopiskelun vaatimukset ja säännöt. Opiskelija tunnistaa, mitä kansainvälisyys omalla alalla tarkoittaa sekä kansainvälisen vaihdon ja -harjoittelun mahdollisuudet. Hän osaa kertoa alansa työelämämahdollisuuksista ja oman tutkintonsa sisällöistä pääpiirteittäin.
Opiskelija osaa arvioida oppimistaan, itseään oppijana ja omia vahvuuksiaan opiskelijana. Hän osaa asettaa opinnoilleen tavoitteita ja laatia opiskelusuunnitelmia. Opiskelija osaa laatia oman alansa perustekstejä, viestiä omasta alastaan ja soveltaa kielenkäyttösuosituksia. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä toimistotyökaluja. Opiskelija tietää rakennusalan yhteiskunnallisen merkityksen, keskeiset yritykset, järjestöt ja toimijat.

Sisältö

Oppimisympäristöön ja alaan orientoituminen, korkeakouluopiskelun vaatimukset ja säännöt, tutkintosääntö, opetussuunnitelma, henkilökohtainen opintosuunnitelma ja hyväksiluvut, tutkinto-ohjelman keskeiset osaamistavoitteet, omien oppimisvalmiuksien kehittäminen ja AMK-opiskelun välineet. Korkeakoulupalvelut: Kansainvälisyys. Opiskeluhyvinvointi-palvelut. Kirjasto. Opiskelija- ja hakijapalvelut. Opiskelijajärjestöt, Metka. Tekniikan alan kielenkäyttösuositukset ja niiden soveltaminen. Raportti viestintä- ja tekstilajina: rakenne ja raportin ulkoasu. Tekstinkäsittely ja esitykset. Rakentaminen yhteiskunnassa. Kaupunkikävely. Yritysvierailut. Alan keskeiset järjestöt. Työturvallisuus. Kira-rekry-tapahtuma.

Aika ja paikka

Lukujärjestyksen mukaan, ellei muuta ilmoiteta.

Opetusmenetelmät

Opettajat perehdyttävät opiskelijoita opintoihin ja muihin käytäntöihin omilla osaamis/opetusalueillaan.

Lisätietoja opiskelijoille

Yhteisopettajuus.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää, miten toimia Metropolian toiminta- ja oppimisympäristöissä sen käytäntöjen, sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Opiskelija tunnistaa omia vahvuuksiaan oppijana sekä tietää, mitä suunnitelmallinen opiskelu tarkoittaa. Opiskelija tietää omiin opintoihin liittyviä opiskelun välineitä, oppii soveltamaan niitä. Opiskelija osallistuu alaan perehdyttäviin tilaisuuksiin.
Opiskelija tutustuu kiinteistö- ja rakennusalan keskeisiin toimijoihin, toimialoihin sekä keskeisiin sääntöihin ja ohjeistuksiin.
Opiskelija tuntee alansa termistöä, tiedonhankintatapoja ja osaa laatia dokumentteja annettujen ohjeiden ja mallien mukaan sekä soveltaa kielenkäyttösuosituksia.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee työelämämahdollisuuksiaan ja oman tutkinto-ohjelmansa pääaineiden sisällöt pääpiirteittäin. Hän tietää oman alansa keskeiset yritykset ja toimijat sekä niiden toiminnot. Opiskelija tuntee keskeiset omaan alaansa liittyvät ohjeistukset, esimerkiksi turvallisuusohjeet, työlainsäädännön ym. Hän tietää, mitä kansainvälisyys omalla alalla tarkoittaa.
Opiskelija tunnistaa omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä toimistotyökaluohjelmia. Opiskelija tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun keskeiset ohjeet, säännöt ja opiskelukäytännöt. Hän tuntee opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintojaan ja opintojen edistymistä. Opiskelija tuntee Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät.

Sisältö

- alakohtainen työelämätieto
- oman tutkinto-ohjelman keskeiset osaamistavoitteet
- perehdytys keskeisiin oman alan ohjeistuksiin ja työskentelykäytäntöihin
- oppimis- ja opiskelutaidot
- toimistotyökaluohjelmien käytön perustaidot
- fyysinen ja sosiaalinen opiskeluympäristö
- Metropolia Ammattikorkeakoulun keskeiset ohjeet ja säännöt
- opiskelukäytännöt
- opetussuunnitelmat ja opintojen suunnittelu
- opiskelijapalvelut, esimerkiksi opintotoimisto, opiskelijakuntatoiminta, opiskeluhyvinvointi, kirjasto, tietohallintopalvelut, kv-palvelut

Aika ja paikka

Opetus järjestetään etänä- ja Moodle oppimisympäristössä syyslukukaudella 2023.
Lisäksi opiskelija työskentelee itsenäisesti ja/tai pienryhmissä oppimistehtävien parissa.

Oppimateriaalit

Materiaalit ovat Moodlessa opintojakson työtilassa.

Opetusmenetelmät

Tehtäväohjattu työskentely
Oppimistehtävät
Etäopetus

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojaksosta voi hakea hyväksilukua osittain vastaavan tasoisilla ja sisältöisillä opinnoilla tai osoitettavissa olevalla osaamisella.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op on yhteensä keskimäärin 135h opiskelijan työtuntia.

Sisällön jaksotus

Opintojakso toteutetaan syyslukukaudella, 1. - 2. periodeilla.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso toteutetaan kokonaan verkko/itseopiskeluna.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää, miten toimia Metropolian toiminta- ja oppimisympäristöissä sen käytäntöjen, sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Opiskelija tunnistaa omia vahvuuksiaan oppijana sekä tietää, mitä suunnitelmallinen opiskelu tarkoittaa. Opiskelija tietää omiin opintoihin liittyviä opiskelun välineitä, oppii soveltamaan niitä. Opiskelija osallistuu alaan perehdyttäviin tilaisuuksiin.
Opiskelija tutustuu kiinteistö- ja rakennusalan keskeisiin toimijoihin, toimialoihin sekä keskeisiin sääntöihin ja ohjeistuksiin.
Opiskelija tuntee alansa termistöä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakso arvioidaan hyväksytty-hylätty.
Hyväksyttyy suoritukseen kuuluu:
Aktiivinen osallistuminen etäopetukseen ja annettujen oppimistehtävien tekeminen annettuihin takarajoihin mennessä.

Tavoitteet

Opiskelija
- tunnistaa maalajit ja niiden yleisimmät geotekniset ominaisuudet
- osaa tulkita tavallisimpia pohjatutkimustuloksia
- osaa valita rakennukseen soveltuvan perustamistavan, tuntee eri perustamismenetelmät
-laatii yksinkertaisen perustamis- ja pohjarakennussuunnitelman ja tunnistaa perustamistapalausunnon dokumenttina
- ymmärtää eri maalajien kantavuuden
- ymmärtää maanpaineen kuormana
-selostaa ja osaa laskennollisesti yksinkertaisen perustamisen kalliolle, maanvaraisena ja paaluille
- osaa valita talonrakennuksen maarakennustyövaiheisiin soveltuvat koneet ja laitteet
- osaa selostaa rakennushankkeen kaivannot
- osaa selostaa ja suunnitella kuivatuksen periaatteet
- osaa selostaa ja suunnitella routasuojauksen periaatteet
- osaa selostaa talon maarakenteet
- osaa selostaa pohjanvahvistuksen menetelmät

Sisältö

- Maalajit ja niiden geotekniset ominaisuudet
- Pohjatutkimusmenetelmät
- Maaperäolosuhteet kantavuuden kannalta
- Perustamismenetelmät ja rakenteet
- Kalliolle perustamisten menetelmät ja laskelmat
- Maan varaan perustamisen menetelmät ja laskelmat
- Paalujen varaan perustaminen ja laskelmat
- Talonrakennuksen A-vaativuusluokan pohjarakenteet ja pohjarakennustyöt pohjarakennustöiden yleisimmät
riskit
- Laadunvalvonnan perusteet
- Julkaisut MaaRYL, TaloRYL, RakMK
- Talonrakennuksen maarakenteet
- Kaivantotyöskentelyn suunnitelmien laatiminen ja työn toteutuksen periaatteet
- Rakennuspohjan ja piha-alueiden kuivatus
- Routasuojaus
- Pohjanvahvistusmenetelmät
- Perustusten korjausmenetelmät

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
-selostaa tyypilliset perustamistavat ja menetelmät eri maaperäolosuhteissa
-tuntee maaperän kantavuuden eri olosuhteissa
- selostaa talonrakennuksen maarakennustyömenetelmät ja vaiheet sekä käytettävät materiaalit että
työkoneet
kuhunkin työvaiheeseen
- kuvata maarakennustyön työnsuunnittelun ja ohjauksen periaatteet sekä osaa ohjatusti laatia
maarakennustyösuunnitelman
- selostaa maarakennustöiden turvallisuussuunnitelman sisältöä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- valita kuhunkin olosuhteeseen sopivan perustamistavan
- osaa laskennollisesti käsitellä yksinkertaista perustusta perustettaessa kallion, maan tai paalujen
varaan
- selostaa talonrakennuksen maarakennustyömenetelmät ja vaiheet sekä käytettävät materiaalit että
työkoneet
kuhunkin työvaiheeseen
- soveltaa maarakennustyön työnsuunnittelun ja ohjauksen periaatteita sekä osaa ohjatusti laatia
maarakennustyösuunnitelman
- laatia maarakennustöiden turvallisuussuunnitelman

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- valita ongelmitta kuhunkin olosuhteeseen sopivan perustamistavan ja menetelmän
- osaa tehdä laskelmia maapohjan kantavuuden perusteella anturoille ja kallionvaraiselle perustukselle
- laskea yksinkertainen paaluperustus
- osaa laskea maanpaineen kuorman
-selostaa talonrakennuksen maarakennustyömenetelmät ja vaiheet sekä käytettävät materiaalit että työkoneet kuhunkin työvaiheeseen
- soveltaa maarakennustyön työnsuunnittelun ja ohjauksen periaatteita sekä osaa ohjatusti laatia maarakennustyösuunnitelman
- laatia maarakennustöiden turvallisuussuunnitelman

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
-selostaa tyypilliset perustamistavat ja menetelmät eri maaperäolosuhteissa
-tuntee maaperän kantavuuden eri olosuhteissa
- selostaa talonrakennuksen maarakennustyömenetelmät ja vaiheet sekä käytettävät materiaalit että
työkoneet
kuhunkin työvaiheeseen
- kuvata maarakennustyön työnsuunnittelun ja ohjauksen periaatteet sekä osaa ohjatusti laatia
maarakennustyösuunnitelman
- selostaa maarakennustöiden turvallisuussuunnitelman sisältöä

Esitietovaatimukset

Ei ole

Tavoitteet

Opiskelija osaa
Selostaa puun käyttökohteita ja käyttötapoja rakentamisessa
Listata puun rakenteellisessa käytössä merkitykselliset ominaisuudet ja niiden suuruusluokan
Verrata puun ominaisuuksia muihin rakennusmateriaaleihin
Arvioida puurakenteen kosteustilan merkitystä rakenteen toimintaan
Arvioida puurakenteen kuormituksen kestoajan vaikutusta rakenteen toimintaan
Määrittää tavanomaisen puupalkin kuormituksen
Laskea taivutetun puusauvan kestävyyden EN 1995-1-1 mukaisesti
Määrittää kiepahduksen vaikutuksen puupalkin taivutuskestävyyteen
Laskea puristetun ja taivutetun puusauvan kestävyyden ottaen huomioon mahdollisen nurjahduksen
Laskea taivutetun puusauvan muodonmuutokset ottaen huomioon viruman vaikutuksen
Laskea naulaliitoksen kestävyyden
Laskea naulaliitoksen siirtymän

Sisältö

Puun materiaaliominaisuudet
Puun käyttö rakentamisessa
Taivutetun palkin mitoitus EN 1995-1-1 mukaisesti
Puristetun sauvan mitoitus EN 1995-1-1 mukaisesti
Puurakenteisen pientalon jäykistäminen levytyksellä
Naulaliitosten mitoitus EN 1995-1-1 mukaisesti
Ajankohtaista puurakenteisiin liittyen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
Laskea vapaasti tuetun yksiaukkoisen rakenteen voimasuureet yksinkertaisista kuormituksista
Määrittää tavanomaisen puupalkin kuormitusyhdistelmät
Määrittää sahatavaran mitoituslujuudet
Laskea puupalkin taivutus- ja leikkauskestävyyden

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
Laskea puupalkin taipuman viruma huomioiden
Laskea yhteen suuntaan taivutetun puupilarin kestävyyden
Laskea naulaliitoksen kestävyyden

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
Laskea kahteen suuntaan taivutetun puupilarin kestävyyden
Laskea puupalkin kiepahduskestävyyden
Laskea naulaliitoksen kestävyyden ja siirtymän
Suunnitella EN 1995-1-1 mukaisen naulaliitoksen

Esitietovaatimukset

Statiikka
Rakennusfysiikka
Rakenteiden mekaniikan perusteet
Rakennesuunnittelun perusteet

Tavoitteet

Jakson lopussa opiskelijan odotetaan osaavan
- valita vaativissa puurakenteissa käytettävät materiaalit
- valita tilanteeseen soveltuvat liittimet
- selittää vaativien puurakenteiden toimintaperiaatteet ja mitoitusmenetelmät
- selittää puurungon jäykistyssysteemit ja niiden toimintaperiaatteet
- selittää puurakenteiden palomitoituksen periaatteet
-----
Jakson lopussa opiskelijan odotetaan osaavan
- mitoittaa ja suunnitella vaativia puurakenteita
- mitoittaa ja suunnitella vaativien puurakenteiden liitoksia
- suunnitella puurungon jäykistyssysteemin ja mitoittaa siihen kuuluvat osat
- suorittaa puurakenteiden palomitoituksen

Sisältö

Järeät puurakenteet; liima- ja kertopuupalkit (suora, harja, pulpetti), ohutuumapalkit, puuristikot ja liimapuupilarit.
Rakennuslevyjen rakenteellinen mitoitus lattia- tai jäykistävänä seinälevynä (vaneri, lastulevy, kipsilevy).
Mekaanisin liittimin kootut liitokset; naula-, ruuvi-, pultti-, tappi- ja naulalevyliitokset.
Puurungon jäykistysmenetelmät.
Puurakenteiden palomitoitus.
Ajankohtaista puurakenteisiin liittyen.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on saavuttanut opintojakson tavoitteet välttävästi. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää opintojakson aihepiirin käsitteitä ja malleja. Opiskelija ymmärtää asiantuntijuuden kehittymisen edellytykset ja periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on saavuttanut opintojakson tavoitteet hyvin, vaikka tiedoissa ja taidoissa onkin jollain alueilla vielä kehitettävää. Opiskelija osaa määritellä hyvin opintojakson aihepiirin käsitteitä ja malleja ja pystyy tekemään perusteltua analyysiä. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oppimaansa vapaa- ajan, opiskelun ja työelämän tilanteissa. Opiskelija ymmärtää asiantuntijuuden merkityksen puurakentamisen alalla ja osaa analysoida omaa asiantuntijuuttaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saavuttanut opintojakson tavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi opintojakson aihepiirin käsitteet ja mallit. Opiskelija osaa analysoida sujuvasti ja perustellusti. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa opiskelun ja työelämän tilanteissa. Opiskelija osaa analysoida puurakentamisen asiantuntijuutta ja omaa asiantuntijaksi kehittymistään.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija on saavuttanut opintojakson tavoitteet välttävästi. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää opintojakson aihepiirin käsitteitä ja malleja. Opiskelija ymmärtää asiantuntijuuden kehittymisen edellytykset ja periaatteet.

Esitietovaatimukset

Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus 1

Tavoitteet

Oppilas osaa soveltaa opintojaksolla läpikäytäviä asioita rakennesuunnittelutehtävissä.
Opiskelija tuntee vanhojen rakenteiden ja materiaalien ominaisuudet. Opiskelija ymmärtää erilaisten rakenteiden yhteistoiminnan.
Opiskelija osaa määrittää kuormien jakautumisen korjatuissa rakenteissa. Opiskelija osaa laskea runkorakenteiden vahvistuksia

Sisältö

- Rakennesuunnittelun tehtäväluettelo
- Suunnittelupätevyydet
- SKOL-luokitus
- Työselostusten merkitys
- Ääneneristys
- Palokatkot
- Toteutusnormit ja niiden soveltaminen Suomessa
- Kantavien rakenteiden asetus
- Rakentamismääräyskokoelma
- Kuormien yhdistely ja jakaantuminen rakenteille
- Painuvien tukien merkitys
- Rakennemallien muodostaminen
- Kuorman jakaantuminen jäykkyyksien suhteessa
- Jälkikiinnitykset
- Kantavien rakenteiden vahvistaminen
Rakenteiden kantavuuden selvittäminen
Korjaustyössä tarvittavan tiedon hankinta
Purku
Vanhojen materiaalien ominaisuudet
Vanhojen suunnitelmien tulkinta
Tyypillisiä virheitä
Rakenteiden vahvistaminen
Teräsbetonirakenteiden vahvistaminen, palkit, pilarit, laatat
Puurakenteiden korjaus
Teräsrakenteiden korjaus
Muurattujen rakenteiden korjaus
Aukkojen tekeminen rakenteisiin

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Osaa sisällön asiat tyydyttävästi

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Oppilas osaa sisällön asiat hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Oppilas osaa sisällön asiat kiitettävästi.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Oppilas osaa sisällön asiat tyydyttävästi.

Tavoitteet

Opiskelija:
Tuntee rakennesuunnitelmissa käytettävät lyhenteet, merkinnät ja viivatyypit
Tuntee oleelliset muiden rakentamiseen liittyvien suunnittelualojen suunnitelmissa käytettävät piirustusmerkinnät, lyhenteet ja viivatyypit
Osaa piirtää mallipohjaisella sovellusohjelmalla leikkauksen tasopiirustuksen perusteella
Osaa piirtää mallipohjaisella sovellusohjelmalla raudoituspiirustuksen
Osaa selostaa rakenteen raudoituksen piirustuksen perusteella
Tuntee rakennesuunnittelun rajatilamitoituksen keskeiset periaatteet
Ymmärtää kuormien kulun rakennejärjestelmässä ja osaa selostaa muodostettavia rakennemalleja käsin- ja tietokonelaskentaa varten
Osaa määrittää rakennuksiin kohdistuvat pysyvät kuormat, hyötykuormat ja luonnonkuormat
Osaa muodostaa murtorajatilatarkasteluissa tarvittavat kuormitusyhdistelmät
Osaa muodostaa käyttörajatilatarkasteluissa tarvittavat kuormitusyhdistelmät
Osaa etsiä itsenäisesti kuormituksiin ja suunnitelmien esitystapoihin liittyvää tietoa.
Tunnistaa työselostuksen aseman suunnitteluasiakirjana
Osaa selostaa työselostuksen sisällön
Tuntee eurokoodijärjestelmän sisällön ja periaatteet
Osaa huomioida kansallisten liitteiden vaatimukset rakenteille
Osaa etsiä itsenäisesti tietoa eurokoodeihin liittyvistä materiaali- ja menetelmästandardeista
Tuntee toteutusstandardien sisällön rakennesuunnittelijalta edellytettävässä laajuudessa

Sisältö

Piirustusmerkinnät
Piirustusten esitystavat
Rakennemallien muodostamisen periaatteet, rakenneosien kuormat ja kuormien kulku
Rakenteiden kuormitukset
Rajatilamitoitus
Eurokoodit SFS-EN 1990 ja SFS-EN 1991
Eurokoodijärjestelmä
Eurokoodien kansalliset liitteet
Toteutusstandardit
Tietomallipohjaisen sovellusohjelman perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
Selostaa tason raudoituksen piirustuksesta
Piirtää tason raudoituspiirustuksen selostetun raudoituksen perusteella mallipohjaisella sovellusohjelmalla
Selostaa pääosin piirustuksissa käytettävät materiaalimerkinnät
Luetella eri viivatyyppien merkityksen rakennesuunnitelmissa
Piirtää rakennetyypin mallipohjaisella sovellusohjelmalla
Laskea annetun rakenteen oman painon, hyötykuorman ja luonnonkuormat yksinkertaistavin varmalla puolella olevin otaksumin
Hahmottelee yksinkertaisen rakennemallin ja ymmärtää siinä esiintyvät kuormat ja niiden kulun rakenteissa
Etsiä tietoa Eurokoodeista, kansallisista liitteistä tai toteutusstandardeista

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
Selostaa rakenteen raudoituksen piirustuksesta
Piirtää rakenteen raudoituksen selostuksen perusteella mallipohjaisella sovellusohjelmalla
Tuntee rakennepiirustuksissa käytettävät piirustusmerkinnät, lyhenteet, viivatyypit ja kuvaustavat
Tuntee tärkeimmät LVI-piirustusten merkintätavat
Tunnistaa seuraamusluokan vaikutuksen murtorajatilamitoituksessa
Laatii ongelmitta rakennesuunnittelun rakennemalleja, selostaa niissä vaikuttavat kuormat ja kuormien kulun
Ymmärtää mitoittavat kuormitustilanteet rakenneosan kannalta
Määrittää annetun rakenteen oman painon, hyötykuorman ja luonnonkuormat

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi:
Piirtää monimuotoisen tason leikkaukset mallipohjaisella sovellusohjelmalla
Määrittää monimuotoiseen rakennukseen kohdistuvan lumikuorman
Määrittää korkean rakennuksen tuulikuorman
Erottaa kokonaistuulikuorman ja pintoihin vaikuttavan tuulikuorman
Selostaa rakennukseen kohdistuvien kuormien jakautumisen rakenneosille
Määrittää rakenneosan mitoittavat kuormitustilanteet

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
Selostaa tason raudoituksen piirustuksesta
Piirtää tason raudoituspiirustuksen selostetun raudoituksen perusteella mallipohjaisella sovellusohjelmalla
Selostaa pääosin piirustuksissa käytettävät materiaalimerkinnät
Luetella eri viivatyyppien merkityksen rakennesuunnitelmissa
Piirtää rakennetyypin
Laskea annetun rakenteen oman painon, hyötykuorman ja luonnonkuormat yksinkertaistavin varmalla puolella olevin otaksumin
Hahmottelee yksinkertaisen rakennemallin ja ymmärtää siinä esiintyvät kuormat ja niiden kulun rakenteissa
Etsiä tietoa Eurokoodeista, kansallisista liitteistä tai toteutusstandardeista

Esitietovaatimukset

Statiikka, Rakenteiden mekaniikan perusteet, Rakennetun ympäristön perusteet

Tavoitteet

Opiskelija tuntee yleisemmin käytettyjen teräsbetonielementtien käyttöalueet ja -sovellukset. Opiskelija tietää liitosmitoituksen periaatteet.

Opiskelija osaa mitoittaa tavanomaiset talonrakentamisessa käytettävt teräsbetonielementit ja osaa suunnitella toimivan rakennekokonaisuuden elementeistä.

Sisältö

Elementtirakenteisen rakennuksen rakennesuunnitelmien laatiminen.
Elementtirakennuksen jäykistyksen suunnittelu.
Rakennuksen perustusten suunnittelu.
Kattorakenteiden suunnittelu.
Kuivatussuunnitelma.
Märkätilasuunnitelmat.
Lämmöneristyksen suunnittelu
Palotekninen suunnittelu.

Jäykistys, jännitettyjen rakeneteiden käyttö.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Osaa sisällön asiat tyydyttävästi

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Oppilas osa sisällön asiat hyvin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Oppilas osa sisällön asiat kiitettävästi.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Oppilas osaa sisällön asiat tyydyttävästi.

Esitietovaatimukset

Rakenteiden mekaniikan perusteet
Rakennesuunnittelun perusteet
Statiikka
Betonitekniikka 1
Talonrakennus ja tietomallit (Talonrakennuksen perusteet ja Rakentamisen tietotekniikka)
Perustukset ja pohjarakenteet
Rakennusfysiikka
Isostaattiset sauvarakenteet
Hyperstaattiset sauvarakenteet
Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 1 ja 2
Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus
(Rakenteiden jäykistys)

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- ratkaista ympyrään ja muihin tasokuvioihin liittyviä ongelmia
- ratkaista kappaleisiin liittyviä ongelmia
- käyttää yhdenmuotoisuutta ja mittakaavaa geometrisissa ongelmissa
- käyttää matriiseja lineaaristen yhtälöryhmien esittämiseen ja ratkaisemiseen sekä tunnistaa matriisien muita sovellusmahdollisuuksia
- määritellä matriisin ominaisvektorit ja ominaisarvot
- luokitella differentiaaliyhtälöitä eri tyyppeihin
- ratkaista separoituvia differentiaaliyhtälöitä
- ratkaista lineaarisia differentiaaliyhtälöitä

Sisältö

Taso- ja avaruusgeometriaa
Matriisilaskennan perusteet
Differentiaaliyhtälöistä

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija selviytyy ympyrään liittyvistä perustehtävistä ja osaa laskea yksinkertaisten tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia.
Opiskelija osaa muodostaa matriisin ja selviytyy matriisien peruslaskutoimituksista. Opiskelija osaa kirjoittaa lineaarisen yhtälöryhmän matriisimuodossa. Opiskelija tunnistaa matriisin ominaisvektorit ja ominaisarvot.
Opiskelija tunnistaa differentiaaliyhtälön ja osaa luokitella differentiaaliyhtälöitä. Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia lineaarisia vakiokertoimisia differentiaaliyhtälöitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija selviytyy ympyrään liittyvistä tehtävistä ja osaa laskea tavanomaisten tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia.
Opiskelija osaa muodostaa matriisin ja selviytyy matriisien peruslaskutoimituksista. Opiskelija osaa ratkaista lineaarisen yhtälöryhmän matriisimuodossa. Opiskelija osaa kirjoittaa yhtälön, joka määrittelee matriisin ominaisvektorit ja ominaisarvot.
Opiskelija tunnistaa differentiaaliyhtälön ja osaa luokitella differentiaaliyhtälöitä. Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia separoituvia differentiaaliyhtälöitä ja yksinkertaisia lineaarisia vakiokertoimisia differentiaaliyhtälöitä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija selviytyy ympyrään liittyvistä vaativista tehtävistä ja osaa laskea tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia.
Opiskelija osaa muodostaa matriisin ja selviytyy matriisien peruslaskutoimituksista. Opiskelija osaa ratkaista lineaarisen yhtälöryhmän matriisimuodossa. Opiskelija osaa ratkaista matriisin ominaisvektorit ja ominaisarvot.
Opiskelija tunnistaa differentiaaliyhtälön ja osaa luokitella differentiaaliyhtälöitä. Opiskelija osaa ratkaista separoituvia differentiaaliyhtälöitä ja lineaarisia vakiokertoimisia differentiaaliyhtälöitä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija selviytyy ympyrään liittyvistä perustehtävistä ja osaa laskea yksinkertaisten tasokuvioiden pinta-aloja ja kappaleiden tilavuuksia.
Opiskelija osaa muodostaa matriisin ja selviytyy matriisien peruslaskutoimituksista. Opiskelija osaa kirjoittaa lineaarisen yhtälöryhmän matriisimuodossa. Opiskelija tunnistaa matriisin ominaisvektorit ja ominaisarvot.
Opiskelija tunnistaa differentiaaliyhtälön ja osaa luokitella differentiaaliyhtälöitä. Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia lineaarisia vakiokertoimisia differentiaaliyhtälöitä.

Esitietovaatimukset

Matemaattis-luonnontieteelliset perusopinnot 1, 2 ja 3

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata tietotekniikan käytön mahdollisuuksia rakennusprosessissa ja selittää rakennusalan sovellusohjelmien toiminta- ja käyttötapoja.
Opiskelija osaa valita soveltuvat tietotekniset välineet rakennushankkeen eri vaiheisiin ja kuvata ohjelmistojen välisen tiedonsiirron ja yhteiskäyttöisyyden mahdollisuuksia.
Opiskelija osaa hyödyntää rakennetekniikan sovellusohjelmien ominaisuuksia rakennetekniikan laskentatehtävien tukena.

Sisältö

Rakennetekniikan sovellusohjelmat ja niiden hyödyntäminen rakennushankkeen eri tehtävissä.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa käyttää tavallisimpia rakennetekniikan sovellusohjelmia ja osaa toistaa opintojaksolla opiskellut ylempänä kuvatut tavoitteiden mukaiset asiat.
Harjoitustyöt on palautettu hyväksyttävällä tavalla.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa opintojaksolla opiskeltuja asioita uusiin samankaltaisiin tehtäviin.
Harjoitustyöt on palautettu ohjelman mukaisessa laajuudessa ja aikataulussa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellä mainittujen vaatimusten lisäksi opiskelijalla on kiinnostusta tietomallintamistyön tuottavuuden parantamiseen, opiskelija osaa keksiä uusia tapoja annettujen tehtävien tekemiseen ja perustella ratkaisunsa.
Palautetut harjoitustyöt osoittavat itsenäisen asiantuntijan otetta.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa käyttää tavallisimpia rakennetekniikan sovellusohjelmia ja osaa toistaa opintojaksolla opiskellut ylempänä kuvatut tavoitteiden mukaiset asiat.
Harjoitustyöt on palautettu hyväksyttävällä tavalla.

Esitietovaatimukset

Isostaattiset sauvarakenteet
Betonirakenteiden suunnittelu ja mitoitus 1
Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus 1
Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus 1

Lisätiedot

-

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteina on, että opiskelija kykenee käyttämään tietojaan kemian lainalaisuuksista ja ilmiöistä rakennusalan problematiikkaan. Opiskelija tuntee kemiallisesta näkökulmasta keskeisten rakenne- ja rakennusmateriaalien ominaisuudet, ympäristön kemialliset rasituksen sekä niiden vaikutukset tavanomaisimpiin rakennusalan materiaaleihin ja kykenee tältä pohjalta ja tästä näkökulmasta vertailemaan eri materiaalien soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee hakemaan oman ammattialansa tietoa ja prosessoimaan sitä sekä arvioimaan tiedon merkitystä ja luotettavuutta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee ammatissaan tarvittavat vuorovaikutustaidot. Hän osaa laatia oman alansa perustekstejä, viestiä kirjallisesti omasta alastaan ja soveltaa kielenkäyttösuosituksia. Hän osaa esiintyä asiantuntevasti ja tilanteen mukaisesti. Hän pystyy toimimaan työ- ja projektiryhmän jäsenenä ja hallitsee projektiviestinnän kirjalliset ja suulliset käytänteet. Hän osaa soveltaa suomenkielisen tutkimusraportoinnin periaatteita ja tekstikäytänteitä sekä hankkia ja käyttää alansa tietoa. Opiskelija osaa arvioida ja kehittää omaa viestintäosaamistaan saamansa palautteen pohjalta.

Sisältö

Tiedonhankinta ja alan tiedonlähteiden kriittinen käyttö. Verkkoviestinnän perusteet. Suullinen viestintä ja vuorovaikutus: esiintymistaito, puhetilanteiden suunnittelu ja havainnollistaminen sekä puhumalla vaikuttaminen. PowerPointin käyttö. Insinöörityön laatimisen teoria.
Metallien korroosio
•Sähkökemiallisen jännitesarja sen soveltaminen, galvaaniset sarjat.
•Korroosioreaktioiden periaatteet, kemiallisen korroosion ja sähkökemiallisen korroosion perusteet.
•Keskeiset korroosiotyypit, korroosion synty ja torjunta.
Betonin kemia
•Sementin kemialliset koostumusvaihtoehdot ja koostumuksen vaikutus betonin ja teräsbetonin ominaisuuksiin.
•Sementtikiven ja betoniterästen kemiallinen kestävyys ja korroosiokestävyys.
Muut aihepiirit
•Liuottimet
•Maalit
•Radon
•Puu
•Vesi
•Rakennusjätteet
•Rakennusalan haitalliset aineet, niiden turvallinen käsittely ja suojautuminen sekä kemikaalien ympäristövaikutukset.
•Kestävä kehitys
Seminaarityöskentelyn aihepiirit
•Seminaarityöskentelyn aiheet määräytyvät rakennusainekemian alueelta opiskelijoiden aihevalintojen perustella.

Aika ja paikka

-

Oppimateriaalit

Kemia: Materiaali Moodlessa

Opetusmenetelmät

Oppitunnit, esitelmä

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-+

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Sovitaan erikseen

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Tentti, kirjallisuustyö ja esitelmä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kemia: 67,5 h
Viestintä: 67,5 h
Yhteensä: 135 h

Sisällön jaksotus

Teoria 1. periodissa, esitelmät 2. periodissa

Lisätietoja opiskelijoille

Tämä opetuksena toteutettava opintojakson kemian tunnit tallennetaan joustavaa opiskelua varten. Mikäli et halua olla mukana tallenteella, ilmoita tästä opettajalle opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla. Opetustilanteiden tallenteet ovat nähtävissä opintojakson ajan opintojakson käyttämällä oppimisalustalla. Jos ryhmän kanssa ei sovita muuta, opetustilanteiden tallenteet poistetaan viimeistään 6 kk opintojakson päätyttyä.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja tietää, mihin
niitä voi soveltaa. Opiskelija kykenee tiedonhankintaan opintojakson aihepiireihin liittyvistä aiheista ja
ammatillisten harjoitustöiden tarpeisiin. Opiskelija osaa laatia ymmärrettäviä dokumentteja
annettujen ohjeiden ja mallien mukaan. Opiskelija osaa toimia projektiryhmän jäsenenä ohjatusti ja
Opetussuunnitelma
Sivu 33 / 96
osallistua erilaisiin esiintymis- ja vuorovaikutustilanteisiin.
Opiskelija kykenee sekä itse- että vertaisarviointiin.
Opiskelija vastaanottaa ja antaa palautetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja tietää, mihin
niitä voi soveltaa. Opiskelija osaa laatia sisällöltään ja kieliasultaan asianmukaisia ja ymmärrettäviä
dokumentteja. Opiskelija kykenee käyttämään eri ammatillisia lähteitä kriittisesti ja monipuolisesti
sekä hyödyntämään näitä tietolähteitä i opintojakson aihepiireihin liittyvissä tehtävissä. Hän myös
osoittaa osaavansa vertailla eri lähteistä saamiaan tietoja. ohjatusti ja osallistua erilaisiin esiintymisja
vuorovaikutustilanteisiin. Opiskelija osaa viestiä alansa asiantuntijana havainnollisesti,
kiinnostavasti ja käyttäen taidokkaasti visuaalisia apuvälineitä. Hän osaa toimia tavoitteellisesti eri
rooleissa ryhmäviestintätilanteissa. Opiskelija osaa toimia projektiryhmän jäsenenä ja edistää
ryhmän toimintaa.
Opiskelija osaa arvioida omaa ja toisten viestintää ja esittää viestinnällisiä kehittämistavoitteita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen
rakennusalalla ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan ammattialallaan.
Opiskelija osaa hankkia ja soveltaa tietoa itsenäisesti ja asiantuntevasti tuottaakseen uusia
ammatillisia näkökulmia.
Opiskelija osaa laatia ammattimaisia ja viimeisteltyjä dokumentteja, joissa hän osoittaa osaavansa
analysoida, arvioida ja vertailla eri lähteistä saatua tietoa.
Opiskelija osaa viestiä alansa asiantuntijana vakuuttavasti ja vaikuttavasti ja osoittaa pystyvänsä
monipuoliseen dialogiin vaikeitakin ammatillisista aiheista. Hän toimii aktiivisesti ja
päämääräsuuntautuneesti projektin ja ryhmän hyväksi.
Opiskelija haluaa ja osaa kehittää viestintätaitojaan osana asiantuntijuuttaan ja antaa monipuolista
palautetta.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja tietää, mihin
niitä voi soveltaa. Opiskelija kykenee tiedonhankintaan opintojakson aihepiireihin liittyvistä aiheista ja
ammatillisten harjoitustöiden tarpeisiin. Opiskelija osaa laatia ymmärrettäviä dokumentteja
annettujen ohjeiden ja mallien mukaan. Opiskelija osaa toimia projektiryhmän jäsenenä ohjatusti ja
Opetussuunnitelma
Sivu 33 / 96
osallistua erilaisiin esiintymis- ja vuorovaikutustilanteisiin.
Opiskelija kykenee sekä itse- että vertaisarviointiin.
Opiskelija vastaanottaa ja antaa palautetta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kemia: koe, kirjallisuustyö ja esitelmä antavat lisäpisteitä
Loppuarvosana: Kemia 50 % + viestintä 50 %

Esitietovaatimukset

Ei ole.

Lisätiedot

Opintojaksossa arvioidaan opiskelijan kemiallista tietämystä ja keskeisten käsitteiden sekä kemiallisten ilmiöiden ymmärtämistä, tiedon hankinta- ja prosessointikykyä, kykyä soveltaa tietojaan käytännön tilanteisiin ja ammattialaansa sekä vuorovaikutusaktiivisuutta opintojakson sisällöllisten aihepiirien parissa.
Arvioinnin menetelminä käytetään opintojakson kokeita, harjoitustehtäviä, dialogeja sekä seminaarityöskentelyä. Seminaarityöskentelyssä arvioidaan opiskelijan aiheenhallinnan lisäksi hänen kykyään kirjalliseen ja suulliseen esitykseen, kykyään argumentoida ammattialansa aiheista sekä vuorovaikutus-, arviointi- ja vertaisarviointitaitoja. Seminaarityöskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon sekä viestinnälliset että sisällölliset ansiot.

Tavoitteet

Oppilas osaa simuloida rakenteen lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa ja tulkita saamiaan tuloksia:
uudisrakentaminen
Riskirakenteiden välttäminen
kun rakenteeseen tehdään muutoksia, sen rakennusfysikaalinen toiminta muuttuu
Rakenteen toiminta ei saa ainakaan heikentyä!
kuntotutkimukset ja niiden tulosten tulkinta
Mistä kosteusvaurio aiheutui?
Miten rakenne korjattava?
Akuutteja kysymyksiä, osaajia tarvitaan:
? ilmastonmuutoksen vaikutus?
? kiristyvät lämmöneristysmääräykset, matalaenergia-
ja passiivitalot

Sisältö

Lämmön ja kosteuden siirtyminen ja varastoituminen rakenteessa
Moderni tietotekniikka
eri fysikaalisten ilmiöiden yhteisvaikutus
monimutkaiset geometriat:
kylmäsillat, nurkat, maaperä ym.
rakenteen lämpö- ja kosteustekninen aikakehitys:
todellisten säätilastojen mukaiset lämpö- ja kosteusrasitukset
rakenteen kastuminen ja kuivuminen, lämmön varaaminen ym.
Simulaation toteutus ja tulosten tulkinta

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija on saavuttanut opintojakson tavoitteet välttävästi. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää opintojakson aihepiirin käsitteitä ja malleja. Opiskelija ymmärtää asiantuntijuuden kehittymisen edellytykset ja periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija on saavuttanut opintojakson tavoitteet hyvin, vaikka tiedoissa ja taidoissa onkin jollain alueilla vielä kehitettävää. Opiskelija osaa määritellä hyvin opintojakson aihepiirin käsitteitä ja malleja ja pystyy tekemään perusteltua analyysiä. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oppimaansa vapaa- ajan, opiskelun ja työelämän tilanteissa. Opiskelija ymmärtää asiantuntijuuden merkityksen opintojakson alalla ja osaa analysoida omaa asiantuntijuuttaan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija on saavuttanut opintojakson tavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi opintojakson aihepiirin käsitteet ja mallit. Opiskelija osaa analysoida sujuvasti ja perustellusti sekä esittää käytännön kehittämistoimenpiteitä. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa vapaa-ajan, opiskelun ja työelämän tilanteissa. Opiskelija osaa analysoida opintojakson alan asiantuntijuutta ja omaa asiantuntijaksi kehittymistään.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija on saavuttanut opintojakson tavoitteet välttävästi. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää opintojakson aihepiirin käsitteitä ja malleja. Opiskelija ymmärtää asiantuntijuuden kehittymisen edellytykset ja periaatteet.

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- tehdä rakennesuunnittelua tukevia rakennusfysikaalisia malleja
- mallintaa ennakkoluulottomasti aivan uudentyyppisten rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa, mikä antaa valmiudet toimia erilaisissa innovaatio- ja tuotekehitysprojekteissa
-luetella rakennuksen vaipan osat, rasitukset ja erilaiset vaipparakenteiden ratkaisut
-suunnitella rakennuksen vaipan osat (ulkoseinät, kattorakenteet ja alapohja) rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta

Sisältö

- rakennustekniset ilmavirtaukset, savupiippuilmiö, vapaa konvektio
- rakennuksen painesuhteet
- lämmönsiirtymistavat
- homogeenisen ja epähomogeenisen rakennusosan lämmönläpäisykerroin, seinämän lämpötilaprofiili
- lämpökuvauksen perusteita
- kosteus ilmassa ja rakennusmateriaaleissa
- vesihöyryn konvektio ja diffuusio
- veden kapillaarinen siirtyminen
-seinä-, katto- ja alapohjarakenteet erilaisissa rakennuksissa
-vaipparakenteiden rasitukset
-ääneneristävyysvaatimukset
-lämmöneristysvaatimukset
-kosteudeneristyksen määräykset
-lämmöneristävyyslaskelmat
-rakenteiden lämpö- ja kosteusjakaumat
-vedeneristyksen suunnittelu

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- tunnistaa ja kuvailla rakenteissa esiintyviä yksittäisiä lämmön ja kosteuden siirtymistapoja
-luetella tavallisimmat rakennuksen vaipan rakenteet ja niiden rasitukset
-luetella tärkeimmät rakennusfysikaaliseen suunnitteluun vaikuttavat määräykset
-laskea yksinkertaisen rakenteen U-arvon

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- mallintaa lämmön ja kosteuden siirtymistä yksinkertaisissa rakenteissa
-luetella rakennuksen vaipan rakenteet, niiden rasitukset ja erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut vaipan
rakenteiksi
-luetella tärkeimmät rakennusfysikaaliseen suunnitteluun vaikuttavat määräykset ja niiden sisällön
-laskea rakenteen U-arvon

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- tehdä rakennusfysikaalisia malleja, jotka tukevat vaativaa rakennesuunnittelua
- mallintaa ennakkoluulottomasti aivan uudentyyppisten rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä
-luetella rakennuksen vaipan rakenteet, niiden rasitukset ja erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut vaipan
rakenteiksi sekä analysoida niiden rakennusfysikaalista toimintaa laskennallisesti
-luetella tärkeimmät rakennusfysikaaliseen suunnitteluun vaikuttavat määräykset ja niiden sisällön

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- tunnistaa ja kuvailla rakenteissa esiintyviä yksittäisiä lämmön ja kosteuden siirtymistapoja
-luetella tavallisimmat rakennuksen vaipan rakenteet ja niiden rasitukset
-luetella tärkeimmät rakennusfysikaaliseen suunnitteluun vaikuttavat määräykset
-laskea yksinkertaisen rakenteen U-arvon

Esitietovaatimukset

Ei ole

Tavoitteet

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- tehdä rakennesuunnittelua tukevia rakennusfysikaalisia malleja
- mallintaa ennakkoluulottomasti aivan uudentyyppisten rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa, mikä antaa valmiudet toimia erilaisissa innovaatio- ja tuotekehitysprojekteissa
-luetella rakennuksen vaipan osat, rasitukset ja erilaiset vaipparakenteiden ratkaisut
-suunnitella rakennuksen vaipan osat (ulkoseinät, kattorakenteet ja alapohja) rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta

Sisältö

- rakennustekniset ilmavirtaukset, savupiippuilmiö, vapaa konvektio
- rakennuksen painesuhteet
- lämmönsiirtymistavat
- homogeenisen ja epähomogeenisen rakennusosan lämmönläpäisykerroin, seinämän lämpötilaprofiili
- lämpökuvauksen perusteita
- kosteus ilmassa ja rakennusmateriaaleissa
- vesihöyryn konvektio ja diffuusio
- veden kapillaarinen siirtyminen
-seinä-, katto- ja alapohjarakenteet erilaisissa rakennuksissa
-vaipparakenteiden rasitukset
-ääneneristävyysvaatimukset
-lämmöneristysvaatimukset
-kosteudeneristyksen määräykset
-lämmöneristävyyslaskelmat
-rakenteiden lämpö- ja kosteusjakaumat
-vedeneristyksen suunnittelu

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- tunnistaa ja kuvailla rakenteissa esiintyviä yksittäisiä lämmön ja kosteuden siirtymistapoja
-luetella tavallisimmat rakennuksen vaipan rakenteet ja niiden rasitukset
-luetella tärkeimmät rakennusfysikaaliseen suunnitteluun vaikuttavat määräykset
-laskea yksinkertaisen rakenteen U-arvon

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- mallintaa lämmön ja kosteuden siirtymistä yksinkertaisissa rakenteissa
-luetella rakennuksen vaipan rakenteet, niiden rasitukset ja erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut vaipan
rakenteiksi
-luetella tärkeimmät rakennusfysikaaliseen suunnitteluun vaikuttavat määräykset ja niiden sisällön
-laskea rakenteen U-arvon

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- tehdä rakennusfysikaalisia malleja, jotka tukevat vaativaa rakennesuunnittelua
- mallintaa ennakkoluulottomasti aivan uudentyyppisten rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä
-luetella rakennuksen vaipan rakenteet, niiden rasitukset ja erilaiset vaihtoehtoiset ratkaisut vaipan
rakenteiksi sekä analysoida niiden rakennusfysikaalista toimintaa laskennallisesti
-luetella tärkeimmät rakennusfysikaaliseen suunnitteluun vaikuttavat määräykset ja niiden sisällön

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
- kuvailla tärkeimmät rakennusfysikaaliset ilmiöt ja esittää niitä kuvaavat suureet ja lait
- tunnistaa ja kuvailla rakenteissa esiintyviä yksittäisiä lämmön ja kosteuden siirtymistapoja
-luetella tavallisimmat rakennuksen vaipan rakenteet ja niiden rasitukset
-luetella tärkeimmät rakennusfysikaaliseen suunnitteluun vaikuttavat määräykset
-laskea yksinkertaisen rakenteen U-arvon

Esitietovaatimukset

Ei ole

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee rakennusalalla tarpeelliset yleisen sekä epäorgaanisen ja fysikaalisen kemian keskeiset käsitteet ja luonnontieteelliset lainalaisuudet, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa soveltaa tietoaan ammattialallaan. Opintojaksolla opiskelija tutustuu tavallisimpiin rakennusmateriaaleihin sekä niiden alkuperään ja valmistusmenetelmiin. Opiskelija tutustuu rakennustuotteisiin ja niiden asentamiseen, huoltamiseen ja soveltuvuuteen rakennusosissa.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä rakennusmateriaalien fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja osaa perustella materiaalien käytön ja yhdisteltävyyden muiden materiaalien kanssa. Opiskelija osaa vertailla materiaalien ja tuotteiden ominaisuuksia ja arvioida niiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksissa ja ympäristöissä. Opiskelija osaa laaja-alaisesti hakea ja prosessoida sekä esitellä tietoa rakennusmateriaalien ominaisuuksista ja käytöstä.

Sisältö

Kemiallinen sidos ja yhdisteiden muodostumisen periaatteet. Hapettumis-pelkistymisilmiöt. Yhdisteiden nimeäminen.
Kemiallinen reaktio ja siihen liittyvät laskutehtävät ja energianmuutokset.
Liukoisuus, liuokset ja pitoisuuslaskut. Happo-emäsreaktiot, pH-laskut ja neutralointireaktiot. Kemiallisten aineiden turvallinen käsittely, TVATM ja käyttöturvallisuustiedotteen tulkinta.
Puun, betonin, teräksen, lasin, tiilen, kevytsorabetonin, kevytbetoni, kalkkihiekkakiven, alumiinin, kuparin ja muovien sekä pintakäsittelyaineiden kuten erilaisten rappausten, maalien ja lakkojen perusteet sekä niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet.
Sisältöä tukevat lait, määräykset ja ohjeet.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja osaa laskea perustehtäviä.
Opiskelija osaa nimetä tyypilliset rakennusmateriaalit, osaa antaa esimerkkejä niiden käytöstä ja kertoa niiden ominaisuuksista.
Opiskelija osaa etsiä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet, ymmärtää niiden merkityksen ja tietää niiden sovelluskohteet sekä osaa laskea kemian perusasioita soveltavia tehtäviä.
Opiskelija osaa selostaa rakennusmateriaalien käyttöä, kertoa niiden ominaisuuksista ja arvioida soveltuvuutta eri tilanteisiin.
Opiskelija osaa etsiä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan sekä osaa laskea opintojakson aihepiirien soveltavia laskutehtäviä. Opiskelija osaa tiedon haun perusteella analysoida, vertailla ja valita eri rakennusmateriaaleja ja
arvioida soveltuvuutta eri tilanteisiin.
Opiskelija osaa esitellä ammattimaisesti rakennusmateriaaleja, niiden ominaisuuksia ja käyttöä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja osaa laskea perustehtäviä.
Opiskelija osaa nimetä tyypilliset rakennusmateriaalit, osaa antaa esimerkkejä niiden käytöstä ja kertoa niiden ominaisuuksista.
Opiskelija osaa etsiä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista.

Esitietovaatimukset

Ei ole

Lisätiedot

Opintojakson keskeinen lähtökohta on aktiivinen osallistuminen tunneille ja harjoitustöiden tekeminen. Opiskelija omaksuu tutkivan oppijan roolin ja toteuttaa yhteistoiminnallista työskentelyä opiskelijakollegojen kanssa.

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee rakennusalalla tarpeelliset yleisen sekä epäorgaanisen ja fysikaalisen kemian keskeiset käsitteet ja luonnontieteelliset lainalaisuudet, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa soveltaa tietoaan ammattialallaan. Opintojaksolla opiskelija tutustuu tavallisimpiin rakennusmateriaaleihin sekä niiden alkuperään ja valmistusmenetelmiin. Opiskelija tutustuu rakennustuotteisiin ja niiden asentamiseen, huoltamiseen ja soveltuvuuteen rakennusosissa.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa nimetä rakennusmateriaalien fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja osaa perustella materiaalien käytön ja yhdisteltävyyden muiden materiaalien kanssa. Opiskelija osaa vertailla materiaalien ja tuotteiden ominaisuuksia ja arvioida niiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksissa ja ympäristöissä. Opiskelija osaa laaja-alaisesti hakea ja prosessoida sekä esitellä tietoa rakennusmateriaalien ominaisuuksista ja käytöstä.

Sisältö

Kemiallinen sidos ja yhdisteiden muodostumisen periaatteet. Hapettumis-pelkistymisilmiöt. Yhdisteiden nimeäminen.
Kemiallinen reaktio ja siihen liittyvät laskutehtävät ja energianmuutokset.
Liukoisuus, liuokset ja pitoisuuslaskut. Happo-emäsreaktiot, pH-laskut ja neutralointireaktiot. Kemiallisten aineiden turvallinen käsittely, TVATM ja käyttöturvallisuustiedotteen tulkinta.
Puun, betonin, teräksen, lasin, tiilen, kevytsorabetonin, kevytbetoni, kalkkihiekkakiven, alumiinin, kuparin ja muovien sekä pintakäsittelyaineiden kuten erilaisten rappausten, maalien ja lakkojen perusteet sekä niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet.
Sisältöä tukevat lait, määräykset ja ohjeet.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja osaa laskea perustehtäviä.
Opiskelija osaa nimetä tyypilliset rakennusmateriaalit, osaa antaa esimerkkejä niiden käytöstä ja kertoa niiden ominaisuuksista.
Opiskelija osaa etsiä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet, ymmärtää niiden merkityksen ja tietää niiden sovelluskohteet sekä osaa laskea kemian perusasioita soveltavia tehtäviä.
Opiskelija osaa selostaa rakennusmateriaalien käyttöä, kertoa niiden ominaisuuksista ja arvioida soveltuvuutta eri tilanteisiin.
Opiskelija osaa etsiä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan sekä osaa laskea opintojakson aihepiirien soveltavia laskutehtäviä. Opiskelija osaa tiedon haun perusteella analysoida, vertailla ja valita eri rakennusmateriaaleja ja
arvioida soveltuvuutta eri tilanteisiin.
Opiskelija osaa esitellä ammattimaisesti rakennusmateriaaleja, niiden ominaisuuksia ja käyttöä.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja osaa laskea perustehtäviä.
Opiskelija osaa nimetä tyypilliset rakennusmateriaalit, osaa antaa esimerkkejä niiden käytöstä ja kertoa niiden ominaisuuksista.
Opiskelija osaa etsiä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista.

Esitietovaatimukset

Ei ole

Lisätiedot

Opintojakson keskeinen lähtökohta on aktiivinen osallistuminen tunneille ja harjoitustöiden tekeminen. Opiskelija omaksuu tutkivan oppijan roolin ja toteuttaa yhteistoiminnallista työskentelyä opiskelijakollegojen kanssa.

Tavoitteet

Opiskelija osaa suorittaa rakennusmittauksia erilaisissa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmissä sekä niihin liittyviä geodeettisia laskutehtäviä. Edelleen opiskelija osaa käyttää trigonometrisia funktioita tasogeometrian tehtävissä, tuntee mittakaavan ja yhdenmuotoisuuden. Opiskelija osaa lämpökuvauksen periaatteet.

Sisältö

Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät
Etäisyyden ja korkeuserojen mittaaminen
Geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa
Rakenteiden paikalleen mittaus
Lämpökuvauksen perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selostaa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa avustetusti etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija tietää kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden perusasiat. Teoriakoe tulee suorittaa vähintään minimipistein sekä harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa hyvin selostaa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa hyvin geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä tietää rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija tietää suurimman osan kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden sisällöstä. Kokeet tulee suorittaa minimi-maksimipisteiden keskiarvon sisällä ja harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kiitettävästi selostaa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa kiitettävästi geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa kiitettävästi etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä tietää hyvin rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija osaa hyvin kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden sisällön monipuolisesti. Kokeet tulee suorittaa lähes maksimi pistein ja harjoitukset tulee suorittaa hyvin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tuntee koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa avustetusti geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa avustetusti etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija tuntee kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden perusasiat. Kokeet tulee suorittaa vähintään minimipistein sekä harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Tavoitteet

Opiskelija osaa suorittaa rakennusmittauksia erilaisissa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmissä sekä niihin liittyviä geodeettisia laskutehtäviä. Edelleen opiskelija osaa käyttää trigonometrisia funktioita tasogeometrian tehtävissä, tuntee mittakaavan ja yhdenmuotoisuuden. Opiskelija osaa lämpökuvauksen periaatteet.

Sisältö

Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät
Etäisyyden ja korkeuserojen mittaaminen
Geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa
Rakenteiden paikalleen mittaus
Lämpökuvauksen perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selostaa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa avustetusti etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija tietää kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden perusasiat. Teoriakoe tulee suorittaa vähintään minimipistein sekä harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa hyvin selostaa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa hyvin geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä tietää rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija tietää suurimman osan kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden sisällöstä. Kokeet tulee suorittaa minimi-maksimipisteiden keskiarvon sisällä ja harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kiitettävästi selostaa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa kiitettävästi geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa kiitettävästi etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä tietää hyvin rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija osaa hyvin kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden sisällön monipuolisesti. Kokeet tulee suorittaa lähes maksimi pistein ja harjoitukset tulee suorittaa hyvin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tuntee koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa avustetusti geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa avustetusti etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija tuntee kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden perusasiat. Kokeet tulee suorittaa vähintään minimipistein sekä harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Tavoitteet

Opiskelija osaa suorittaa rakennusmittauksia erilaisissa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmissä sekä niihin liittyviä geodeettisia laskutehtäviä. Edelleen opiskelija osaa käyttää trigonometrisia funktioita tasogeometrian tehtävissä, tuntee mittakaavan ja yhdenmuotoisuuden. Opiskelija osaa lämpökuvauksen periaatteet.

Sisältö

Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät
Etäisyyden ja korkeuserojen mittaaminen
Geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa
Rakenteiden paikalleen mittaus
Lämpökuvauksen perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selostaa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa avustetusti etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija tietää kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden perusasiat. Teoriakoe tulee suorittaa vähintään minimipistein sekä harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa hyvin selostaa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa hyvin geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä tietää rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija tietää suurimman osan kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden sisällöstä. Kokeet tulee suorittaa minimi-maksimipisteiden keskiarvon sisällä ja harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kiitettävästi selostaa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa kiitettävästi geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa kiitettävästi etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä tietää hyvin rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija osaa hyvin kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden sisällön monipuolisesti. Kokeet tulee suorittaa lähes maksimi pistein ja harjoitukset tulee suorittaa hyvin.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tuntee koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät. Osaa avustetusti geodeettiset laskutehtävät rakennusmittauksissa. Osaa avustetusti etäisyyden ja korkeuserojen mittaamisen sekä rakenteiden kartoituksen ja paikalleenmittauksen. Opiskelija tuntee kiinteistön lämpökuvauksen eri osa-alueiden perusasiat. Kokeet tulee suorittaa vähintään minimipistein sekä harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee rakennusprojektin eri osa-alueet ja tietää niiden periaatteet sekä osaa soveltaa niitä projektinhallinnassa. Lisäksi opiskelija tietää miten nämä eri osa-alueet liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Jakson lopussa opiskelijan odotetaan osaavan vähintään:
- selostaa rakennusprojektin eri osa-alueiden periaatteet (ajanhallinta, kustannushallinta, laadunhallinta, työturvallisuus, hankintatoimi, riskienhallinta ja viestinnän)
- selostaa miten nämä eri osa-alueet liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa

Sisältö

Rakennusprojektin suunnitelmat ja niiden avulla projektin johtaminen:
- projektisuunnitelma
- ajanhallinta
- kustannushallinta
- laadunhallinta
- työturvallisuus
- hankintatoimi
- riskienhallinta
- viestintä
Edellä mainittujen osa-alueiden liittyminen ja vaikutus toisiinsa
Kurssilla käydään soveltuvin osin läpi ajankohtaisia aiheita rakentamisen projektinhallintaan liittyen.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Osaa selostaa rakennusprojektin hallintaan liittyvien eri osa-alueiden perusteet. Opiskelija tietää projektinhallintaan liittyvien osa-alueiden merkityksen toisiinsa nähden.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa laatia rakennusprojektin hallintaan tarvittavia suunnitelmia ja käyttää niitä projektin ohjaamisessa. Opiskelija osaa soveltaa näitä suunnitelmia kokonaisuutena.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa laatia rakennusprojektin hallintaan tarvittavia suunnitelmia ja soveltaa niitä hyvin projektin ohjaamisessa. Opiskelija tietää projektinhallintaan liittyvien osa-alueiden merkityksen toisiinsa nähden hyvin sekä osaa soveltaa niitä eri tilanteissa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Osaa selostaa rakennusprojektin hallintaan liittyvien eri osa-alueiden perusteet. Opiskelija tietää projektinhallintaan liittyvien osa-alueiden merkityksen toisiinsa nähden.

Esitietovaatimukset

Rakentamistalouden perusteet, Kustannushallinta, Sopimustekniikka ja hankinnat, Tuotannonohjaus

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmät ja välineet sekä osaa selittää eroavaisuudet CAD-suunnittelun ja tietomallin välillä. Opiskelija osaa laatia yksinkertaisen rakennuksen tietomallin, jota voidaan hyödyntää piirustusten luomisen, rakenteiden suunnittelun, määräluetteloiden tekemisen, projektinhallinnan ym. jatkokäyttöön. Opiskelija osaa laatia aikatauluja.

Sisältö

Tutustutaan alan suunnittelu- ja aikatauluohjelmistojen käyttöön ja niiden ominaisuuksiin.
BIM-perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
- kuvata tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmät ja välineet sekä osaa selittää eroavaisuudet CAD-suunnittelun ja tietomallin välillä
- laatia yksinkertaisen rakennuksen tietomallin,
- laatia yksinkertaisia aikatauluja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- käyttää tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmiä ja välineitä
- laatia rakennuksen tietomallin, jota voidaan hyödyntää piirustusten luomisen, rakenteiden suunnittelun, määräluetteloiden tekemisen, projektinhallinnan ym. jatkokäyttöön.
- laatia aikatauluja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- soveltaa opittua hyvin

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa:
- kuvata tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmät ja välineet sekä osaa selittää eroavaisuudet CAD-suunnittelun ja tietomallin välillä
- laatia yksinkertaisen rakennuksen tietomallin,
- laatia yksinkertaisia aikatauluja.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmät ja välineet sekä osaa selittää eroavaisuudet CAD-suunnittelun ja tietomallin välillä. Opiskelija osaa laatia yksinkertaisen rakennuksen tietomallin, jota voidaan hyödyntää piirustusten luomisen, rakenteiden suunnittelun, määräluetteloiden tekemisen, projektinhallinnan ym. jatkokäyttöön. Opiskelija osaa laatia aikatauluja.

Sisältö

Tutustutaan alan suunnittelu- ja aikatauluohjelmistojen käyttöön ja niiden ominaisuuksiin.
BIM-perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
- kuvata tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmät ja välineet sekä osaa selittää eroavaisuudet CAD-suunnittelun ja tietomallin välillä
- laatia yksinkertaisen rakennuksen tietomallin,
- laatia yksinkertaisia aikatauluja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- käyttää tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmiä ja välineitä
- laatia rakennuksen tietomallin, jota voidaan hyödyntää piirustusten luomisen, rakenteiden suunnittelun, määräluetteloiden tekemisen, projektinhallinnan ym. jatkokäyttöön.
- laatia aikatauluja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- soveltaa opittua hyvin

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa:
- kuvata tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmät ja välineet sekä osaa selittää eroavaisuudet CAD-suunnittelun ja tietomallin välillä
- laatia yksinkertaisen rakennuksen tietomallin,
- laatia yksinkertaisia aikatauluja.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kuvata tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmät ja välineet sekä osaa selittää eroavaisuudet CAD-suunnittelun ja tietomallin välillä. Opiskelija osaa laatia yksinkertaisen rakennuksen tietomallin, jota voidaan hyödyntää piirustusten luomisen, rakenteiden suunnittelun, määräluetteloiden tekemisen, projektinhallinnan ym. jatkokäyttöön. Opiskelija osaa laatia aikatauluja.

Sisältö

Tutustutaan alan suunnittelu- ja aikatauluohjelmistojen käyttöön ja niiden ominaisuuksiin.
BIM-perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
- kuvata tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmät ja välineet sekä osaa selittää eroavaisuudet CAD-suunnittelun ja tietomallin välillä
- laatia yksinkertaisen rakennuksen tietomallin,
- laatia yksinkertaisia aikatauluja.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- käyttää tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmiä ja välineitä
- laatia rakennuksen tietomallin, jota voidaan hyödyntää piirustusten luomisen, rakenteiden suunnittelun, määräluetteloiden tekemisen, projektinhallinnan ym. jatkokäyttöön.
- laatia aikatauluja.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- soveltaa opittua hyvin

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa:
- kuvata tietokoneavusteisen suunnittelun menetelmät ja välineet sekä osaa selittää eroavaisuudet CAD-suunnittelun ja tietomallin välillä
- laatia yksinkertaisen rakennuksen tietomallin,
- laatia yksinkertaisia aikatauluja.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selostaa
- ympäristörakentamisen perustamisvaatimukset ja -tavat
- pohjavesien suojelun perusteet
- kestävän kehityksen periaatteet
- jäteveden puhdistuksen perusteet
- ympäristöluvat ja lupaviranomaiset
- YVA:n vaikutuksista ympäristötekniikkaan

Sisältö

- pohjavesien suojelu rakentamisessa
- kestävän kehityksen huomioiminen rakentamisessa
- jätevedet ja hulevedet rakentamisen aikana
- ympäristöluvat ja lupaviranomaiset
- ympäristövaikutusten arviointimenettely

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa esittää
- ympäristörakentamisen perustamisvaatimukset ja -tavat
- pohjavesien suojelun perusteet
- vesiensuojelun perusasiat
- ympäristöluvan keskeisimmät asiat

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ja vertailla
- ympäristörakentamisen perustamisvaatimuksia ja -tapoja
- pohjavesien suojelumenetelmiä
- vesiensuojelumenetelmiä
- ympäristölupien vaatimuksia

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja kehittää
- ympäristörakentamisen perustamisvaatimuksia ja -tapoja
- pohjavesien suojeluratkaisuja
- vesiensuojelua kokonaisuutena
- ympäristöluvan mukaisia menetelmiä ja ymmärtää ympäristöluvan / YVA:n yhteyden.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa esittää
- ympäristörakentamisen perustamisvaatimukset ja -tavat
- pohjavesien suojelun perusteet
- vesiensuojelun perusasiat
- ympäristöluvan keskeisimmät asiat

Tavoitteet

Opintojakson osaamistavoitteet
- rakennushankkeen vaiheet ja osapuolet
- rakennusalan merkityksen yhteiskunnassa
- rakentamisen toimialat
- rakentamistalouden keskeisten osa-alueiden perusteet
- rakentamis- ja hanketalouden keskeiset käsitteet

Sisältö

Rakentamistalouden eri osa-alueiden perusteet: rakennushankkeen vaiheet ja osapuolet, rakentaminen yhteiskunnassa, rakennusurakka, hanketalous, kustannuslaskenta, aikataulut, laadunvarmistus, hankintatoimi, kiinteistöjohtaminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa rakennushankkeen vaiheet ja osapuolet. Opiskelija tietää rakentamistalouden
perusteiden keskeisimmät käsitteet. Opiskelija tietää rakennusalan merkityksen yhteiskunnassa.
Opiskelija tietää rakentamistalouden perusteiden eri osa-alueet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata rakentamistalouden eri osa-alueiden sisältöjä. Opiskelija tuntee
rakennusprojektin etenemisen periaatteet ja tietää tuotannonhallinnan keskeiset suunnitelmat.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee rakentamistalouden eri osa-alueiden sisällön ja niiden yhteyden toisiinsa.
Opiskelija osaa rakentamistalouteen liittyvät käsitteet monipuolisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa rakennushankkeen vaiheet ja osapuolet. Opiskelija tietää rakentamistalouden
perusteiden keskeisimmät käsitteet. Opiskelija tietää rakennusalan merkityksen yhteiskunnassa.
Opiskelija tietää rakentamistalouden perusteiden eri osa-alueet.

Esitietovaatimukset

Ei vaatimuksia.

Tavoitteet

Opintojakson osaamistavoitteet
- rakennushankkeen vaiheet ja osapuolet
- rakennusalan merkityksen yhteiskunnassa
- rakentamisen toimialat
- rakentamistalouden keskeisten osa-alueiden perusteet
- rakentamis- ja hanketalouden keskeiset käsitteet

Sisältö

Rakentamistalouden eri osa-alueiden perusteet: rakennushankkeen vaiheet ja osapuolet, rakentaminen yhteiskunnassa, rakennusurakka, hanketalous, kustannuslaskenta, aikataulut, laadunvarmistus, hankintatoimi, kiinteistöjohtaminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa rakennushankkeen vaiheet ja osapuolet. Opiskelija tietää rakentamistalouden
perusteiden keskeisimmät käsitteet. Opiskelija tietää rakennusalan merkityksen yhteiskunnassa.
Opiskelija tietää rakentamistalouden perusteiden eri osa-alueet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kuvata rakentamistalouden eri osa-alueiden sisältöjä. Opiskelija tuntee
rakennusprojektin etenemisen periaatteet ja tietää tuotannonhallinnan keskeiset suunnitelmat.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee rakentamistalouden eri osa-alueiden sisällön ja niiden yhteyden toisiinsa.
Opiskelija osaa rakentamistalouteen liittyvät käsitteet monipuolisesti.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa rakennushankkeen vaiheet ja osapuolet. Opiskelija tietää rakentamistalouden
perusteiden keskeisimmät käsitteet. Opiskelija tietää rakennusalan merkityksen yhteiskunnassa.
Opiskelija tietää rakentamistalouden perusteiden eri osa-alueet.

Esitietovaatimukset

Ei vaatimuksia.

Tavoitteet

Opintojaksolla sovelletaan aikaisemmilla opintojaksoilla opittuja projektinhallintaan liittyviä asioita.
Opintojakson jälkeen opiskelija:
- osaa projektikehityshankkeen päävaiheet ja periaatteet
- ymmärtää projektiliiketoiminnan merkityksen rakennusliikkeen toiminnassa
- ymmärtää projektin talouden pääperiaatteet
- osaa itse muodostaa tavoitteen annetulle projektille
- osaa asettaa asiakkaan vaatimukset tavoitteeksi suunnitteluryhmälle
- ymmärtää suunnittelunohjauksen pääperiaatteet projektin eri vaiheissa
- osaa kehittää projektikehityshankkeen kannattavuutta.

Sisältö

Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen hankkeeseen maanhankinnasta kohteen luovutukseen erityisesti suunnittelunohjaukseen ja rakennuttamisen näkökulmasta. Jaksolla käydään lävitse hankesuunnitelman tavoitteen jalostuminen eri suunnitteluratkaisujen kautta lopputuotteeksi.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää projektikehityshankkeen toteutuksen periaatteet, toimintatavat ja eri osapuolten roolit hankkeessa. Opiskelija ymmärtää rakennusprojektin talouden pääperiaatteet, osaa sisällön ohjauksen sekä tavoitteen asettamisen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa kurssin asioita projektikehityshankkeessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa monipuolisesti soveltaa kurssin asioita projektikehityshankkeessa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija tietää projektikehityshankkeen toteutuksen periaatteet, toimintatavat ja eri osapuolten roolit hankkeessa. Opiskelija ymmärtää rakennusprojektin talouden pääperiaatteet, osaa sisällön ohjauksen sekä tavoitteen asettamisen.

Esitietovaatimukset

Rakentamistalouden perusteet, Kustannushallinta, Sopimustekniikka ja hankinnat, Tuotannonohjaus

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa
- selostaa rakennusrungon tehtävät
- selostaa erilaisten jäykistämismenetelmien toimintaperiaatteet
- laskea rakennuksen jäykistävään järjestelmään kohdistuvat kuormitukset
- laskea kuormien jakautumisen jäykistäville rakenteille
- suunnitella jäykistävän teräsbetoniseinän liitoksineen
- suunnitella elementtirakennukseen tarvittavat sideteräkset
- suunnitella raudoittamattomia betonirakenteita
- huomioida jatkuvan sortumisen estämisen

Sisältö

Rakennusrungon tehtävät
Rakenteiden vinoudesta aiheutuvat vaakakuormat
Kokonaistuulikuorma
Vaakavoimien jakautuminen jäykistäville pystyrakenteille
Ontelolaattatason mitoitus
Teräsbetoniseinän mitoitus
Sideteräkset EN 1992-1-1 mukaan
Jatkuvan sortumisen huomioiminen

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee yllä olevat opintojakson tavoitteiden mukaiset keskeiset asiat tyydyttävästi ja on tehnyt opintojaksoon vaaditut tehtävät.

Toteutussuunnitelmassa tarkennetaan hyväksytyn suorituksen arviointikriteereitä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee yllä olevat opintojakson tavoitteiden mukaiset keskeiset asiat hyvin ja on tehnyt opintojaksoon vaaditut tehtävät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee yllä olevat opintojakson tavoitteiden mukaiset keskeiset asiat kiitettävästi ja on tehnyt opintojaksoon vaaditut tehtävät.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee yllä olevat opintojakson tavoitteiden mukaiset keskeiset asiat tyydyttävästi ja on tehnyt opintojaksoon vaaditut tehtävät.

Toteutussuunnitelmassa tarkennetaan hyväksytyn suorituksen arviointikriteereitä.

Esitietovaatimukset

Statiikka 1, Statiikka 2, Lujuusoppi, Rakennesuunnittelun jatkokurssi, Betonirakenteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa
tunnistaa veto- ja puristusjännityksen sauvassa
tunnistaa leikkausjännityksen
esittää muodonmuutosten ja siirtymien periaatteet
toistaa palkin taipuman
selittää palkin mitoituksen taivutukselle
tunnistaa sydänkuvion
ratkaista ristikoiden sauvavoimia
esittää puristetun sauva nurjahduksen
selittää puristetun sauvan mitoituksen

Sisältö

Lujuusopin perusotaksumat ja materiaalien mekaaniset ominaisuudet
Jännitykset sauvan poikkileikkauksessa: veto/puristus, taivutus, leikkaus
Kimmoiset muodonmuutokset ja siirtymät: veto/puristus, lämpötila
Palkin taipumaviivat ja voimasuurepinnat ilman lukuarvoja ja laskelmia
Yksinkertaisen palkin taipuma taulukoilla
Palkin mitoituksen periaate
Poikkileikkauksen sydänkuvio
Ristikoiden sauvavoimat
Eulerin nurjahdusteoria
Puristetun nurjahdusvaaraisen sauvan mitoituksen periaate
Väännön periaate
Soveltuvien tietokoneohjelmien hyödyntäminen käsinlaskennan tulosten tarkastamisessa

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
tunnistaa veto- ja puristusjännityksen sauvassa
tunnistaa leikkausjännityksen
esittää muodonmuutosten ja siirtymien periaatteet
toistaa palkin taipuman
selittää palkin mitoituksen taivutukselle
tunnistaa sydänkuvion
esittää ristikon sauvavoimia
esittää puristetun sauvan nurjahduksen
selittää puristetun sauvan mitoituksen

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
laskea veto- ja puristusjännityksen sauvassa
löytää ja laskee leikkausjännityksen
laskea muodonmuutokset ja siirtymät
soveltaa palkin taipumaa
mitoittaa palkin taivutukselle
määrittää sydänkuvion
laskea ristikon sauvavoimia
laskea puristetun sauvan nurjahduksen
mitoittaa puristetun sauvan

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
tulkita ja laskee veto- ja puristusjännityksen sauvassa
tutkia ja määrittää leikkausjännityksen
johtaa ja laskee muodonmuutokset ja siirtymät
yleistää ja soveltaa palkin taipumaa
mitoittaa ja kehittää palkin taivutukselle
soveltaa sydänkuviota
laskea soveltaen ristikon sauvavoimia
tutkia ja johtaa puristetun sauvan nurjahduksen
mitoittaa ja perustelee puristetun sauvan

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
tunnistaa veto- ja puristusjännityksen sauvassa
tunnistaa leikkausjännityksen
esittää muodonmuutosten ja siirtymien periaatteet
toistaa palkin taipuman
selittää palkin mitoituksen taivutukselle
tunnistaa sydänkuvion
esittää ristikon sauvavoimia
esittää puristetun sauvan nurjahduksen
selittää puristetun sauvan mitoituksen

Esitietovaatimukset

Statiikka

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää rakennusrungon toiminnan ja eri rakenneosien toiminnan. Opiskelija tuntee erilaiset elementtirunkorakenteet. Opiskelijalla on käsitys erilaisista rungon toteutusmahdollisuuksista. Opiskelijalla on käsitys julkisivu- ja sisävalmistustöistä.
-----
Opiskelija osaa laskea pientalon jäykistyksen seinälevyillä. Opiskelija osaa vertailla erilaisten runkorakennevaihtoehtojen eroja.

Sisältö

Rakennuksen ja rungon tehtävät
Runkoon kohdistuvat kuormat
Palkit
Pilarit
Perustusrakenteet
Laatat ja levyt
Kehät ja kaaret
Paikallavalurungot
Elementtirungot
Rungon jäykistäminen
Puurungot
Teräsrungot
Muuratut rungot
Runkorakenteiden laadunvarmistus
Runkorakenteiden palomitoitusperiaatteet
Kuorirakenteet
Julkisivu- ja sisävalmistustyöt.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa vähintään selostaa rakennusrungon toiminnan ja eri rakenneosien toiminnan. Opiskelija osaa listata erilaiset elementtirunkorakenteet. Opiskelijalla osaa selostaa erilaiset rungon toteutusmahdollisuudet. Opiskelija osaa selostaa erilaiset julkisivu- ja sisävalmistustyöt. Harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa hyvin listata erilaiset elementtirunkorakenteet. Opiskelijalla osaa hyvin selostaa erilaiset rungon toteutusmahdollisuudet. Opiskelija osaa hyvin selostaa erilaiset julkisivu- ja sisävalmistustyöt. Harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää ja osaa erittäin hyvin selostaa rakennusrungon toiminnan ja eri rakenneosien toiminnan. Opiskelija osaa erittäin hyvin listata erilaiset elementtirunkorakenteet. Opiskelijalla osaa erittäin hyvin selostaa erilaiset rungon toteutusmahdollisuudet. Opiskelija osaa erittäin hyvin selostaa erilaiset julkisivu- ja sisävalmistustyöt. Harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti annetussa aikataulussa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa vähintään selostaa rakennusrungon toiminnan ja eri rakenneosien toiminnan. Opiskelija osaa listata erilaiset elementtirunkorakenteet. Opiskelijalla osaa selostaa erilaiset rungon toteutusmahdollisuudet. Opiskelija osaa selostaa erilaiset julkisivu- ja sisävalmistustyöt. Harjoitukset tulee suorittaa hyväksytysti.

Esitietovaatimukset

Ei ole

Tavoitteet

Opiskelija tietää rakennushankkeiden eri urakka- ja toteutusmuodot. Opiskelija osaa valita oikean urakkamuodon tavanomaiseen rakennushankkeeseen. Opiskelija tietää eri sopimusasiakirjat sekä urakoihin liittyvän lainsäädännön. Opiskelija tietää yleisten sopimusehtojen ja konsulttitoiminnan sopimusehtojen sisällön. Opiskelija osaa hankintatoimen ja aliurakkasopimusten teon perusteet. Opiskelija osaa laatia urakkasopimuksia tavanomaisia töitä varten.

Sisältö

Rakennushankkeen vaiheet, päätuotokset ja osapuolet
Konsultti- ja urakkasopimukset sekä niiden ehdot
Toteutus- ja urakkamuodot
Urakka-asiakirjat ja niiden käyttö
Alihankinnat ja niiden ohjaus sekä työmaalogistiikka

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa soveltaa eri urakkamuotojen ja sopimustekniikan osaamistaan, laatia tavanomaisen urakkasopimuksen sekä ratkaista yksinkertaisia sopimusongelmia urakkasopimukseen ja sopimusehtoihin perustuen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa soveltaa eri urakkamuotojen ja sopimustekniikan osaamistaan, laatia tavanomaisen urakkasopimuksen sekä ratkaista yksinkertaisia sopimusongelmia urakkasopimukseen ja sopimusehtoihin perustuen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kiitettävästi soveltaa sopimustekniikan osaamistaan, valita soveltuvan urakkamuodon hankkeeseen sekä laatia urakkasopimuksen sekä siihen liittyviä tarvittavia asiakirjoja. Opiskelija pystyy ratkaisemaan ongelmia sopimuksiin ja sopimusehtoihin perustuen.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa soveltaa eri urakkamuotojen ja sopimustekniikan osaamistaan, laatia tavanomaisen urakkasopimuksen sekä ratkaista yksinkertaisia sopimusongelmia urakkasopimukseen ja sopimusehtoihin perustuen.

Esitietovaatimukset

Rakentamistalouden perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa
määritellä voiman ja momentin
yhdistellä voimia
laskea voiman momentin pisteen suhteen
korvata voimasysteemin toisella
esittää kappaleeseen vaikuttavat voimat ja piirtää vapaakappalekuvio
kirjoittaa kappaleen tasapainoyhtälöt
ratkaista tasapainoyhtälöiden avulla voimasuureita
ratkaista sauvarakenteen tukireaktiot
tunnistaa staattisesti määrätty sauvarakenne
tunnistaa kaatumisen
esittää kitkavoiman
laskea sauvarakenteen sisäisiä voimasuureita
piirtää voimasuurepintoja
Tiedolliset oppimistulokset:
Opiskelija tuntee statiikan peruskäsitteet. Hän pystyy selittämään jäykän kappaleen tasapainon merkityksen. Hän pystyy selittämään sisäisten ja ulkoisten voimien merkityksen jäykän kappaleen tasapainotarkasteluissa. Opiskelija pystyy esittämään jäykän kappaleen tasapainoon vaikuttavat seikat myös kaatumisen yhteydessä sekä silloin, kun tasapainoa pitää yllä kitka. Opiskelija osaa selittää kappaleen sisäisten voimasuureiden merkityksen sen koossa pysymisen kannalta. Opiskelija pystyy selittämään sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden merkkisäännöt ja voimasuurepintojen tarkoituksen.
Taidolliset oppimistulokset :
Opiskelija osaa käsitellä voimasysteemejä ja muodostaa ekvivalentin voimasysteemin. Hän osaa muodostaa vapaakappalekuvion ja käyttää sitä. Hän osaa muodostaa ja ratkaista tasapainoyhtälöitä. Hän osaa ratkaista köysivoimat ja muita yksinkertaisia sisäisiä voimia. Hän tunnistaa staattisesti määrätyn sauvarakenteen ja osaa ratkaista sen tukireaktiot. Opiskelija osaa suorittaa jäykän kappaleen kaatumistarkastelut sekä käsitellä myös kitkavoiman osana tasapainosysteemiä. Opiskelija osaa ratkaista tavanomaisten sauvarakenteiden sisäiset voimasuureet tasapainoyhtälöillä ja osaa muodostaa rasituskuviot.

Sisältö

Statiikan peruskäsitteet perustuen Newtonin mekaniikan lakeihin
Voimasysteemien käsittely
Voimasysteemin momentti pisteen suhteen, voimapari
Voimasysteemin korvaaminen resultantilla, ekvivalentti voimasysteemi
Voimasysteemin käsittely 3-ulotteisessa avaruudessa
Jakautunut voima
Partikkelin ja kappaleen tasapaino
Vapaakappalekuvioiden muodostaminen ja käyttö
Sisäiset ja ulkoiset voimat osana tasapainosysteemiä
Köysivoimat köysi- ja taljasysteemeissä
Sauvarakenteiden tukireaktiot
Nivelrakenteiden tukireaktiot
Staattisesti määrätyn rakenteen tunnistaminen
Jäykän kappaleen kaatuminen
Kitkavoima osana tasapainosysteemiä
Sauvarakenteen sisäiset voimasuureet ja niiden merkkisäännöt
Palkin ja kehärakenteen sisäisten voimasuureiden lausekkeet
Voimasuurepinnat
Nivelrakenteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
esittää voimasysteemien käsittelyä
määritellä ekvivalentin voimasysteemin periaatteet
toistaa tasapainoyhtälöiden periaatteita
esittää voimasuureiden ja tukireaktioiden ratkaisun periaatteet
tunnistaa kappaleen kaatumisen
esittää kitkavoiman periaatteen
kirjoittaa sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden lausekkeita
toistaa voimasuurepintoja

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
käsitellä ja ratkaista voimasysteemejä
muodostaa ekvivalentin voimasysteemin
kirjoittaa tasapainoyhtälöitä
löytää ja ratkaista kysytyt voimasuureet ja tukireaktiot
analysoida kappaleen kaatumista
laskea ja soveltaa kitkavoimaa
kirjoittaa ja soveltaa sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden lausekkeita
ratkaista voimasuurepintoja

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
johtaa ja analysoi voimasysteemejä
muodostaa ja perustella vaativan ekvivalentin voimasysteemin
kirjoittaa ja soveltaa kappaleen tasapainoyhtälöitä
johtaa ja ratkaista kysytyt voimasuureet ja tukireaktiot
johtaa laskentamallin kappaleen kaatumisesta
kehittää ja soveltaa mallia kitkavoimalle
ratkaista ja soveltaa sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden lausekkeet
ratkaista ja yleistää voimasuurepintoja

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
esittää voimasysteemien käsittelyä
määritellä ekvivalentin voimasysteemin periaatteet
toistaa tasapainoyhtälöiden periaatteita
esittää voimasuureiden ja tukireaktioiden ratkaisun periaatteet
tunnistaa kappaleen kaatumisen
esittää kitkavoiman periaatteen
kirjoittaa sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden lausekkeita
toistaa voimasuurepintoja

Esitietovaatimukset

Algebra, trigonometria, vektorilaskenta, Newtonin mekaniikka

Tavoitteet

Opiskelija osaa
määritellä voiman ja momentin
yhdistellä voimia
laskea voiman momentin pisteen suhteen
korvata voimasysteemin toisella
esittää kappaleeseen vaikuttavat voimat ja piirtää vapaakappalekuvio
kirjoittaa kappaleen tasapainoyhtälöt
ratkaista tasapainoyhtälöiden avulla voimasuureita
ratkaista sauvarakenteen tukireaktiot
tunnistaa staattisesti määrätty sauvarakenne
tunnistaa kaatumisen
esittää kitkavoiman
laskea sauvarakenteen sisäisiä voimasuureita
piirtää voimasuurepintoja
Tiedolliset oppimistulokset:
Opiskelija tuntee statiikan peruskäsitteet. Hän pystyy selittämään jäykän kappaleen tasapainon merkityksen. Hän pystyy selittämään sisäisten ja ulkoisten voimien merkityksen jäykän kappaleen tasapainotarkasteluissa. Opiskelija pystyy esittämään jäykän kappaleen tasapainoon vaikuttavat seikat myös kaatumisen yhteydessä sekä silloin, kun tasapainoa pitää yllä kitka. Opiskelija osaa selittää kappaleen sisäisten voimasuureiden merkityksen sen koossa pysymisen kannalta. Opiskelija pystyy selittämään sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden merkkisäännöt ja voimasuurepintojen tarkoituksen.
Taidolliset oppimistulokset :
Opiskelija osaa käsitellä voimasysteemejä ja muodostaa ekvivalentin voimasysteemin. Hän osaa muodostaa vapaakappalekuvion ja käyttää sitä. Hän osaa muodostaa ja ratkaista tasapainoyhtälöitä. Hän osaa ratkaista köysivoimat ja muita yksinkertaisia sisäisiä voimia. Hän tunnistaa staattisesti määrätyn sauvarakenteen ja osaa ratkaista sen tukireaktiot. Opiskelija osaa suorittaa jäykän kappaleen kaatumistarkastelut sekä käsitellä myös kitkavoiman osana tasapainosysteemiä. Opiskelija osaa ratkaista tavanomaisten sauvarakenteiden sisäiset voimasuureet tasapainoyhtälöillä ja osaa muodostaa rasituskuviot.

Sisältö

Statiikan peruskäsitteet perustuen Newtonin mekaniikan lakeihin
Voimasysteemien käsittely
Voimasysteemin momentti pisteen suhteen, voimapari
Voimasysteemin korvaaminen resultantilla, ekvivalentti voimasysteemi
Voimasysteemin käsittely 3-ulotteisessa avaruudessa
Jakautunut voima
Partikkelin ja kappaleen tasapaino
Vapaakappalekuvioiden muodostaminen ja käyttö
Sisäiset ja ulkoiset voimat osana tasapainosysteemiä
Köysivoimat köysi- ja taljasysteemeissä
Sauvarakenteiden tukireaktiot
Nivelrakenteiden tukireaktiot
Staattisesti määrätyn rakenteen tunnistaminen
Jäykän kappaleen kaatuminen
Kitkavoima osana tasapainosysteemiä
Sauvarakenteen sisäiset voimasuureet ja niiden merkkisäännöt
Palkin ja kehärakenteen sisäisten voimasuureiden lausekkeet
Voimasuurepinnat
Nivelrakenteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa
esittää voimasysteemien käsittelyä
määritellä ekvivalentin voimasysteemin periaatteet
toistaa tasapainoyhtälöiden periaatteita
esittää voimasuureiden ja tukireaktioiden ratkaisun periaatteet
tunnistaa kappaleen kaatumisen
esittää kitkavoiman periaatteen
kirjoittaa sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden lausekkeita
toistaa voimasuurepintoja

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa
käsitellä ja ratkaista voimasysteemejä
muodostaa ekvivalentin voimasysteemin
kirjoittaa tasapainoyhtälöitä
löytää ja ratkaista kysytyt voimasuureet ja tukireaktiot
analysoida kappaleen kaatumista
laskea ja soveltaa kitkavoimaa
kirjoittaa ja soveltaa sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden lausekkeita
ratkaista voimasuurepintoja

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa
johtaa ja analysoi voimasysteemejä
muodostaa ja perustella vaativan ekvivalentin voimasysteemin
kirjoittaa ja soveltaa kappaleen tasapainoyhtälöitä
johtaa ja ratkaista kysytyt voimasuureet ja tukireaktiot
johtaa laskentamallin kappaleen kaatumisesta
kehittää ja soveltaa mallia kitkavoimalle
ratkaista ja soveltaa sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden lausekkeet
ratkaista ja yleistää voimasuurepintoja

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa
esittää voimasysteemien käsittelyä
määritellä ekvivalentin voimasysteemin periaatteet
toistaa tasapainoyhtälöiden periaatteita
esittää voimasuureiden ja tukireaktioiden ratkaisun periaatteet
tunnistaa kappaleen kaatumisen
esittää kitkavoiman periaatteen
kirjoittaa sauvarakenteiden sisäisten voimasuureiden lausekkeita
toistaa voimasuurepintoja

Esitietovaatimukset

Algebra, trigonometria, vektorilaskenta, Newtonin mekaniikka

Tavoitteet

Opiskelija osaa rakentamisen ohjaus- ja valvontamekanismit rakennushankkeen eri vaiheissa. Opiskelija osaa analysoida rakennettua ympäristöä. Opiskelija osaa huomioida sekä sisä- ja ulkopuolelta rakenteisiin kohdistuvat sääolosuhteista ja toiminnasta johtuvat rasitukset. Opiskelija osaa Infrarakentamisen periaatteet. Opiskelija osaa talotekniikan tilavarausten merkityksen.

Sisältö

Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen periaatteet ja menetelmät
Rakennushankkeen asiakirjat ja piirustusmerkinnät
Rakennushankkeen kulku ja osapuolet
Tyypillisimmät rakennustyypit ja päärakennusosat
Pientalon tila- ja rakenneratkaisut.
Lämmön-, veden-, palo- ja ääneneristäminen
Rakennuksen vaipan, katon ja lähiympäristön veden poisjohtaminen
Talotekniikan tilavaraukset
Infran perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelijan osaa
- antaa esimerkkejä maankäytön ja rakentamisen ohjausmekanismeista
- antaa esimerkkejä lämmön-, veden-, palo- ja ääneneristyksistä
- eritellä rakennustyyppejä ja tunnistaa rakennusosat
- tuntitehtävät ja harjoitustyöt on palautettu hyväksytysti
- opiskelija tuntiaktiivisuus on kohtuullista
- antaa esimerkkejä infrarakentamisen periaatteista
-antaa esimerkkejä talotekniikan tilavaruksista

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelijan osaa
- selostaa ja tulkita maankäytön ja rakentamisen ohjausmekanismeja
- selostaa rakennuksen eri eristystarpeet
- selostaa rakennetun ympäristön ja rakennusten ominaisuuksia
- tuntitehtävät ja harjoitustyöt on palautettu ohjeiden mukaisesti
- opiskelija tuntiaktiivisuus osoittaa mukanaoloa
- selostaa esimerkkejä infrarakentamisen periaatteista
- selostaa esimerkkejä talotekniikan tilavaruksista

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelijan osaa
- analysoida ja vertailla rakentamisen ohjausmekanismeja
- soveltaa infrarakentamisen periaatteita
- tuntitehtävien ja harjoitustöiden teko osoittaa itsenäistä ajattelua
- opiskelija tuntiaktiivisuus osoittaa kiinnostusta ja oma-aloitteisuutta aiheeseen

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelijan osaa
- antaa esimerkkejä maankäytön ja rakentamisen ohjausmekanismeista
- antaa esimerkkejä lämmön-, veden-, palo- ja ääneneristyksistä
- eritellä rakennustyyppejä ja tunnistaa rakennusosat
- tuntitehtävät ja harjoitustyöt on palautettu hyväksytysti
- opiskelija tuntiaktiivisuus on kohtuullista
- antaa esimerkkejä infrarakentamisen periaatteista
-antaa esimerkkejä talotekniikan tilavaruksista

Tavoitteet

Opiskelija osaa rakentamisen ohjaus- ja valvontamekanismit rakennushankkeen eri vaiheissa. Opiskelija osaa analysoida rakennettua ympäristöä. Opiskelija osaa huomioida sekä sisä- ja ulkopuolelta rakenteisiin kohdistuvat sääolosuhteista ja toiminnasta johtuvat rasitukset. Opiskelija osaa Infrarakentamisen periaatteet. Opiskelija osaa talotekniikan tilavarausten merkityksen.

Sisältö

Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen periaatteet ja menetelmät
Rakennushankkeen asiakirjat ja piirustusmerkinnät
Rakennushankkeen kulku ja osapuolet
Tyypillisimmät rakennustyypit ja päärakennusosat
Pientalon tila- ja rakenneratkaisut.
Lämmön-, veden-, palo- ja ääneneristäminen
Rakennuksen vaipan, katon ja lähiympäristön veden poisjohtaminen
Talotekniikan tilavaraukset
Infran perusteet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelijan osaa
- antaa esimerkkejä maankäytön ja rakentamisen ohjausmekanismeista
- antaa esimerkkejä lämmön-, veden-, palo- ja ääneneristyksistä
- eritellä rakennustyyppejä ja tunnistaa rakennusosat
- tuntitehtävät ja harjoitustyöt on palautettu hyväksytysti
- opiskelija tuntiaktiivisuus on kohtuullista
- antaa esimerkkejä infrarakentamisen periaatteista
-antaa esimerkkejä talotekniikan tilavaruksista

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelijan osaa
- selostaa ja tulkita maankäytön ja rakentamisen ohjausmekanismeja
- selostaa rakennuksen eri eristystarpeet
- selostaa rakennetun ympäristön ja rakennusten ominaisuuksia
- tuntitehtävät ja harjoitustyöt on palautettu ohjeiden mukaisesti
- opiskelija tuntiaktiivisuus osoittaa mukanaoloa
- selostaa esimerkkejä infrarakentamisen periaatteista
- selostaa esimerkkejä talotekniikan tilavaruksista

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelijan osaa
- analysoida ja vertailla rakentamisen ohjausmekanismeja
- soveltaa infrarakentamisen periaatteita
- tuntitehtävien ja harjoitustöiden teko osoittaa itsenäistä ajattelua
- opiskelija tuntiaktiivisuus osoittaa kiinnostusta ja oma-aloitteisuutta aiheeseen

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelijan osaa
- antaa esimerkkejä maankäytön ja rakentamisen ohjausmekanismeista
- antaa esimerkkejä lämmön-, veden-, palo- ja ääneneristyksistä
- eritellä rakennustyyppejä ja tunnistaa rakennusosat
- tuntitehtävät ja harjoitustyöt on palautettu hyväksytysti
- opiskelija tuntiaktiivisuus on kohtuullista
- antaa esimerkkejä infrarakentamisen periaatteista
-antaa esimerkkejä talotekniikan tilavaruksista

Tavoitteet

Talotekniikan sisältö ja järjestelmät rakennushankkeessa
Rakennuksen LVI-järjestelmien pääosat ja tavanomaiset vaihtoehdot
Rakennuksen LV-järjestelmän laitteiden, putkistojen ja kalusteiden rakenne ja asennusjärjestelyt
Rakennuksen ilmastointijärjestelmän laitteiden, putkistojen ja kalusteiden rakenne ja asennus
LVI-piirustusten tulkinta rakennustyön toteutuksen näkökulmasta
Rakennuksen sähköjärjestelmän rakenne, osat ja asennusjärjestelyt
Sähköpiirustusten tulkinta rakennustyön toteutuksen näkökulmasta

Sisältö

Talotekniikan sisältö ja järjestelmät rakennushankkeessa
Rakennuksen LVI-järjestelmien pääosat ja tavanomaiset vaihtoehdot
Rakennuksen LV-järjestelmän laitteiden, putkistojen ja kalusteiden rakenne ja asennusjärjestelyt
- käyttövesi
- lämmitys
- viemäröinti
Rakennuksen ilmastointijärjestelmän laitteiden, putkistojen ja kalusteiden rakenne ja asennus
LVI-piirustusten tulkinta rakennustyön toteutuksen näkökulmasta
Rakennuksen sähköjärjestelmän rakenne, osat ja asennusjärjestelyt
- keskukset
- määräykset ja asennustyön turvallisuus sekä käyttöturvallisuus
- työmaan sähköistys
Sähköpiirustusten tulkinta rakennustyön toteutuksen näkökulmasta

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa avustetusti suunnitella yksinkertaisen talokohteen LVIS-järjestelmän.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa ongelmitta suunnitella yksinkertaisen talokohteen LVIS-järjestelmän.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kiitettävästi suunnitella yksinkertaisen talokohteen LVIS-järjestelmän.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa avustetusti suunnitella yksinkertaisen talokohteen LVIS-järjestelmän.

Esitietovaatimukset

Ei ole