Kuntoutuksen kehittäminen tutkinto-ohjelma (ylempi AMK): S3525S6

Kuvaus

Kuntoutuksen kehittäminen (ylempi amk) tutkinto-ohjelman tehtävä

Moniammatillisessa ryhmässä vahvistetaan kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamista työn, yhteiskunnan ja maailman muutoksessa tulevaisuutta ennakoiden. Koulutuksen tavoitteena on kuntoutuksen visionäärinen kehittäminen ja kestävien ratkaisujen rakentaminen vastuullisesti sekä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa.

Koulutuksen aikana opiskelijat yhteiskehittävät moninaisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä hyvää, tuloksellista ja uudistavaa kuntoutuskäytäntöä, mikä edistää yksilön toimintakykyä sekä hyvinvointia yhteiskunnassa.

Uudistuva osaaminen muodostuu tutkimuksellisella otteella tutkimus- ja kehittämiskumppanuudessa, jolloin mahdollistetaan kuntoutujan ja hänen läheistensä osallistuminen ja toimijuuden vahvistuminen. Koulutuksen aikana yhdessä tuotettu tieto, käytännöt ja osaaminen ovat hyödynnettävissä urapoluilla, työyhteisöissä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.


Työelämäosaamisen vahvistaminen

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille osaamisen syventämiseksi ja laajentamiseksi (laki 932/2014 sekä asetus 1129/2014). Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden työtehtäviin kuin yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto ja mahdollisuuden jatko-opintoihin. Kuntoutuksen kehittäminen (ylempi amk) tutkinto-ohjelma on tarkoitettu terveys- tai sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille, joilla on vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta.

Tutkintonimike määräytyy opiskelijan aikaisemman tutkinnon mukaan, johon liitetään määre YAMK. Metropolia Ammattikorkeakoulun kuntoutuksen kehittäminen (ylempi amk) tutkinto-ohjelmassa on mahdollisuus suorittaa seuraavat tutkinnot: apuvälineteknikko (YAMK), fysioterapeutti (YAMK), geronomi (YAMK), jalkaterapeutti (YAMK), kätilö (YAMK), optometristi (YAMK), osteopaatti (YAMK), sairaanhoitaja (YAMK), sosionomi (YAMK), terveydenhoitaja (YAMK), tai toimintaterapeutti (YAMK). Tutkinto vertautuu vastaaviin kansainvälisiin tutkintoihin.

Kuntoutuksen kehittäminen (ylempi amk) tutkinto-ohjelmasta valmistuvat osaavat toimia vaativissa kuntoutuksen kehittämis-, johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Tämä edellyttää kykyä ennakoida, arvioida ja kartuttaa kuntoutusalan tietoa ja uudistaa käytäntöjä tutkimuksellisella otteella rohkeasti ja innovatiivisesti.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Koulutuksen suunnittelu

Tutkinto-ohjelman suunnitteluun ja opetussuunnitelman kehittämiseen ovat osallistuneet työelämätoimijoista muodostettu ohjausryhmä, kuntoutuksen kehittäminen (ylempi amk) tutkinto-ohjelman opiskelijat ja alumnit työelämäyhteyksineen sekä tutkinto-ohjelman opettajat. Koulutuksen yhteiskehittäminen on ollut monimuotoista sisältäen yhdessä rakennettua ymmärrystä koulutuksen tehtävästä ja sen tuottamasta osaamisesta, palautekyselyitä sekä kannanottoja kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamisen sisällöistä.

Tutkinto-ohjelman tehtävä ja osaamiskuvaukset on tehty tulevaisuusorientoituneesti perustuen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmiin ja tulevaisuuden linjauksiin. Näiden lisäksi koulutuksen suunnittelussa on otettu huomioon kansalliset ja kansainväliset koulutuksen laatuvaatimukset ja kehittämisen linjaukset, Metropolialueen painopisteet ja Metropolian strategiat sekä Metropolia Master’s kehittämisverkoston yhteiset linjaukset.

Yhteiskehittäminen ja työelämäyhteys

Opintojen suunnittelu ja toteuttaminen perustuvat yhteiskehittämiseen, jossa toimijoina ovat opiskelijat, opettajat, työelämän edustajat ja kuntoutujat sekä heidän verkostonsa. Oppimisen avulla mahdollistetaan työelämässä monisäikeisten ja -kerroksellisten muutosten jäsentäminen kuntoutustoiminnan kehittämisessä ja sen johtamisessa. Opiskelu on luonteeltaan yksilöllisen sekä yhteisöllisen osaamisen vahvistamista ja pohdintaa. Koulutuksessa monipuolisten työelämäsuhteiden lisäksi voimavarana on opiskelijoiden työkokemus.

Tutkinto-ohjelmassa tehdään oppimistehtävien ja opinnäytetyön kautta tutkimuksellista kehittämistyötä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti hyvien ja tuloksellisten kuntoutuskäytäntöjen aikaansaamiseksi. Kehittämisessä on keskeistä opiskelijoiden opinnäytetöiden kautta toteutuva tiedon ja uudistuneiden toimintatapojen tuotto. Opinnäytetyön aiheen valinnassa opiskelija voi huomioida oman asiantuntijuuden ja yhteistyötahon kehittämistarpeet. Opinnäytetyön aiheet kattavat elämänkulun eri vaiheita, kuten lapset ja nuoret, työikäiset ja ikäihmiset. Opinnäytetyö voi olla myös osa laajempaa hanketta tai tutkimusohjelmaa tai kytkeytyä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Tutkinto-ohjelma tarjoaa hankeyhteistyötä meneillään oleviin hankkeisiin.

Tutkinto-ohjelman keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Metropoli-alueen kaupungit, kuntoutuspalvelujen tuottajat, järjestäjät ja kehittäjätahot. Tutkinto-ohjelma on mukana kansainvälisissä verkostoissa ja kuntoutusosaamisen edistämisessä. Työelämäyhteistyö toteutuu muun muassa asiantuntijatehtävinä, konsultaationa sekä ohjausryhmätyöskentelynä. Työelämän asiantuntijat ovat mukana koulutuksen kehittämisessä. Tutkinto-ohjelma toimii valtakunnallisissa kuntoutuksen verkostoissa.

Metropoliassa tutkinto-ohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä Metropolian Innovaatiokeskittymien, eurooppalaisen U!REKA yliopistoallianssin kanssa sekä muilla moninaisilla yhteistyöalustoilla, kuten Hymy-kylä.

Lisätiedot

Kuntoutuksen kehittäminen (ylempi AMK) on uusi tutkinto-ohjelma ja opetussuunnitelma on uusi.

Opetussuunnitelman vastuuhenkilö: tutkintovastaava Kaisa Hartikainen
Opetussuunnitelman ylläpitäjä: koulutussuunnittelija Petra Heino

Osaamistavoitteet

Osaamisperustainen opetussuunnitelma

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ohjaa ammattikorkeakoululainsäädännön mukainen koulutuksen perustehtävä ja tavoitteet, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamisen kuvaus Euroopan korkeakoulualueella (Euroopan neuvosto 2017) sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (Opetushallitus 2018). Näiden mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut:

- Hallitsee pitkälle erikoistuneet, osittain työ- tai opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana
- Ymmärtää alan ja eri alojen välisten rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä kriittisesti
- Omaa erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita vaaditaan tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa uusien tietojen ja menettelyjen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen
- Kykenee johtamaan ja muuttamaan monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategioita vaativia työ- tai opintoympäristöjä
- Kykenee ottamaan vastuun ammattialan tietojen ja käytäntöjen kartuttamisesta ja/tai ryhmien strategisen suorituksen arvioinnista

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa opintojaksoihin sisältyen alan asiantuntijuuden syventymisen lisäksi yhteisiä kompetensseja (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2022), jotka ovat oppimaan oppiminen, työelämässä toimiminen, eettisyys, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ja ennakoiva kehittäminen (taulukko 1).

Koulutuksen pedagogiset lähtökohdat

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen
Korkeakouluun hakeneella ja siellä opiskelevalla on mahdollisuus hakea aiemmin suoritettujen opintojen ja hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Korkeakoulutasoisen asiantuntijuuden mukainen aiempi osaaminen voidaan hyväksi lukea osaksi tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin. Opiskelijan velvollisuutena on osoittaa hankkimansa osaaminen. Aikaisemman osaamisen tulee vastata opetussuunnitelman osaamistavoitteita. Ohjeistuksessa sovelletaan elinikäisen oppimisen periaatetta.

Osaamisen arviointi
Opintojen arviointi on ohjaavaa, kehittävää ja jatkuvaa. Opintojaksojen hyväksymisen edellytyksenä on siihen kuuluvien osioiden suorittaminen hyväksytysti opetus- ja toteutussuunnitelmien mukaisesti. Arvioinnissa käytetään arvosanoja kiitettävä (5), hyvä (4–3), tyydyttävä (2–1) ja hylätty (0). Joidenkin opintojaksojen kohdalla voidaan käyttää myös arvosanaa hyväksytty/hylätty. Arviointikriteerit perustuvat osaamiskuvauksiin. Opiskelijan itsearviointi on keskeistä ammatillisen osaamisen kehittymisessä. Opiskelijoiden kanssa käydään keskustelua opinto- ja uravalinnoista, joiden perusteella opiskelija tekee henkilökohtaisen oppimisen ja osaamisen vahvistumisen suunnitelman.