Ocular Anatomy and Physiology, Clinical Microbiology and Investigative TechniquesLaajuus (10 cr)
Code: SX00DS02
Credits
10 op
Objective
Knowledge base
Students are able to
• describe anatomy and physiology of the eye with in detail and describe the developement of the eye in the area of: (1) orbit, (2) extraocular muscles (basics), (3) ocular blood supply, (4) ocular and orbital nerves, (5) eyelid, (6) eyebrow, (7) conjunctiva, (8) lacrimal system, (9) cornea, (10) sclera and episclera, (11) anterior chamber and angle, (12) iris, (13) pupil and posterior chamber, (14) ciliary body, (15) lens and zonules, (16) choroid, (17) vitreous, (18) retina (basics) (19) optic nerve, and (20) visual pathways (basics).
• describe the basic features of microbiology and immunology in the area of (1) virology, (2) bacteriology, (3) mycology, (4) parasitology, (5) antigens and antibodies, (6) complement system, (7) non-specific immunity, (8) specific immunity, (9) hypersensitivity response, and (10) autoimmunity (11) vaccinations
• describe the basic features of the eye examination equipments, methods of examinations techniques, use of them when exam the healthy structure of the eye and recognize the abnormal signs of the eye. (1) slit lamp microscopy, (2) direct ophthalmoscopy, (3) pupil reactions tests, (4) keratometry, (5) topography, (6) non- contact tonometry (air pressure) and rebound tonometry
Clinical/practical
Students are able to (basic)
• assess anterior parts of the eyes with slit lamp using the basic illumination techniques
• assess fundus with direct ophthalmoscopy
• measure keratometry values and topography
• measure intra ocular pressure
• assess pupil reactions
• measure thickness of the cornea without anesthesia
• concerning measurements above; make the records and identify the normal values
Content
Anatomy of the eye:
Orbit
o Location of bones and openings
o Anatomical relationships among orbital structures (extraocular muscles, nerves, blood vessels, fat compartments, fascia)
Extraocular muscles
o Names, origins, insertions
o Innervation, blood supply
Ocular blood supply
o Branches of internal and external carotid arteries related to the orbit, eyelid and upper face
o Branches of the internal and external jugular veins
o Dural sinuses
Ocular and orbital nerves
o Intracranial and extracranial course, branches and functions of cranial nerve I, III, IV, V, VI, VII
o Parasympathetic and sympathetic nerves (coursse, branches, tissue innervated)
Eyelid
o Structures of the layers, muscles and glands
o Blood supply and drainage, lymphatic drainage
o Innervation
Eyebrow (structure and function)
Conjunctiva
o Structures of the layers, cell types and glands
o Blood supply and drainage, lymphatic drainage
o Innervation
o Composition of plica semilunaris and caruncle
o Relationship with adjacent structures
Lacrimal system
o Lacrimal gland (structure, innervation, blood supply)
o Accessory lacrimal glands (location, function)
o Composition and structure of the tear film
o Drainage of tears
o Location of lacrimal fossa and nasolacrimal canal
Cornea
• Normal dimensions
• Temperature
• Composition and ultrastructure of epithelium, Bowmans’s membrane, stroma, Descemet’s membrane and endothelium
• Innervation
• Wound healing and regeneration
Sclera
o Dimensions and colour
o Relationship to adjacent structures
o Composition of layers
o Location and content emissaria
o Structure of lamina cribrosa
Anterior chamber and angle
o Shape and dimensions
o Composition of ultrastructure of the trabecular meshwork, juxtacanalicular tissue, Schlemm’s canal, the scleral spur and Schwalbe’s ring
Iris
o Dimensions, zones and coloration
o Composition and ultrastructure of anterior border, anterior epithelium, stroma and posterior epithelium
o Composition and ultrastructure of sphincter an dilatator muscles
o Blood supply, venous drainage
o Innervation
Pupil and posterior chamber
o Locations and dimensions
Ciliary body
o Dimensions and relationship to adjacent structures
o Locations and components of pars plana and pars plicata
o Ultrastructure of the epithelium and stroma and the ciliary muscle
o Blood supply, venous drainage
o Innervation
Lens and zonules
o Ultrastructure and composition of capsule, epithelium and cortex
o Location of nuclei and sutures
Choroid
o Extent and thickness
o Ultrastructure of choriocapillaris
o Composition of stroma
o Blood supply, venous drainage
o Innervation
o Location and composition of Bruch’s membrane
Vitreous
o Composition, ultrastructure, volume and shape
o Attachments to retina and lens (ultrastructure)
o Locations of patellar fossa, anterior and posterior hyaloids
o Location and origin of hyaloid canal
Retina
o Components and ultrastructure of each layer
o Relationship between retinal pigment epithelium and Bruch’s membrane and photoreceptor outer segments
o Synaptic connections within retina
• Location, names and function of glial cells
o Blood supply, venous drainage
o Location, size and ultrastructure of areea centralis, parafovea, fovea, foveola, macula lutea, ora serrata
Optic nerve
o Composition and blood supply of the prelaminar, laminar and retrolaminar portion
o Location of central retinal artery and vein
o Normal surface and optic disc/cup features
Visual pathway
o Localisation of retinal fibres along visual pathway, optic nerve, chiasm, optic tract, lateral geniculate body, optic radiations, cisual cortex
o Layers of lateral geniculate body
o Layers of visual cortex, areas
o Blood supply
Developement of the ocular and visual pathway:
Orbit, extraocular muscles, eyelid, conjunctiva, lacrimal system, cornea, sclera iris, ciliary body, lens and zonules, choroid, vitreous, retina, optic nerve, and visual pathway
Circulation
o Haemodynamic patterns (resistance, trans mural pressure, flow rate, critical closing pressures)
o Autoregulation
o Autonomic nervous system control
o Unique environment of the eye (high extravascular pressure)
o Uveal blood flow: choroid, ciliary body, iris (unique characteristics of each, functions of each)
o Retinal blood flow (unique characteristiscs, dual supply, functions)
Eyelids
o Blink reflexes and protective functions
o Role in production, distribution and drainage of tears
Tears
o Physical characteristics
o Function of tears
o Source and function of each layer of tears
o Basic and reflex tear secretion
Cornea
o Physical characteristics (water content, protein content, cells, resistance to trauma)
o Permeability characteristics of various layers
o Metabolic characteristics of various layers
o Factors influencing cornreal thickness/hydration and theories of transparency
o Physiological parameters, necessary to maintain corneal integrity
o Physiological charcteristics of corneal nerves
o Ageing changes of the cornea
Intraocular pressure
o Mean values and diurnal variation
o Association to corneal thickness
o Factors controlling aqueouss production and outflow
o Nervous system regulation of IOP
o Systemic factors influencing IOP
Aqueous
o Function of aqueous
o Physical characteristics
o Formation (ultrafiltration, active transport)
o Factors influencing rate of flow
o Composition
o Blood aqueous barriers location, ultrastructure, function)
Lacrimal apparatus
o Regulation of basic and reflex tear secretion
Pupillary pathways
o Sympathetic and parasympathetic pathway to iris
o Functional relationship between pupillary pathways and central nervous system
Lens
o Function and physical characteristics
o Metabolism
o Lens proteins
o Theories of transparency
o Regeneration
o Ageing changes in composition
Choroid
o Functions
o Physiological relationships with retina
Vitreous
o Function and physical characteristics
o Metabolism
o Ageing changes in composition
Clinical microbiology:
General immunology
• Antigens and antibodies
• Non-specific immunity
• Specific immunity
• Hypersensitivity responses
• Autoimmunity
• Normal flora and it´s disorders
• Vaccinations
Virology
o Structure and morphology
o Classification
o Viral diseases
o Immunity
o Laboratory diagnosis
Bacteriology
o Structure and morphology
o Gram staining
o Anaerobic and aerobic bacteria
o Physiological processes of bacterial growth
o Bacterial diseases
o Pathological mechanisms of bacterial infection
o Immunity
o Laboratory diagnosis
Mucology
o Biology of fungi
o Mycotic diseases
o Laboratory diagnosis
Parasitology
o Acanthamebia
o Toxoplasma
o Onchocercus
o Toxicariasis
o Phtiriasis
Eye examination techniques:
-Direct ophthalmoscopy
structure, (illumination and viewing systems, apertures, filtters), methods, recommend clinical prosedure and use, field of view and magnification, optimal periphery examination, normal fundus appearance
-slit lamp microscopy:
structure, (illumination and viewing systems, apertures, filtters), methods, recommend clinical prosedure and use -Keratometry and topography:
structure and principal, image formation, measurements, astigmatism; amount and position, normal cornea features, principal of topography, measurement and different maps, normal cornea appearance and variations, including eccentricity
-Pupil reactions: methods, recording, normal values and functioning, factors affecting pupil size, Horner syndrome, Adie, III cranial nerve paresis, physiological anisocoria
-Intra ocular pressure, measurement, non-contact tonometers, air pressure and rebound tonometer: structure, methods, recommend clinical prosedure and use, normal values
-Cornea thickness measurements with non contact methods: structure, methods, recommend clinical prosedure and use, normal values
Prerequisites
General Anatomy and Physiology
Assessment criteria, satisfactory (1)
The student is able to:
- display learning in core content
- use individual professional concepts correctly
- find information for a specific situation
- distinguish between non-theoretical and theoretical information
- act in individual professional situations as instructed - display learning in his professional field
- show that he has achieved the targets for core competence
- follow safety instructions
- display learning in the ethical principles of his professional field
- operate as a member of a student group
Assessment criteria, good (3)
The student is able to:
- display an understanding of concepts and professional knowledge in the field
- assess and limit the amount of information needed
- operate well in typical professional duties and contexts
- operate in a multicultural environment
- operate safely
- act according to professional ethics
- operate in a student group
Assessment criteria, excellent (5)
The student is able to:
- use concepts and knowledge in his field systematically
- assess and use various information sources
- apply professional information in professional assignments
- work in various duties in a variety of operating environments
- act independently and responsibly in professional contexts
- to take safety issues into consideration in his action
- argue his choices on the basis of professional ethics
- organise the activities of a group of students
Assessment criteria, approved/failed
The student is able to:
- display learning in core content
- use individual professional concepts correctly
- find information for a specific situation
- distinguish between non-theoretical and theoretical information
- act in individual professional situations as instructed - display learning in his professional field
- show that he has achieved the targets for core competence
- follow safety instructions
- display learning in the ethical principles of his professional field
- operate as a member of a student group
Enrollment
02.12.2024 - 31.12.2024
Timing
08.01.2025 - 31.07.2025
Number of ECTS credits allocated
10 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Seats
0 - 31
Degree programmes
- Optometry
Groups
-
SXE24S1Optometrian tutkinto-ohjelma päivä
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria
TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista
Content
SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Prerequisites
Yleinen anatomia ja fysiologia
Enrollment
19.04.2024 - 30.09.2024
Timing
21.10.2024 - 20.12.2024
Number of ECTS credits allocated
10 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Seats
0 - 31
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
- Elina Tirkkonen
- Anou Londesborough
- Marja Miettinen
- Jenny Räikkönen
Teacher in charge
Pia Mäkelä
Groups
-
SXE24K1Optometrian tutkinto-ohjelma päivätoteutus
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria
TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista
Content
SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot
Location and time
Syystlukukausi 2024.
TUTKIMUSMENETELMÄT: Opintojaksolle kuuluvat käytännön harjoitukset tehdään ohjatusti annetussa aikataulussa ja järjestyksessä kampuksen harjoitustiloissa. Muita kuin työharjoitteluun liittyviä tehtäviä ja harjoituksia ei voi tehdä työelämän ohjauksessa.
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Kliininen mikrobiologia: Luento ym. materiaali Moodlessa
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016
SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- Luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)
TUTKIMUSMENETELMÄT:
- Investigative Techniques and Ocular Examination toim. Doshi S. ja Harvey W. 2003. Kappaleet 4. Principles of the slit-lamp biomicroscope, kappale 5. Clinical use of the slit-lamp biomicroscope, Kappale 7 Examination of intraocular pressure, kappale 9 Exmination of the fundus (soveltuvin osin).
- Johnson&Johnson Vision www sivut mikroskopiatekniikoista: https://www.jnjvisioncare.co.uk/slit-lamp-techniques/slit-lamp-overview
Teaching methods
Luento-opetus
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2
Exam schedules
Silmän anatomian ja fysiologian tentti 29.4.2024
uusinnat:
1. uusinta x.x.2024
2. uusinta x.x. 2024
Tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 13.5.2024
uusinnat:
1. uusinta: x.x.2024
2. uusinta: x.x. 2024
International connections
-
Student workload
2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 1,5h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 9 x 3= 27h, itsenäinen työ 27h.
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment methods and criteria
2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): Kaikki tehtävälomakkeet on palautettava periodin lopussa opettajan arvioitaviksi. Arviointi hyväksytty/täydennettävä.
Prerequisites
Yleinen anatomia ja fysiologia
Enrollment
27.11.2023 - 10.12.2023
Timing
18.03.2024 - 26.05.2024
Number of ECTS credits allocated
10 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Seats
0 - 35
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
- Elina Tirkkonen
- Anou Londesborough
- Marja Miettinen
- Jenny Räikkönen
Teacher in charge
Pia Mäkelä
Groups
-
SXE23S1Optometrian tutkinto-ohjelma päivä
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria
TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista
Content
SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot
Location and time
Kevätlukukausi 2024.
TUTKIMUSMENETELMÄT: Opintojaksolle kuuluvat käytännön harjoitukset tehdään ohjatusti annetussa aikataulussa ja järjestyksessä kampuksen harjoitustiloissa. Muita kuin työharjoitteluun liittyviä tehtäviä ja harjoituksia ei voi tehdä työelämän ohjauksessa.
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Kliininen mikrobiologia: Luento ym. materiaali Moodlessa
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016
SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- Luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)
TUTKIMUSMENETELMÄT:
- Investigative Techniques and Ocular Examination toim. Doshi S. ja Harvey W. 2003. Kappaleet 4. Principles of the slit-lamp biomicroscope, kappale 5. Clinical use of the slit-lamp biomicroscope, Kappale 7 Examination of intraocular pressure, kappale 9 Exmination of the fundus (soveltuvin osin).
- Johnson&Johnson Vision www sivut mikroskopiatekniikoista: https://www.jnjvisioncare.co.uk/slit-lamp-techniques/slit-lamp-overview
Teaching methods
Luento-opetus
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2
Exam schedules
Silmän anatomian ja fysiologian tentti 29.4.2024
uusinnat:
1. uusinta 27.5.2024
2. uusinta Syksy 2024
Tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 13.5.2024
uusinnat:
1. uusinta: 27.5.2024
2. uusinta: syksy 2024
International connections
-
Student workload
2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 1,5h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 9 x 3= 27h, itsenäinen työ 27h.
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment methods and criteria
2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): Kaikki tehtävälomakkeet on palautettava periodin lopussa opettajan arvioitaviksi. Arviointi hyväksytty/täydennettävä.
Prerequisites
Yleinen anatomia ja fysiologia
Enrollment
02.05.2023 - 14.05.2023
Timing
23.10.2023 - 22.12.2023
Number of ECTS credits allocated
10 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Seats
0 - 31
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
- Elina Tirkkonen
- Päivi Nokipii
- Anou Londesborough
- Marja Miettinen
- Jenny Räikkönen
Teacher in charge
Pia Mäkelä
Groups
-
SXE23K1Optometrian tutkinto-ohjelma päivätoteutus
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria
TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista
Content
SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot
Location and time
Syyslukukaudella 2023.
TUTKIMUSMENETELMÄT: Opintojaksolle kuuluvat käytännön harjoitukset tehdään ohjatusti annetussa aikataulussa ja järjestyksessä kampuksen harjoitustiloissa. Muita kuin työharjoitteluun liittyviä tehtäviä ja harjoituksia ei voi tehdä työelämän ohjauksessa.
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Kliininen mikrobiologia: Luento ym. materiaali Moodlessa
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016
SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- Luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)
TUTKIMUSMENETELMÄT:
- Investigative Techniques and Ocular Examination toim. Doshi S. ja Harvey W. 2003. Kappaleet 4. Principles of the slit-lamp biomicroscope, kappale 5. Clinical use of the slit-lamp biomicroscope, Kappale 7 Examination of intraocular pressure, kappale 9 Exmination of the fundus (soveltuvin osin).
- Johnson&Johnson Vision www sivut mikroskopiatekniikoista: https://www.jnjvisioncare.co.uk/slit-lamp-techniques/slit-lamp-overview
Teaching methods
Luento-opetus
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2
Exam schedules
Silmän anatomian ja fysiologian tentti ma 20.11.2023
uusinnat:
- 12.12.2023
- tammikuu 2024
Tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 13.12.2023
uusinnat:
1. uusinta: 23.1.2024
2. uusinta: 14.2.2024
International connections
-
Student workload
2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 1,5h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 10 x 3= 30h, itsenäinen työ 24h.
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment methods and criteria
2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): hyväksytty/täydennettävä.
Prerequisites
Yleinen anatomia ja fysiologia
Enrollment
28.11.2022 - 11.12.2022
Timing
13.03.2023 - 25.08.2023
Number of ECTS credits allocated
10 op
Virtual portion
1 op
Mode of delivery
90 % Contact teaching, 10 % Distance learning
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Seats
0 - 30
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
- Elina Tirkkonen
- Päivi Nokipii
- Anou Londesborough
- Marja Miettinen
Teacher in charge
Päivi Nokipii
Groups
-
SXE22S1Optometrian tutkinto-ohjelma päivä
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria
TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista
Content
SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Kliininen mikrobiologia: Luento ym. materiaali Moodlessa
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016
SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- Luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)
TUTKIMUSMENETELMÄT:
- Investigative Techniques and Ocular Examination toim. Doshi S. ja Harvey W. 2003. Kappaleet 4. Principles of the slit-lamp biomicroscope, kappale 5. Clinical use of the slit-lamp biomicroscope, Kappale 7 Examination of intraocular pressure, kappale 9 Exmination of the fundus (soveltuvin osin).
- Johnson&Johnson Vision www sivut mikroskopiatekniikoista: https://www.jnjvisioncare.co.uk/slit-lamp-techniques/slit-lamp-overview
Teaching methods
Luento-opetus
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2
Exam schedules
Silmän anatomian ja fysiologian tentti 8.5.2023
uusinnat:
- 29.5.2023
- 8/ 2023
Tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 09.05.2023, 1. uusinta 29.5.2023, 2. uusinta 21.8.2023
International connections
-
Student workload
2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 1,5h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 10 x 3= 30h, itsenäinen työ 24h.
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment methods and criteria
2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): hyväksytty/täydennettävä.
Prerequisites
Yleinen anatomia ja fysiologia
Enrollment
02.05.2022 - 15.05.2022
Timing
24.10.2022 - 31.12.2022
Number of ECTS credits allocated
10 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Seats
0 - 25
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
- Elina Tirkkonen
- Päivi Nokipii
- Anou Londesborough
- Marja Miettinen
Teacher in charge
Päivi Nokipii
Groups
-
SXE22K1Optometrian tutkinto-ohjelma päivätoteutus
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria
TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista
Content
SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.SILMÄN
Kl. Mikrobiologia:
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Kliininen mikrobiologia: materiaali Moodlessa
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016
Matikainen, A., Miettinen, M. & Wasström, K.: Näytteenottajan käsikirja, Edita, 2016
SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)
TUTKIMUSMENETELMÄT: Investigative Techniques and Ocular Examination toim. Doshi S. ja Harvey W. 2003. Kappaleet 4. Principles of the slit-lamp biomicroscope, kappale 5. Clinical use of the slit-lamp biomicroscope, Kappale 7 Examination of intraocular pressure, kappale 9 Exmination of the fundus (soveltuvin osin).
Johnson&Johnson Vision www sivut mikroskopiatekniikoista: https://www.jnjvisioncare.co.uk/slit-lamp-techniques/slit-lamp-overview
Teaching methods
Luento-opetus
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2
Exam schedules
Silmän anatomian ja fysiologian tentti pe 2.12.2022
uusinnat: optometrian tutkinnon uusintatenttitilaisuudet 1/2023 ja 2/2023
- tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 8.12.2022; 1. uusinta 23.01.2023, 2. uusinta 15.02.2023
International connections
-
Student workload
2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 1,5h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 10 x 3= 30h, itsenäinen työ 24h.
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment methods and criteria
2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): hyväksytty/täydennettävä.
Prerequisites
Yleinen anatomia ja fysiologia
Enrollment
29.11.2021 - 12.12.2021
Timing
14.03.2022 - 22.05.2022
Number of ECTS credits allocated
10 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Seats
0 - 35
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
- Elina Tirkkonen
- Päivi Nokipii
- Anou Londesborough
- Marja Miettinen
- Satu Autio
Teacher in charge
Päivi Nokipii
Groups
-
SXE21S1Optometrian tutkinto-ohjelma päivä
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria
TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista
Content
SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.SILMÄN
Kl. Mikrobiologia:
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Kliininen mikrobiologia: materiaali Moodlessa
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016: sivut: 11-61, 95-100, 104-196, 2009: sivut 11-57, 91-97, 99-168, 191-255
Matikainen, A., Miettinen, M. & Wasström, K.: Näytteenottajan käsikirja, Edita, 2010, sivut: 7-41, 42-52, 83, 126
SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)
Teaching methods
Luento-opetus (Zoom)
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2
Exam schedules
Silmän anatomian ja fysiologian tentti 26.4.2022 klo 9.00
uusinnat: 30.5.2022 klo 9.00 ja 22.8.2022
- tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 16.5.2022; 1. uusinta 30.5.2022; 2. uusinta 22.8.2022
International connections
-
Student workload
2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 2h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 10 x 3= 30h, itsenäinen työ 24h.
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä
Assessment methods and criteria
2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): hyväksytty/täydennettävä.
Prerequisites
Yleinen anatomia ja fysiologia