Opinto-opas

Tavoitteet

TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria

TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista

Sisältö

SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot

Aika ja paikka

Syyslukukaudella 2023.

TUTKIMUSMENETELMÄT: Opintojaksolle kuuluvat käytännön harjoitukset tehdään ohjatusti annetussa aikataulussa ja järjestyksessä kampuksen harjoitustiloissa. Muita kuin työharjoitteluun liittyviä tehtäviä ja harjoituksia ei voi tehdä työelämän ohjauksessa.

Oppimateriaalit

Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.

KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Kliininen mikrobiologia: Luento ym. materiaali Moodlessa
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016


SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- Luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)

TUTKIMUSMENETELMÄT:
- Investigative Techniques and Ocular Examination toim. Doshi S. ja Harvey W. 2003. Kappaleet 4. Principles of the slit-lamp biomicroscope, kappale 5. Clinical use of the slit-lamp biomicroscope, Kappale 7 Examination of intraocular pressure, kappale 9 Exmination of the fundus (soveltuvin osin).
- Johnson&Johnson Vision www sivut mikroskopiatekniikoista: https://www.jnjvisioncare.co.uk/slit-lamp-techniques/slit-lamp-overview

Opetusmenetelmät

Luento-opetus
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Silmän anatomian ja fysiologian tentti ma 20.11.2023
uusinnat:
- 12.12.2023
- tammikuu 2024

Tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 13.12.2023
uusinnat:
1. uusinta: 23.1.2024
2. uusinta: 14.2.2024

Kansainvälisyys

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 1,5h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 10 x 3= 30h, itsenäinen työ 24h.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): hyväksytty/täydennettävä.

Esitietovaatimukset

Yleinen anatomia ja fysiologia

Tavoitteet

TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria

TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista

Sisältö

SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot

Oppimateriaalit

Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.

KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Kliininen mikrobiologia: Luento ym. materiaali Moodlessa
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016


SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- Luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)

TUTKIMUSMENETELMÄT:
- Investigative Techniques and Ocular Examination toim. Doshi S. ja Harvey W. 2003. Kappaleet 4. Principles of the slit-lamp biomicroscope, kappale 5. Clinical use of the slit-lamp biomicroscope, Kappale 7 Examination of intraocular pressure, kappale 9 Exmination of the fundus (soveltuvin osin).
- Johnson&Johnson Vision www sivut mikroskopiatekniikoista: https://www.jnjvisioncare.co.uk/slit-lamp-techniques/slit-lamp-overview

Opetusmenetelmät

Luento-opetus
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Silmän anatomian ja fysiologian tentti 8.5.2023
uusinnat:
- 29.5.2023
- 8/ 2023

Tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 09.05.2023, 1. uusinta 29.5.2023, 2. uusinta 21.8.2023

Kansainvälisyys

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 1,5h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 10 x 3= 30h, itsenäinen työ 24h.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): hyväksytty/täydennettävä.

Esitietovaatimukset

Yleinen anatomia ja fysiologia

Tavoitteet

TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria

TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista

Sisältö

SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot

Oppimateriaalit

Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.SILMÄN

Kl. Mikrobiologia:
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Kliininen mikrobiologia: materiaali Moodlessa
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016
Matikainen, A., Miettinen, M. & Wasström, K.: Näytteenottajan käsikirja, Edita, 2016
SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)
TUTKIMUSMENETELMÄT: Investigative Techniques and Ocular Examination toim. Doshi S. ja Harvey W. 2003. Kappaleet 4. Principles of the slit-lamp biomicroscope, kappale 5. Clinical use of the slit-lamp biomicroscope, Kappale 7 Examination of intraocular pressure, kappale 9 Exmination of the fundus (soveltuvin osin).
Johnson&Johnson Vision www sivut mikroskopiatekniikoista: https://www.jnjvisioncare.co.uk/slit-lamp-techniques/slit-lamp-overview

Opetusmenetelmät

Luento-opetus
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Silmän anatomian ja fysiologian tentti pe 2.12.2022
uusinnat: optometrian tutkinnon uusintatenttitilaisuudet 1/2023 ja 2/2023

- tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 8.12.2022; 1. uusinta 23.01.2023, 2. uusinta 15.02.2023

Kansainvälisyys

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 1,5h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 10 x 3= 30h, itsenäinen työ 24h.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): hyväksytty/täydennettävä.

Esitietovaatimukset

Yleinen anatomia ja fysiologia

Tavoitteet

TIETO
Opiskelija osaa
• kertoa silmän anatomian ja fysiologian yksityiskohtaisesti ja kuvata silmän kehityksen seuraavista aiheista: 1 silmäkuoppa, 2 silmän ulkoiset lihakset (perusteet), 3 silmän verenkierto, 4 silmän ja silmäkuopan hermotus, 5 silmäluomet, 6 kulmakarvat, 7 sidekalvo, 8 kyynelnesteen tuotanto, 9 sarveiskalvo, 10 kovakalvo ja episkleera, 11 etukammio ja etukammiokulma, 12 iiris, 13 pupilli, 14 sädekehä, 15 mykiö ja ripustinsäikeet, 16 suonikalvo, 17 lasiainen, 18 verkkokalvo (perusteet), 19 näköhermonpää, 20 näköradat (perusteet)
• kertoa seuraavista yleisen mikrobiologian ja immunologian aiheista: 1 virukset ja virustaudit, 2 bakteerit ja bakteeritaudit, 3 sienet ja sienitaudit, 4 parasiitit ja parasiittitaudit, 5 antigeenit ja vasta-aineet, 6 epäspesifinen immuniteetti 7 spesifinen immuniteetti, 8 yliherkkyysreaktiot, 9 autoimmuniteetti, 10 normaalifloora ja sen häiriöt, 11 rokotukset
• kertoa perusasiat seuraavista tutkimuslaitteiden rakenteista, tutkimustekniikoista, niiden hyödyntämisestä terveen silmän rakenteiden tutkimisessa ja tunnistaa normaalin silmän poikkevuudet: 1 mikroskopia, 2 suora oftalmoskopia, 3 pupillireaktioiden testaaminen, 4 keratometria, 5 topografia, 6 ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria, 6 ei-kosketus tonometria

TAITO
Opiskelija osaa (perustaidot)
• mikroskopoida silmän ja silmän ympäristön tavallisimpia valaisumuotoja hyväksikäyttäen
• oftalmoskopoida suoralla oftalmoskoopilla
• mitata kertometriarvot ja topografian
• mitata silmänpaineen
• testata pupillireaktiot
• mitata sarveiskalvon paksuuden
• kirjata ja tunnistaa tutkimustulosten normaalirajat ylläolevista mittauksista

Sisältö

SILMÄN ANATOMIA:
Silmäkuoppa
• Luut ja aukot
• Anatomiset suhteet silmän rakenteissa (ulkoiset silmänlihakset, hermot, verisuonet, rasvaosat, kalvot)
Ulkoiset silmälihakset
• nimet, paikat, kiinnittyminen
• hermotus, verenkierto
Silmän verenkierto
• Sisä- ja ulkovaltimoiden haarat suhteessa silmään, silmäluomi ja kasvojen yläosa
• Sisä- ja ulkovaltimoiden jugulaarihaarat
• Dural -sinukset
Silmän ja silmän ympäristön hermotus
• kallonsisäinen ja ulkoinen hermotus, aivohermojen I, III, IV, V, VI, VII haarat ja toiminnot
• Parasympaattinen ja sympaattinen hermotus (radat, haarat, kudosten hermotus)
Silmäluomet
• Kerrosten rakenne, lihakset ja rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
Kulmakarvat (rakenne ja toiminta)
Sidekalvo
• Kerrosten rakenne, solutyypit, rauhaset
• Verenkierto, poistuminen ja lymfaattinen kierto
• Hermotus
• Vilkkuluomi (plica semilunaris) ja karunkkelin koostumukset
• Suhde viereisiin kudoksiin
Kyynelelimet
• Iso kyynelrauhanen (rakenne ja hermotus)
• Apukyynelrauhaset (sijainti ja toiminta)
• Kyynelkalvon rakenne ja koostumus
• Kyynelnesteen poistuminen
• Lacrimal fossa ja kyynelkanava
Sarveiskalvo
• Normaali muoto
• Lämpötila
• Epiteelin, Bowmanin kerroksen, strooman, Duan kerroksen, Descemetin kalvon ja endoteelin koostumus ja rakenne
• Hermotus
• Vaurion paraneminen ja uudistuminen
Kovakalvo
• Muoto ja väri
• Suhde ympäröiviin rakenteisiin
• Kerrosten koostumus
• Aukkojen (emissaria) paikat ja koostumus
• Seulalevyn (lamina cribrosa) rakenne
Etukammio ja sen kulma
• Muoto ja ulottuvuudet
• Trabekkelivyöhykkeen rakenne ja koostumus, juxtacanalicular kudos, Schlemmin kanava, sclera spur, Schwalben rengas
Iiris
• Ulottuvuudet, alueet ja väritys
• Etummaisen rajan ja epiteelin, strooman ja taaimmaisen epiteelin koostumus ja rakenne
• Kuroja- ja laajentajalihasten koostumus ja rakenne
• Verenkierto ja laskimokierto
• Hermotus
Pupilli ja takakammio
• Paikka ja ulottuvuudet
Sädekehä
• Ulottuvuudet ja suhde ympäröiviin kudoksiin
• Pars planan ja pars plicatan paikka ja osat
• Sädekehän lihaksen, epiteelin ja strooman rakenne
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
Mykiö ja ripustinsäikeet
• Kapselin, epiteelin ja kuorikerroksen rakenne ja koostumus
• Tuman ja saumojen (sutures) paikka
Suonikalvo
• Leveys ja paksuus
• Kapillaarisuonien rakenne
• Strooman koostumus
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Hermotus
• Bruchin kalvon sijainti ja koostumus
Lasiainen
• Koostumus, rakenne, tilavuus ja muoto
• Kiinnittyminen verkkokalvoon ja mykiöön (rakenne)
• Patellaarisen fossan paikka, etummainen ja takimmainen lasiaistila
• Lasiaiskanavan paikka ja synty
Verkkokalvo
• Jokaisen kerroksen rakenne ja koostumus
• Verkkokalvon pigmenttiepiteelin, Bruchin kalvon ja fotoreseptoreiden ulkoisen segmenttien suhde toisiinsa
• Verkkokalvon synaptiset yhteydet
• Glian solujen paikka, nimet ja toiminta
• Verenkierto ja laskimoverenkierto
• Keskeisen alueen, parafoveaalisen, fovean, foveolan, makula luteaa ja ora serratan paikka, koko ja rakenne
Näköhermo
• Seulalevyn, sen etu- ja takaosan rakenne ja verenkierto
• Keskusvaltimo- jlaskimon paikka
• Normaali näköhermonpään ja keskuskuopan (c/d) olemus
Näköradat
o Verkkokalvon hermoratojen kulku näköradalla, näköhermo, kiasma, näköjuosterata, ulompi polvitumake (LGN), optiset radat, näköaivokuori
o Ulomman polvitumakkeen kerrokset
o Näköaivokuoren kerrokset ja alueet
o Verenkierto
Silmän ja näköradan kehitys:
silmäkuoppa, ulkoiset silmälihakset, silmäluomet, sidekalvo, kyynelelimet, sarveiskalvo, kovakalvo, iiris, sädekehä, mykiö ja ripustinsäikeet, suonikalvo, lasiainen, verkkokalvo, näköhermonpää ja näkörata
SILMÄN FYSIOLOGIA:
Verenkierto
o Hemodynaaminen malli (resistanssi, trans mural paine, virtaus, kriittinen paine)
o Automaattinen säätely
o Autonomisen hermoston kontrolli
o Uniikki silmän ympäristö (korkea verisuonien ulkoinen paine)
o Suonikalvon verenkierto, sädekehä, iiris (uniikki luonne, toiminta)
o Verkkokalvon verenkierto (uniikki luonne, duaali kierto, toiminta)
Luomet
o Räpytysrefleksi ja suoja
o Rooli kyyneleiden tuotannossa, levittämisessä ja poistamisessa
Kyynelneste
• Fyysiset ominaisuudet
• Kyynelnesteen tehtävät
• Jokaisen kerroksen erittyminen ja tehtävät
•Peruskyyneltuotanto ja refleksikyynelehtimen
Sarveiskalvo
• Fysikaalinen luonne (vesipitoisuus, proteiinit, solut, suojautuminen vaurioilta)
• Eri kerrosten läpäisevyys
• Eri kerrosten aineenvaihdunta
• Paksuuteen vaikuttavat tekijät, läpinäkyvyys
• Fysiologiset parametrit, jotta sarveiskalvon eheys pitää
• Sarveiskalvon hermojen fysiologiset ominaisuudet
• Iän aiheuttamat muutokset
Silmänpaine
• Keskiarvo ja päivittäinen vaihtelu
• Yhteys sarveiskalvon paksuuteen
• Asiat, jotka kontrolloivat kammionesteen tuotantoa ja kiertoa
• Hermotuksen säätely silmän sisäisessä paineessa
• Systeemiset asiat, jotka vaikuttavat silmän sisäisessä paineessa
Kammioneste
• Toiminta, fyysiset ominaisuudet, muodostuminen (suodatus ja aktiivinen kuljetus), koostumus
• Kiertoon vaikuttavat seikat
• Veri-kammioneste esteen sijainti, rakenne ja toiminta
Kyynelneste
•peruskyynelnesteen ja refleksikyynelnesteen toiminta
Pupillien toiminta
• Sympaattinen ja parasympaattinen iiriksen hermotus
• Toiminnallinen yhteys pupillihermotuksen keskushermoston välillä
Mykiö
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta, proteiinit, läpinäkyvyys, uudistuminen, iän aiheuttamat muutokset
Suonikalvo
• Toiminta
•Fysiologinen yhteys verkkokalvoon
Lasiainen
• Toiminta ja fyysiset ominaisuudet
• Aineenvaihdunta
• Iän aiheuttamat muutokset
KLIININEN MIKROBIOLOGIA:
Yleinen immunologia
-Antigeenit ja vasta-aineet
-Epäspesifinen immuniteetti
-Spesifinen immuniteetti
-Yliherkkyysreaktiot
-Autoimmuniteetti
- Normaalifloora ja sen häiriöt
- Rokotukset
Virukset ja virustaudit
- rakenne ja morfologia, luokittelu, virustaudit, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Bakteerit ja bakteeritaudit
- rakenne ja morfologia, gram-värjäys, aerobinen ja anaerobinen bakteeri, bakteerien kasvun fysiologinen prosessi, bakteeritaudit, bakteeri-infektion patologia, immuniteetti, laboratorioanalyysit
Sienet ja sienitaudit
-sienien biologia, sienitaudit ja laboratorioanalyysit
Parasiitit ja parasiittitaudit
- akantameeba, toxoplasma, jokisokeus, toxocariasis, täit ja satiaiset silmäripsissä
TUTKIMUSTEKNIIKAT:
-Suora oftalmoskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, näkökenttä ja suurennos, reuna-alueiden optimaalinen katselu, normaalin silmänpohjan näkymä
-Rakovalomikroskopia:
rakenne (valaisu ja tarkastelujärjestelmä, aukot ja filtterit), menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö
-Keratometria ja topografia:
rakenne ja periaate, kuvan muodostus, mittaaminen ja merkintä, astigmatismin määrä ja sijainti ja normaalin sarveiskalvon mitat, sarveiskalvotopografian periaate, käyttö ja kartat, normaalin sarveiskalvon luonne ja variaatiot sis. eksentrisyyden
-Pupillireaktiot:
menetelmä, merkinnät, normaalit mitat ja toiminta, pupillin kokoon vaikuttavat seikat, Hornerin syndroona, Adie, III aivohermon pareesi, fysiologinen anisokoria
-Silmänpaineen mittaus, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria:
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot, ei-kosketustonometria (ilmanpaine) ja kimmoketonometria
-Sarveiskalvon paksuuden mittaus - ei-kosketusmenetelmällä
rakenne, menetelmä, suositeltava tutkimustapa ja käyttö, normaaliarvot

Oppimateriaalit

Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.SILMÄN

Kl. Mikrobiologia:
Oppiportti: Mikrobiologia, Immunologia, Infektiosairaudet
Kliininen mikrobiologia: materiaali Moodlessa
Karhumäki, E., Jonsson, A. & Saros, M.: Mikrobit hoitotyön haasteena, Edita, 2016: sivut: 11-61, 95-100, 104-196, 2009: sivut 11-57, 91-97, 99-168, 191-255
Matikainen, A., Miettinen, M. & Wasström, K.: Näytteenottajan käsikirja, Edita, 2010, sivut: 7-41, 42-52, 83, 126

SILMÄN ANATOMIA JA FYSIOLOGIA:
- luentomateriaali
- Saari KM ym: Silmätautioppi. Kandidaattikustannus. (soveltuvin osin)

Opetusmenetelmät

Luento-opetus (Zoom)
Ohjatut harjoitukset
Laboraatio
Kirjallinen työ x 2

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Silmän anatomian ja fysiologian tentti 26.4.2022 klo 9.00
uusinnat: 30.5.2022 klo 9.00 ja 22.8.2022

- tutkimusmenetelmät, kirjallinen tentti 16.5.2022; 1. uusinta 30.5.2022; 2. uusinta 22.8.2022

Kansainvälisyys

-

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2 op Kliininen mikrobiologia teoriaa 20h, kirjallinen työ ja itsenäinen työ 34h.
0,5 op Viestintä lähdekirjallisuusviittaukset: teoriaa 4h, kirjallinen työ 10h.
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: 24h teoria ja 2h tentti, itsenäinen opiskelu 54h.
1,5 op Tutkimusmenetelmät: 15h teoriaa+tentti 2h, itsenäinen työ 23h.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: 27h.
2 op Harjoitukset tutkimustekniikoista (sis itsenäiset harjoitukset): 10 x 3= 30h, itsenäinen työ 24h.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan käsitteisiin ja tietoperustaan
- arvioida ja rajata tiedon tarpeen
- toimia hyvin ammattialan tyypillisissä tehtävissä ja tilanteissa
- toimia monikulttuurisissa ympäristöissä
- toimia turvallisesti
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia opiskelijaryhmässä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- arvioida ja käyttää erilaisia tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- toimia erilaisissa tehtävissä, eri toimintaympäristöissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- toimia turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida opiskelijaryhmän toimintaa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden ydinainekseen
- käyttää oikein yksittäisiä alan käsitteitä
- etsiä yksittäiseen tilanteeseen tietoa
- erottaa arkitiedon tutkitusta tiedosta
- toimia yksittäisissä ammatillisissa tilanteissa ohjeistuksen mukaisesti
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialaansa
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- noudattaa turvallisuusohjeita
- osoittaa perehtyneisyyden ammattialan eettisiin periaatteisiin
- toimia opiskelijaryhmän jäsenenä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

2,5 op Kliininen mikrobiologia tehtävä sis. viestinnän lähdekirjallisuusviittaukset: arviointi 1-5 kokonaisarvosanasta osuus 30%
3 op Silmän anatomia ja fysiologia: tentti, arviointi 1-5, kokonaisarvosanasta osuus 40%.
1,5 op Tutkimusmenetelmät tentti, kokonaisarvosanasta osuus 30%.
1 op Kirjallinen työ Silmän anatomia ja fysiologia ja tutkimusmenetelmät: Minun Silmäni hyväksytty/täydennettävä.
2 op Harjoitukset (sis itsenäiset harjoitukset): hyväksytty/täydennettävä.

Esitietovaatimukset

Yleinen anatomia ja fysiologia