Etnografisen materiaalin konservointi, integroitu analyyttiset tutkimusmenetelmät (10 op)

Tavoitteet

- Opiskelija tunnistaa etnografisen ja alkuperäiskansojen tekstiilien/esineiden erityisyyden ja integriteetin sekä siihen liittyvän kontekstin.
- Opiskelija osaa huomioida em. seikat ja niiden vaikutukset valittuun konservointimenetelmään.
- Opiskelija tunnistaa alkuperäiskansojen esineisiin liittyviä useita merkityksiä ja osaa soveltaa tietojaan esineiden konservoinnissa sekä suunnitella säilymiseen tähtäävät toimenpiteet esinekohtaisesti.
- Opiskelija ymmärtää eri materiaalien vuorovaikutuksen ja vaurioitumismekanismit ja näiden konservointiin liittyvät riskit.
- Opiskelija osaa soveltaa aiemmin oppimaansa käytännön konservointityössä.
- Opiskelija hallitsee useita konservointimenetelmiä ja materiaaleja sekä osaa toteuttaa itsenäisesti kohteen konservoinnin.

Sisältö

- Etnografisten tekstiilien ja muiden orgaanisten esineiden vauriot ja konservointimenetelmien perusteet
- Alkuperäiskansojen esineisiin liittyvät useat merkitykset, niiden luonne sekä vaikutus konservointimenetelmän valintaan
- Eettiset näkökohdat etnografisen ja alkuperäiskansojen esineistön konservoinnissa
- Aiemmin opittujen konservointimenetelmien soveltaminen käytännössä
- Käytännön konservoinnin itsenäinen toteuttaminen
- Oman asiantuntijuuden syventäminen teoriassa ja käytännössä

Esitietovaatimukset

Tekstiilimateriaalit, -tekniikat ja kuiduntunnistus 5 op, Kemia I 5 op, Kemia I jatko, 5 op, Kemia II 5 op, Tekstiilikonservoinnin ompelutekniikat 5 op, Värioppi ja värikemia 10 op, Tekstiilikonservoinnin puhdistusmenetelmät I 5 op, Tekstiilikonservoinnin puhdistusmenetelmät II 5 op, Liima-aineet ja niiden käyttö konservoinnissa 5 op, Orgaaniset ja epäorgaaniset materiaalit 10 op

Työmuodot

Luennot, lähiopetus, ongelmakeskeinen opetus, ohjatut harjoitukset, harjoitustehtävät, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

Aika ja paikka

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hämeentie 135 D, Konservoinnin tutkinto-ohjelman tilat.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Lehtorin antamat kirjallisuusluettelot ja luentomateriaalit ennen opintojakson alkua ja sen aikana.

Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei muita suoritustapoja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö tapahtuu vierailujen ja/tai vierailevien lehtoreiden luentojen ja keskustelujen kautta. Esineet opintojaksolle hankitaan museoista ja eri laitoksista jo olemassa olevien työelämäyhteyksien kautta sekä yksityisiltä asiakkailta.

Opintojakso toteutetaan yhteistyössä paikallisen museon kanssa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 15 - 20 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko itsenäiseen työskentelyyn kirjallisuuden parissa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 27 tuntia (h).

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana opiskelijan on käytännön harjoitustöiden ohella perehdyttävää annettuun kirjallisuuteen, pidettävä yksi Powerpoint-esitelmä valitusta/lehtorin osoittamasta aiheesta.

Kurssi toteutetaan projektimuotoisena oppimisena, Lähtökohtana on työn tekeminen ja sen kautta oppiminen. Opiskelijalla itsellään on rooli tutkivana oppijana.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävät 70 %, jatkuva arviointi 30 %.
Arviointi perustuu opiskelijan jatkuvaan arviointiin sekä opintojaksolle osallistumiseen, käytännön konservointityöhön ja sen arviointiin. Jokaista opiskelijaa arvioidaan omien lähtökohtien mukaisesti ja miten hän kehittyy ja oppii opintojakson aikana.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit arvosanalle 1 tyydyttävä

Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa. Opiskelijan ryhmätyöskentelytaidoissa on parannettavaa.

Opiskelija pystyy hahmottamaan aiheen perusideat, mutta aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön vaativat kehittämistä.

Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja lisäohjaukselle on ollut hyvin paljon tarvetta. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon tulisi perehtyä paremmin, koska oppimistulos on hajanainen. Opiskelijan tiedoissa ja taidoissa on paljon kehitettävää. Opiskelijan kädentaidot vaativat paljon harjoittelua.

Arviointikriteerit arvosanalle 3 hyvä

Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä ja ryhmätyöskentely sujuu.

Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa hyvin opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa teoriaopintoja käytännön työskentelyssä. Opiskelija ymmärtää opittavien asioiden merkityksen ammattialalle ja niihin liittyvät syy- ja seuraussuhteet.

Työskentely on ollut riittävän itsenäistä, mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtäväkokonaisuuden ja on saavuttanut hyvän tason tiedoissaan ja taidoissaan. Opiskelija on saavuttanut hyvän kädentaidon tason konservoinnissa ja muissa kädentaitoa vaativissa toimenpiteissä.

Arviointikriteerit arvosanalle 5 kiitettävä

Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut ryhmän jäsenenä kannustavasti ja ryhmätyöskentelyä vahvistavasti.

Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa ammattialansa vaatimusten mukaisesti. Opiskelija ymmärtää ja osaa ennakoida opeteltaviin ammattialansa asioihin liittyvien toimintojen syy- ja seuraussuhteet.

Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoriassa että käytännössä. Opiskelija on saavuttanut erinomaisen tason tiedoissaan ja taidoissaan sekä erinomaisen kädentaidon tason konservoinnissa ja muissa kädentaitoa vaativissa toimenpiteissä

Arviointikriteerit arvosanalle hyväksytty

Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa. Opiskelijan ryhmätyöskentelytaidoissa on parannettavaa.

Opiskelija pystyy hahmottamaan aiheen perusideat, mutta aiheeseen liittyvä ongelmanratkaisu sekä teorian soveltaminen käytäntöön vaativat kehittämistä.

Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja lisäohjaukselle on ollut hyvin paljon tarvetta. Kokonaisuudesta näkyy, että opintojaksoon tulisi perehtyä paremmin, koska oppimistulos on hajanainen. Opiskelijan tiedoissa ja taidoissa on paljon kehitettävää. Opiskelijan kädentaidot vaativat paljon harjoittelua.