Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija saavuttaa ammattikorkeakoululainsäädännön (1129/2014, 7 §) edellyttämän, oman alan työtehtävissä tarvittavan toisen kotimaisen kielen (ruotsin kielen tai suomen toisena kielenä) suullisen ja kirjallisen taidon. Opiskelija osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti oman alansa työympäristössä ja monialaisen työyhteisön jäsenenä ottaen eettisesti huomioon erilaiset toimijat työskentelyssään ruotsin kielellä sekä Suomessa että Pohjoismaissa TAI suomen kielellä (S2) Suomessa ottaen huomioon viestintätilanteeseen osallistuvien kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtia.

Opiskelijan suulliset ja kirjalliset viestintätaidot (ruotsi tai suomi toisena kielenä) ovat vähintään Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa B1. Opiskelija osaa hankkia ammattialaansa liittyvää tietoa eri lähteistä ja välittää tietoa kirjallisesti ja suullisesti hyödyntäen teknologiaa ja digitalisaation suomia mahdollisuuksia oman alansa työtehtävissä. Opintojen aikana opiskelijalle syntyy kyky ottaa vastuuta oman kieli- ja viestintäosaamisensa kehittämisestä sekä kyky ja motivaatio kehittää niitä.

Sisältö

• Ammattialan keskeiset kansainväliset ja kotikansainväliset vuorovaikutustilanteet: yksilö- ja ryhmäviestintä
• Ammattialan keskeiset käsitteet ja termit
• Ammattialan organisaatiot, työympäristöt, -tehtävät, -prosessit ja -välineet
• Kieli- ja viestintätaidon itsearviointi ja oppimisstrategioiden kehittäminen

Oppimateriaalit

Sari Hanska, Marit Keränen, Kirsi Lehtoviita, Mia Pirttilä: Gå med vinst! - Äffärssvenska för högskolor e-kirjana tai kirjana (vuoden 2022 painos)

Opetusmenetelmät

Aktivoiva luento
Ohjatut harjoitukset

Lähiopetus, poikkeustapauksissa etäopetusta

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Suullinen koe 27.11.2024 (pienryhmissä koululla)
Kirjallinen koe 4.12.2024 (paperisena kokeena koululla)

HUOM! Tenttiä ei voi korvata esimerkiksi esseellä tai kotitentillä.

Uusintatentit
1. uusintatentti 6.2.2025 klo 9.00–11.00 koululla
2. uusintatentti 20.3.2025 klo 13.00–15.00 koululla

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Tällä kurssilla ei ole valinnaista suoritustapaa. Virkamiesruotsin kurssia ei voi suorittaa pelkillä tehtävillä tai vain tenttimällä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 opintopistettä x 27 tuntia = 135 tuntia työtä

Lisätietoja opiskelijoille

Tutkintoon kuuluvien kieliopintojen tavoitteena on oppia viestimään tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti OMAN AMMATTIALAN VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA. Opiskelija saavuttaa tämän tavoitteen parhaiten, kun hänellä on RIITTÄVÄ LÄHTÖTAITOTASO.

Tasot ovat:
perustason kielenkäyttäjä (A1 ja A2)
itsenäinen kielenkäyttäjä (B1 ja B2)
taitava kielenkäyttäjä (C1 ja C2).

Metropolian suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa ruotsin kielen ammatillisten viestintätaitojen omaksuminen edellyttää seuraavaa lähtötasoa:

toinen kotimainen kieli (ruotsi) B1


Kielitaitoa voi kohentaa monin tavoin itsenäisesti tai lähiopetuksessa:

Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämillä preppauskursseilla. Katso tarjonta OMAsta.

Pääkaupunkiseudun työväen- ja kansalaisopistot tarjoavat myös runsaasti eritasoisia kursseja, joiden kustannuksista opiskelija vastaa itse.

Campus Online on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjontaportaali, joka kokoaa yhteen verkko-opintojaksotarjontaa kaikista Suomen 24 ammattikorkeakoulusta.

Ruotsin kielen itseopiskelun mahdollistaa Alfasoft Oy:n laatima ja ylläpitämä Opinaika: Ruotsin kielen kieliopin säännöt, esimerkit ja harjoitukset -verkkomateriaali. Se on selkeä kokonaisuus sekä sanaston, kieliopin ja ääntämisen harjoitteluun (tasot A1–A2) että tekstien, sanaston ja luetun- ja kuullunymmärtämisen harjoitteluun (tasot A1–B1). Metropolialaiset kirjautuvat Opinaika-palveluun omilla Metropolian tunnuksillaan ja palvelu on käytössä toistaiseksi.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Hän osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hän hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa, mutta epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Hän ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin, jossa viesti välittyy, ja osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen alan tutuissa tilanteissa. Hän osaa käyttää kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia ja rakenteissa puutteita, jotka eivät kuitenkaan häiritse viestintää. Hän ääntää ymmärrettävästi, eivätkä lauserytmin katkot haittaa viestin perille menoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä tilanteeseen sopivalla ja osuvalla tavalla. Hän osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen ammattialan tilanteissa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta ja ottaa huomioon keskustelukumppanin. Hän käyttää oman alan ja yleiskielen sanastoa monipuolisesti ja rakenteita lähes virheettömästi. Hän ääntää selkeästi ja lauserytmi on luontevaa.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Ammattialaansa liittyvissä viestintätilanteissa opiskelija selviytyy tavallisimmissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Hän osaa kirjoittaa yksinkertaista, osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Hän osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hän hallitsee tavallista oman alan ja yleiskielen sanastoa, mutta epätarkkuudet ja muiden kielten vaikutus voivat häiritä viestin perillemenoa. Hän käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Hän ääntää pääosin ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa kohdekielestä ja lauserytmin hitaus vaikeuttaa viestinnän toimivuuden arviointia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Suulliset oppimistehtävät 10 % ja suullinen koe 40 %
Kirjallinen koe 50 %