Työelämälähtöinen kehittämistehtävä (10 op)

Tavoitteet

Opiskeltuaan palvelumuotoilua ja tehtyään kehittämistehtävän oppija on asiantuntija monialaisesta roolistaan käsin ja osaa
- soveltaa monitoimijaisen kehittämisyhteistyön malleja ja menetelmiä
- tunnistaa monitoimijaisessa kehittämisyhteisössä erilaisia toimijoita ja toimijuuden rooleja
- nimetä ja selittää palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet: asiakasymmärryksen luominen, konseptointi, prototypointi, pilotointi ja arviointi
- soveltaa palvelumuotoilun prosessia ja työskentelytapoja työelämähaasteen ratkaisussa
- hyödyntää omaa substanssiomaamistaan monitoimijaisessa kehittämisyhteisössä
- selittää näyttöön perustuvan toimintatavan merkityksen sosiaali- ja terveydenhuollossa
- työskennellä osana ryhmän jäsenenä ja osallistua kehittämistehtävän ratkaisemiseen
- hyödyntää tutkittua tietoa toiminnan kehittämisessä
ohjata ja uudistaa työyhteisön ja työn toimintaa

Sisältö

Kehittämistehtävä tehdään monitoimijaisessa yhteistyössä kansalaisten, julkisen, yksityisen ja/tai kolmannen sektorin kanssa. Kehittämistehtävässä sovelletaan palvelumuotoilun prosessia ja työskentelytapoja oikean työelämähaasteen ratkaisussa. Työelämästä tuleva kehittämistehtävä pohjautuu palvelun käyttäjien, palvelun ja sen kontekstin ymmärryksen kartoittamiseen. Tämän avulla luovassa ja kokeilevassa prosessissa rakennetaan palvelukokemuksia, jotka ovat kilpailukykyisiä ja ihmisille ystävällisiä.

Opiskelijat työskentelevät monitoimijaisissa kehittämisyhteisöissä huomioiden eri tahojen tarpeet ja näkemykset siten, että erilaisten kokeilujen arviointi tapahtuu jo kehittämisprosessin aikana huomioiden näyttöön perustuva tieto. Kehittämistehtävän parissa työskennellään pienryhmissä (3 opiskelijaa/ryhmä). Kehittämistehtävä käsittää kokonaisen palvelumuotoiluprosessin eri vaiheet: asiakasymmärryksen luominen, konseptointi, prototypointi/pilotointi ja arviointi. Opiskelijat esim. haastattelevat ja/tai havainnoivat palveluiden asiakkaita, työntekijöitä tai potilasjärjestön asiantuntijoita/kokemusasiantuntijoita. Työelämän edustajat ovat mukana yhteiskehittämispajoissa ideoimassa ja prototypoimassa ratkaisuja. Asiakkaat/sidosryhmät ovat kehitettävän palvelun testaajina.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä 1
Teoria ja metodologia ymmärretään huonosti. Tehtävien ja työelämäprojektin toteutus ovat heikkotasoisia.
Tiedonhankinta, palvelukonsepti, viestintä ja dokumentointi ovat välttäviä.
Kohtalainen osallistuminen prosessiin.

Tyydyttävä 2
Teorian ja metodologian ymmärtämisen ja niiden soveltamisen alkeita tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Tiedonhankinta, palvelukonsepti, viestintä ja dokumentointi ovat hyväksyttäviä.
Kohtalainen osallistuminen prosessiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä 3
Teorian ymmärtämistä ja menetelmien soveltamista tehtävissä ja työelämäprojektissa, mutta työ voisi olla vahvempi.
Tiedonhankinta, palvelukonsepti, viestintä ja dokumentointi ovat hyvällä tasolla.
Aktiivinen osallistuminen prosessiin.

Erittäin hyvä 4
Teoria ja metodologia ymmärretään yleisesti ja niitä sovelletaan erittäin hyvin tehtävissä ja työelämäprojektissa.
Luotettava tiedonhankinta, innovatiivinen palvelukonsepti, sekä viestintä ja dokumentaatio hyvällä tasolla.
Erittäin aktiivinen osallistuminen prosessiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Teorian ja menetelmien hallitseminen ja niiden soveltaminen tehtävissä ja työelämäprojektissa kiitettävällä tasolla.
Erinomainen tiedonhankinta, innovatiivinen palvelukonsepti ja erinomainen viestintä ja dokumentointi.
Erittäin aktiivinen osallistuminen prosessiin.

Lisätiedot

Arvosanaan vaikuttaa aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Arvioinnin perusteina (yksilöharjoitustyöt ja raportit, ryhmäharjoitustyöt):
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Palvelumuotoiluprojektin arvioinnin perusteina:
Aktiivinen osallistuminen projektin läpi viemiseen
Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
Palvelumuotoilumenetelmien monipuolinen ja tavoitteenmukainen käyttö
Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus ja hyödynnettävyys
Palvelunäkökulman ymmärtäminen ja palvelun osien ja kokonaisuuden hahmottaminen
Käyttäjälähtöisyys
Palautetun (visuaalisen ja kirjallisen) materiaalin selkeys ja ymmärrettävyys
Tehtävien palauttaminen aikataulussa

Vertaisarviointi vaikuttaa arvosanan muodostumiseen opettajan arvioinnin lisäksi.

Lisätiedot

Arvosanaan vaikuttaa aktiivinen osallistuminen tehtävien suorittamiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, tehtävien ja projektin suorittaminen ammattimaisuuteen pyrkien sekä sovitun aikataulun noudattaminen.

Arvioinnin perusteina (yksilöharjoitustyöt ja raportit, ryhmäharjoitustyöt):
- Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
- Reflektointi, näkökulmien ymmärtäminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen
- Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus
- Tehtävien palauttaminen sovitussa aikataulussa

Palvelumuotoiluprojektin arvioinnin perusteina:
Aktiivinen osallistuminen projektin läpi viemiseen
Tiedonhankinnan kattavuus ja hyödyntäminen työskentelyssä
Palvelumuotoilumenetelmien monipuolinen ja tavoitteenmukainen käyttö
Ideoiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus ja hyödynnettävyys
Palvelunäkökulman ymmärtäminen ja palvelun osien ja kokonaisuuden hahmottaminen
Käyttäjälähtöisyys
Palautetun (visuaalisen ja kirjallisen) materiaalin selkeys ja ymmärrettävyys
Tehtävien palauttaminen aikataulussa

Vertaisarviointi vaikuttaa arvosanan muodostumiseen opettajan arvioinnin lisäksi.