Siirry suoraan sisältöön

Opinnäytetyö (30 op)

Toteutuksen tunnus: KY00EE43-3004

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika
02.07.2022 - 31.07.2022
Ilmoittautuminen toteutukselle on päättynyt.
Ajoitus
01.08.2022 - 31.07.2024
Toteutus on päättynyt.
Opintopistemäärä
30 op
Lähiosuus
30 op
TKI-osuus
30 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
(2019-2024) Kulttuuripalvelut ja musiikki
Toimipiste
Hämeentie 135 D
Opetuskielet
suomi
Koulutus
Kulttuurituotannon tutkinto-ohjelma (YAMK)
Opettajat
Outi Aitio
Laura-Maija Hero
Katri Halonen
Eeva-Katri Ahola
Vastuuopettaja
Katri Halonen
Ryhmät
K0622S6
Kulttuurituotannon tutkinto-ohjelma (ylempi AMK)
Opintojakso
KY00EE43

Toteutuksella on 1 opetustapahtumaa joiden yhteenlaskettu kesto on 3 t 0 min.

Aika Aihe Tila
To 21.09.2023 klo 13:00 - 16:00
(3 t 0 min)
Opinnäytetyö KY00EE43-3004
AR201 Yhteistyötila Sointu
Muutokset varauksiin voivat olla mahdollisia.

Tavoitteet

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Metropolian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä opiskelija tuottaa uutta tietoa ja osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla. (vrt. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkintosääntö, 2019)
Osaamistavoitteet:
- Opiskelija osaa perustella, suunnitella, toteuttaa ja arvioida opinnäytetyönsä yhteistyössä työelämän kanssa.
- Opiskelija osaa soveltaa kriittisesti ja tuloksellisesti oman alansa tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmiä työelämän kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.
- Työssään opiskelija toimii aloitteellisesti ja osoittaa hyvää kehittämis- ja muutosjohtamiskykyä.
- Opiskelija kykenee tekemään perusteltuja valintoja opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa.
- Opiskelija pystyy toimimaan itsenäisesti alansa asiantuntijana sekä työelämän kehittäjänä ja uudistajana.
- Opiskelija laatii kirjallisen opinnäytetyöraportin ja viestii kirjallisesti ja suullisesti osoittaen alansa asiantuntijaviestinnän taitoa.
- Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa opinnäytetyönsä aihepiirin hyvää hallintaa ja taitoa viestiä asiantuntevasti sen tuloksista.

Sisältö

Opinnäytetyöprosessin kaikki vaiheet, aiheen valinta, tutkimus- ja kehittämisprosessi, opinnäytetyön raportointi sekä tutkinto-ohjelman ohjeistuksen mukaan, esim. työpajat, seminaarit, yksilöohjaus, ryhmäohjaus, kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte voi olla lehdistötiedote, blogiteksti, julkaisukelpoinen artikkeli, ns. Executive Summary tai muu tiedottava teksti opinnäytetyöstä. Opiskelija sopii kypsyysnäytteen muodon ja kohdeyleisön opinnäytetyön ohjaajan kanssa.

Aika ja paikka

Tarkennettu jakson moodle tilassa

Oppimateriaalit

Suositeltavaa kirjallisuutta lueteltu jakson moodletilassa

Opetusmenetelmät

Lähi- etä seminaarit, yksilöohjaus, itsenäinen tutkimuksellinen prosessi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

xx

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

xx

Kansainvälisyys

xx

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

xx

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

xx

Sisällön jaksotus

xx

Lisätietoja opiskelijoille

Tarkemmat tiedot moodle työtilassa

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tutkimus- ja kehittämistarvetta on kuvattu ja sen merkitystä on tarkasteltu kumppaniorganisaation kannalta.
Tavoitteet on määritelty. Niiden perustelut ovat hajanaiset.
Tietoperusta jää osittain irralliseksi toiminnan kehittämisestä ja johtopäätöksistä. Olennaisia lähteitä puuttuu. Opiskelija hallitsee lähdekritiikin perusteet.
Tutkimus- ja kehittämismenetelmiä kuvataan ohuesti ja niitä hyödynnetään pinnallisesti.
Aineistosta on saatu joitakin relevantteja tuloksia. Tuloksista on tehty johtopäätöksiä ja ne on esitelty pääpiirteissään. Työssä pohditaan tulosten soveltuvuutta, joskin ylimalkaisesti.
Työ ei etene tavoitteiden ja valitun tutkimusotteen mukaisesti. Valintoja perustellaan pinnallisesti.
Itseohjautuvan kehittämistyön osuus on vähäinen.
Luotettavuus- ja eettisyyskysymykset on huomioitu suppeasti.
Työn rakenteessa ja oikeakielisyydessä on huomautettavaa. Kielellinen ilmaisu on melko kankeaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Tutkimus- ja kehittämistarve on kuvattu selkeästi ja perustellusti. Sen merkitystä on tarkasteltu asiakkaan, kumppaniorganisaation toiminnan, ammattialan ja/tai aluekehityksen kannalta.
Tavoitteet on määritelty selkeästi ja ne on perusteltu tarkoituksenmukaisesti.
Tietoperusta on relevantti, monipuolinen ja kansainvälinen. Tietoperusta ohjaa toiminnan kehittämistä luontevasti. Opiskelija osoittaa hallitsevansa lähdekritiikin.
Valitut tutkimus- ja kehittämismenetelmät soveltuvat työhön ja niitä on käytetty huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja ongelmalähtöisesti soveltaen.
Aineistosta on saatu relevantteja tuloksia, joista on tehty perusteltuja johtopäätöksiä ja ne on esitelty selkeästi. Työssä pohditaan tulosten soveltuvuutta myös laajempaan kontekstiin. Työprosessi on toteutettu suunnitelmallisesti ja tutkimus-otteelle ominaisesti. Valinnat ovat perusteltuja. Kehittämistyötä tehdään itseohjautuvasti.
Luotettavuus- ja eettiset kysymykset on käsitelty asianmukaisesti.
Kieli on lähes virheetöntä asiantuntijatekstiä ja jäsentely on johdonmukaista. Ulkoasu on moitteeton ja teksti sujuvaa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tutkimus- ja kehittämistarve on kuvattu ja perusteltu erittäin selkeästi, monipuolisesti, yhteiskunnallisesti ja/tai alan tutkimustietoa hyödyntäen.
Tutkimus- ja kehittämistarpeen merkitystä on tarkasteltu erittäin asiantuntevasti asiakkaan, kumppaniorganisaation, ammattialan ja/tai aluekehityksen kannalta. Tavoitteet on määritelty ja perusteltu erittäin selkeästi.
Tietoperusta on kattava ja monipuolinen myös kansainvälisen kirjallisuuden osalta. Tietoperusta ohjaa toiminnan kehittämistä erinomaisesti. Opiskelija käyttää lähdekritiikkiä systemaattisesti.
Tutkimus- ja kehittämismenetelmien valinnat on perusteltu relevantisti. Valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sovelletaan erittäin asiantuntevasti.
Aineistosta on saatu monipuolisia ja kattavia tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja/tai tutkimuskysymyksiin. Tuloksista on tehty oivaltavia johtopäätöksiä. Työssä pohditaan tulosten soveltuvuutta laajempaan ammatilliseen ja työelämäkontekstiin.
Työprosessin ja kehittämistyön hallinta on sekä suunnittelun että toteutuksen osalta rakentavaa ja vastuullista.
Luotettavuus- ja eettisiä kysymyksiä reflektoidaan asiantuntevasti ja tarkoituksenmukaisesti
Työ muodostaa ehyen viestinnällisen kokonaisuuden. Kieliasu on huoliteltu ja sujuva. Ulkoasu on kauttaaltaan korkeatasoinen.

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hylätty:
Tutkimus- ja kehittämistarvetta ei ole kuvattu eikä sen merkitystä ole osoitettu.
Tavoitteita ei ole määritelty.
Työstä puuttuu tietoperusta, se on vain kokemustieto-, konventio- tai oppikirjapohjainen, tai esitetyllä tiedolla ei ole yhteyttä toiminnan kehittämiseen. Opiskelija ei hallitse lähdekritiikin perusteita.
Tutkimus- tai kehittämisasetelma puuttuu. Työstä ei selviä, miten tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sovellettiin, tai niiden kuvaus on irrallista ja käyttö epäloogista.
Aineistosta ei ole saatu relevantteja ja perusteltuja tuloksia. Sovellusalueita ei ole löydettävissä.
Työprosessi on hajanainen eikä valintoja ole perusteltu. Työ ei etene suunnitelmallisesti ja loogisesti eikä vastuullisesti.
Työn luotettavuudessa ja eettisyydessä on ongelmia.
Työ ei täytä oman alansa asiantuntijaviestinnältä edellytettyä vähimmäistasoa viestivyyden, kielen ja/tai ulkoasun osalta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Metropolian yhteinen YAMK opinnäytteen arviointikehikko

Lisätiedot

Opinnäytetyön arvioinnissa otetaan huomioon koko opinnäytetyöprosessi ja kaikki siihen liittyvät tuotokset. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kykyyn hankkia, käsitellä ja soveltaa itsenäisesti tietoa, tunnistaa, eritellä ja ratkaista ammatillisia ongelmia käytännön tilanteissa sekä kehittää omaa ammattialaansa. Opinnäytetyöhön kuuluvan kirjallisen osan arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä työn asiasisältöön että kieli- ja ulkoasuun.

Siirry alkuun