Kultaustekniikat ja materiaalit (5 op)

Tavoitteet

Opiskelija tuntee keskiaikaista ja myöhäisempää kultaukseen liittyvää kirjallisuutta. Opiskelija tuntee kultauksessa sekä historiallisesti käytetyt että nykypäivänä käytettävät materiaalit, työkalut ja menetelmät.

Opiskelija hallitsee eri aikakausien kultauksen ja pintakäsittelyjen /-koristelun perustekniikoita. Opiskelija tunnistaa erilaisissa historiallisissa esineissä käytetyt kultaus- ja pintakoristelutekniikat ja materiaalit.

Sisältö

Kultauksen perinteiset menetelmät - kiiltokultaus ja öljykultaus sekä hopeointi ja muiden lehtimetallien ominaisuudet.
Keskiaikana Etelä- ja Pohjois-Euroopassa käytetyt kultauksen menetelmät ja pintakoristelutekniikat (sgraffitto, punsselointi, kaiverrus, Pressbrocade) sekä aikakauden koristelussa käytetyt pigmentit.
Erilaiset kullatut kohteet (maalaukset, alttarikaapit, polykromiveistokset, kehykset, huonekalut, mahdollisesti muista materiaaleista valmistetut esineet) ja niille tyypilliset menetelmät ja koristelutekniikat.

Työmuodot

• Lähiopetus ja itsenäinen työskentely
• Esittävä luento
• Ohjatut harjoitukset / harjoitustehtävät
• Esimerkkipohjainen opetus
• Yksilöohjaus
• Itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

1. Art in the Making. Italian Painting Before 1400. 1992, National Gallery Publications Ltd. London
2. MacTaggart, P. and A., 1984, Practical Gilding. Mac & Me Ltd, Herts
3. Bigelow, Gilded Wood. History and Conservation. 1991, Sound View Press.
4. Gilding and surface decoration: Preprints of the UKIC conference restoration '91, UKIC 1991.
5. Hebing, C., Vergolden und Bronzieren : Untergrund - Arbeitstechniken - Werkstoffe : ein Hanbuch für die Praxis. D.W. Gallwey 1985.
6. Mehart, N. Von, DuMont's Handbuch Vergolden und Fassen : Polimentglanzvergoldung, Vergoldung hinter Glas und auf Papier, Öltechnik, Bronzierung, Fassung des Inkarnats, Reiningen und Restaurieren. Dumont Buchverlag, 1987.
7. Tunander, P., Förgyllning. Bokförlaget Signum, 1997.
8. Reino ja Ritva Savolainen. Kultaajan käsikirja, 2008
Opintojakson aikana opettajan toimesta jaettava muu materiaali

Opintojaksototeutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 20 - 22 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko itsenäiseen työskentelyyn kirjallisuuden parissa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 26 työtuntia (h).

Sisällön jaksotus

Opintojakso alkaa luennolla jossa tutustutaan kultauksen historiaan, materiaaleihin, tekniikoihin ja työvälineisiin. Samana päivänä esiliimataan kultauspohjat ja valmistetaan liitu-liima gessopohjustus. Toisena ja kolmantena päivänä pohjustetaan puupohjat perinteisin menetelmin. Neljäntenä päivänä pohjat hiotaan. Loppuaika kullataan, hopeoidaan ja käytetään pintakoristelun eri tekniikoita. Koristelumallit lehtorilta, osa myös omia valintoja.
Tehtävät:
1. kiiltokultausnäyte, missä näkyy eri työvaiheet
2. hopeointinäyte, missä eri työvaiheet ja mihin kokeillaan
eri sellakkasävyjä pintasuojaus- ja sävytystarkoituksessa
3. kaiverruskuvio, kiiltokultausta
4. sgraffitotyö, kiiltokultausta tai öljykultauskuvio temperan päälle
Lisäksi pienempi viimeistelty kipsivalu, mikä päällystetään parilla kerroksella shellakkaa ja öljykullataan.
Puupohjat saa jokainen valmiiksi mittoihin sahattuna opintojakson alussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

• Osaamisen arviointi
• Jatkuva arviointi
• Oppimistehtävät
• Vertaisarviointi
• Itsearviointi
Arviointi perustuu opiskelijan jatkuvaan arviointiin sekä opintojaksolle osallistumiseen, käytännön harjoitustehtävien tekoon ja niiden arviointiin. Jokaista opiskelijaa arvioidaan omien lähtökohtien mukaisesti ja miten hän kehittyy ja oppii opintojakson aikana.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit arvosanalle 1 tyydyttävä

Opiskelija pystyy perustasolla hahmottamaan kultauksen materiaalit ja tekniikat ja tuntee perustasolla siihen liittyvän teorian. Opiskelija hallitsee taidollisesti opintojakson perusteet ja ymmärtää opintojakson keskeisen sisällön. Opiskelija ymmärtää välttämättömät aiheeseen liittyvät teoreettiset ja soveltavat periaatteet. Opiskelija kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan. Käytännön työskentely ei ole ollut riittävän itsenäistä, sen hallinnassa ja lopputuloksessa isoja puutteita, mutta opiskelija suoriutuu kuitenkin tehtävistä.

Arviointikriteerit arvosanalle 3 hyvä

Opiskelija hahmottaa hyvin kultauksen materiaalit ja tekniikat. Opiskelija osoittaa hyvää teoreettisen ja soveltavan tiedon tuntemusta. Opiskelija osaa perustella asiantuntevasti tekemänsä valinnat ja käytäntöön soveltaminen etenee johdonmukaisesti ammattialan käytäntöjä noudattaen. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoriassa että käytännössä ja on saavuttanut hyvän tason tiedoissaan ja käytännön työn taidoissaan. Opiskelija osaa analysoida omia heikkouksia ja vahvuuksia. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan ja osaa kriittisesti analysoida tätä tietoa.

Arviointikriteerit arvosanalle 5 kiitettävä

Opiskelija hallitsee aihekokonaisuuden ja on saavuttanut erinomaisen tason tiedoissaan ja taidoissaan. Opiskelija osoittaa erinomaista teoreettisen ja soveltavan tiedon tuntemusta ja osaa soveltaa oppimaansa hyvin. Opiskelija kykenee laajaan itsenäiseen työskentelyyn sekä kirjallisten että taitoperustaisien tehtävien osalta. Opiskelija kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan sekä tiedon analysointiin ja soveltamiseen. Opiskelija osallistuu keskusteluun argumentoidusti alan käsitteistöä käyttäen. Opiskelija osaa perustella asiantuntevasti tekemänsä valinnat ja käytäntöön soveltaminen etenee johdonmukaisesti ammattialan käytäntöjä noudattaen. Opiskelija osaa perustellusti analysoida omia heikkouksia ja vahvuuksia. Opiskelija työskentelee johdonmukaisesti ja itsenäisesti, osoittaen oma-aloitteisuutta.

Arviointikriteerit arvosanalle hyväksytty

Opiskelija pystyy perustasolla hahmottamaan kultauksen materiaalit ja tekniikat ja tuntee perustasolla siihen liittyvän teorian. Opiskelija hallitsee taidollisesti opintojakson perusteet ja ymmärtää opintojakson keskeisen sisällön. Opiskelija ymmärtää välttämättömät aiheeseen liittyvät teoreettiset ja soveltavat periaatteet. Opiskelija kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan. Käytännön työskentely ei ole ollut riittävän itsenäistä, sen hallinnassa ja lopputuloksessa isoja puutteita, mutta opiskelija suoriutuu kuitenkin tehtävistä.