Visual PerceptionLaajuus (5 cr)
Code: SX00DS05
Credits
5 op
Objective
Knowledge base
Students are able to
• describe physical and physiological aspects of vision including the principals of psychophysical measurements and visual perception in the area of: (1) visual pathways, (2) light perception, (3) colour vision, (4) space perception, (5) form perception, (6) motion perception, (7) temporal perception, and (8) basic psychophysical methods and theory.
• describe the basics of the nervous system; (1) electrophysiology of neurons, (2) neuroanatomy (3) neurophysiology a
• assess colour vision, contrast vision and visual fields and normality of test results
Clinical/practical base
Students are able to
• test colour vision
• test contrast sensitivity and low contrast visual acuity
• measure visual fields
Content
Anatomy and physiology of the eye:
Retina
o Composition and formation of disc outersegments
o Composition and formation visual pigments
o Stages of visual cycle
o Photoreceptor electophysiology
o Retinal neurotransmitters
o Function of bipolar, horizontal, amacrine and ganglion cells (receptive fields)
o Retinal neural mechanisms of colour vision (spatial, temporal and chromatic)
Visual pathway
o Function of lateral geniculate body
o Receptive fields of cells in leterat geniculate body (relationship to colour vision, binocularity, grace perception, etc.)
o Function of visual cortex
o Receptive field properties (single cell properties)
o Functional organisation of visual cortex
o Physiology of binocular vision
o Mechanism of featrue detection
Extraocular muscles
• Visual-vestibular interactions (vestibulo-ocular reflex, optokinetic reflex)
• Supranuclear control of eye movements
Anatomy relation to visual pathology
Development of lower visual pathway
• Relationship between development of upper visual pathway and central vision
Electrophysiology of the nerve cell
o Resting and action potential
o Synapses
o Receptors
Neuroanatomy
o Brain
o Cranial nerves
o Spinal cord
o Autonomic nervous system
Neurophysiology
o Reflexes
o Pain and pain sensation
o Vestibular system, propioceptive sensations
o Autonomic nervous system
Colour perception
- Chromatic discrimination (hue and saturation) for normal & defective colour vision
- Colour mixture and appearance
- Colour specification and colorimetry (CIE)
- Spectral sensitivity of normal and defective colour vision
- Mechanisms of colour deficiencies
-
Space perception
- Direction and depth discrimination (monocular and binocular cues, oculocentric and egocentric localization)
- Characteristics of sensory function (binocular interactions including summation, binocular suppression and rivalry, corresponding points including horopter criteria)
- Development of sensory fusion and binocular vision
- Sensory-motor interactions (fixation, disparity, past pointing, visually guided behaviour, body posture and perceived orientation, and self-motion)
-
Form perception
- Static visual acuity (including test configuration, various acuity tasks, and factors influencing acuity including blur, intensity and contrast), specification of visual acuity
- Spatial contrast sensitivity function (including factors influencing the function) illusions, constancies, and figure-ground relations
- Simultaneous contrast and spatial interactions (Mach bands)
-
Light perception
- Detection characteristics at the absolute light threshold (including spectral, spatial, and temporal aspects) specification of contrast
-
Motion perception
- Factors involved in the detection of real and apparent motion, detection of displacements
- Motion after-effects
-
Temporal perception
- Critical flicker fusion frequency, including influencing factors (test object size, location and adaption level)
- Stabilised retinal images and monocular suppression (Troxler effect)
- Saccadic suppression
Psychophysical Methodology
- Basic psychophysical methods and theory
- Measurement of absolute and difference thresholds
- Methods of limits, adjustment, and constant stimuli
Entoptic Phenomena
o Characteristics and origin of various phenomena (involvoing the cornea, lens, and vitreous)
o Vascular and circulatory phenomena (Purkinje tree, capillary circulation)
o Phenomena associated with central vision (Maxwell’s spot, Haidinger’s brushes)
o Phenomena associated with retinal distention or other forms of retinal activity (Moore’s lightning streaks, blue arcs of the retina, phosphenes)
Eccentric fixation (EF) -definition, visual acuity and eccentrisity, test procedure
Tests and procedures:
Colour vision investigation (Ishihara, H.R.R. Farnsworth D-15 saturated and desaturated, Farnsworth-Munsell 100 Hue test)
•Clinical use
•Instrumentation
•Clinical procedure
•Clinical implications
Contrast sensitivity evaluation (Pelli-Robson, Vistech)
•Clinical use
•Instrumentation
•Clinical procedure
•Clinical implications
Perimetry (Amsler, Confrontation method, Bjerrum screen, Goldmann bowl)
•Clinical use
•Instrumentation
•Clinical procedure
•Clinical implications
Anomalies of Colour Vision (Congenital, Inherited)
Colour vision anomalies by type and prevalence
- Anomalous trichromacy
- Dichromacy
- Monochromacy
-
Colour vision tests used for both screening and diagnosis of congenital colour vision anomalies
- Pseudoisochromatic tests
- Arrangement tests (Farnsworth Panel 0-15, Farnsworth-MunseI1100-Hue)
- Anomaloscopic matching
-
Conditions for colour vision testing
-
Societal implications of colour vision anomalies
- School
- Vocational requirements
- Patient interest
-
Patient management strategies
- Counselling
- Special aids
Prerequisites
Refraction
Assessment criteria, satisfactory (1)
The student is able to:
- display learning in professional knowledge and core content in the field
- search information from a variety of sources
- work in various duties in a variety of operating environments
- show that he has achieved the targets for core competence
- display learning in the key safety practices in the field
- act according to ethical principles
- to contribute his learning for the benefit of a group or project
Assessment criteria, good (3)
The student is able to:
- use concepts and knowledge in his field systematically
- find information and assess and use information sources with a critical eye
- apply professional information in professional assignments
- apply professional expertise in various work assignments
- act independently and responsibly in professional contexts
- plan operations with safety in mind
- act according to professional ethics
- act purposefully in working groups and projects
Assessment criteria, excellent (5)
The student is able to:
- use concepts and knowledge in his field professionally
- argue the use of his sources - argue a course of action on the basis of research information or findings
- operate in a range of duties and work situations, also in international contexts
- to act in a way that is customeroriented and displays entrepreneurial spirit
- to act responsibly, taking safety issues into consideration
- argue his choices on the basis of professional ethics
- organise and manage the operation of a group and project
Assessment criteria, approved/failed
The student is able to:
- display learning in professional knowledge and core content in the field
- search information from a variety of sources
- work in various duties in a variety of operating environments
- show that he has achieved the targets for core competence
- display learning in the key safety practices in the field
- act according to ethical principles
- to contribute his learning for the benefit of a group or project
Enrollment
19.04.2024 - 30.09.2024
Timing
01.08.2024 - 20.10.2024
Number of ECTS credits allocated
5 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
Teacher in charge
Pia Mäkelä
Groups
-
SXE23S1Optometrian tutkinto-ohjelma päivä
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kuvata näön fyysiset ja fysiologiset näkökohdat, mukaan lukien psykofyysisten mittausten periaatteet ja visuaalinen havaitseminen: (1) näköradat, (2) valon havaitseminen, (3) värinäkö, (4) tilan havaitseminen, (5) muodon havaitseminen, (6) liikkeen havaitseminen, (7) ajallinen havaitseminen (8) psykofyysiset perusmenetelmät ja -teoria.
• kuvata pääpiirteissään hermoston toimintaa, aihealueina (1) hermosolujen elektrofysiologia, (2) neuroanatomia (3) neurofysiologia
• arvioida värinäön ja kontrastiherkkyyden ja näkökenttätulosten normaaliutta
TAITO
Opiskelija osaa
• mitata värinäön
• mitata kontrastiherkkyyden ja matalakontrastisen näöntarkkuuden
• mitata näkökentän
Content
Silmän anatomia ja fysiologia:
Verkkokalvo
•Koostumus ja ulkosegmenttien kalvokiekkojen muodostuminen
•Näköpigmentin muodostuminen ja koostumus
•Visuaalisen syklin kierto
•Fotoreseptoreiden elektrofysiologia
•Verkkokalvon neurotransmitterit
•Bipolari-, horisontaali-, amakriini- ja gangliosolujen toiminta ja reseptiiviset kentät
•Verkkokalvon neuraalinen toiminta värinäössä (spatiaalinen, temporaalinen ja värit)
Näkörata
•Ulomman polvitumakkeen toiminta ja reseptiiviset kentät (suhde värinäköön, binokulariteettiin, jne)
•Näköaivokuoren toiminta
•Reseptiivisen kentän ominaisuudet (yksittäisen solun ominaisuudet)
•Toiminnan organisoituminen näköaivokuorella
•Binokulaarisen näkemisen fysiologia
•Havaitsemisen mekanismi
•anatomia suhteessa visuaaliseen patologiaan
•Kehitys: Näköhermonpää ja näkörata
•Alemman asteen näköradan kehittyminen
•Ylemmän asteen näköratojen ja keskushermoston kehittymisen suhde.
Ulkoiset silmälihakset
•Näön ja vestibulaarielimen yhteys (vestibulo-okulaarinen refleksi ja optokineettinen refleksi)
•Silmälihasten supranukleaarinen kontrolli
****************************
Neurotiede
Hermosolujen elektrofysiologia:
-lepo- ja aktiopotentiaali
-synapsit
-reseptorit
Neuroanatomia
-Aivot, aivohermot, aivorunko ja autonominen hermosto
Neurofysiologia
-refleksit
-kipu ja kivun tunteminen
-vestibulaarisysteemi, propioseptinen tuntemus
-autonominen hermosto
Värien havaitseminen
- Värierottelu (sävy ja kylläisyys) normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värisekoitukset ja niiden luoma värivaikutelma
- Värinäön määritys ja värien mittaaminen (CIE)
- Värispektrin erottuminen normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värinäön puutosten mekanismit
Tilan havaitseminen (spatiaalinen näkö)
- Sensoris-motoriset yhteisvaikutukset (näön ohjaamat toiminnot, kehon asento ja aistittu suunta ja oman liikkeen aistiminen.
Muodon havaitseminen
- Spatiaalinen kontrastiherkkyysfunktio (ja tähän vaikuttavat tekijät), illuusiot, konstanssit ja kuvio-tausta suhteet.
- Simultaanikontrasti ja spatiaaliset yhteisvaikutukset (Mach bands)
Valon havaitseminen
- Havainto-ominaisuudet absoluuttisella valon havaintokynnyksellä (sisältäen aallonpituus- spatiaaliset ja temporaaliset ominaisuudet), kontrastin määritelmä
- Kirkkauseron kynnysarvot eri mukautustasoilla (Weberin ja DeVries-Rosein lakit), kontrastin määrittely
- Spatiaaliset ja ajalliset summaatiot; ominaisuudet (Riccon, Piperin ja Blochin lait)
- fotooppinen, mesooppinen ja skotooppinen näkeminen
- valo- ja pimeäadaptaatio, teoria ja sen mittaaminen
Liikkeen havaitseminen
- Todellisen ja näennäisen liikkeen havaitseminen, siirtymien havaitseminen
- Liikkeen jälkivaikutukset
- Dynaaminen näöntarkkuus, liikkuvan kohteen havaitseminen/terävyys ja havaitseminen liikkuessa
Ajallinen havaitseminen
- Kiriittinen välketaajuus, sisältäen siihen vaikuttavat tekijät (kohteen koko, paikka ja adaptaatiotaso)
- Stabiloidut retinakuvat ja monokulaarinen supressio (Troxler efekti)
- Sakkadinen supressio
Psykofyysiset menetelmät
- Perusmenetelmät ja teoriat
- Absoluuttisen ja erotuskynnyksen mittaukset
- Rajamenetelmä (methods of limits), säätömenetelmä, ja konstanssimenetelmä
Entoptic -ilmiöt
o Eri ilmiöiden luonne ja paikka (myös sarveiskalvo, mykiö, lasiainen)
o Verisuoni ja verenkiertoon liittyvät ilmiöt (Purkinje tree, kapillaarikierto)
o Keskushermostoon liittyvät ilmiöt (Maxwell’s spot, Haidinger’s brushes)
o Verkkokalvon leviämiseen tai muuhun verkkokalvon aktiivisuuten liittyvät ilmiöt (Moore’s lightning streaks, blue arcs of the retina, phosphenes)
Eksentrinen fiksaatio (EF) -määritelmä, näöntarkkuuden riippuvuus kasvavaan eksentrisyyteen, tutkiminen
Testit ja niiden käyttö:
Värinäön tutkiminen (Ishihara, H.R.R. Farnsworth D-15 saturoitu ja desaturoitu, Farnsworth-Munsell 100 Hue testi)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Kontrastiherkkyyden mittaus (Pelli-Robson, Vistech)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Perimetria (Amsler, Konfrontaatio, Bjerrum liina, Goldmann pata)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Värinäönhäiriöt (synnynnäinen, peritty, hankittu)
-luokittelu ja yleisyys
- Anomalous trichromacy
- Dichromacy
- Monochromacy
Värinäkötestit seulontaan ja perinnöllisten värinäköpuutosten diagnosointiin
- Pseudoisokromaattiset testit
- Järjestelytestit (Farnsworth Panel 0-15, Farnsworth-MunseI1100-Hue)
- Anomaloskopia, matching
Värinäkömittauksen olosuhteet
Värinäköpuutosten sosiaaliset vaikutukset
- Koulu
- Ammatilliset vaatimukset
- Henkilökohtainen vaikutus
Toimenpiteet väripuutosten yhteydessä
- Neuvonta
- Erityisapuvälineet
Location and time
Syyslukukausi 2024
Opintojaksolle kuuluvat käytännön harjoitukset tehdään ohjatusti annetussa aikataulussa ja järjestyksessä kampuksen harjoitustiloissa. Muita kuin työharjoitteluun liittyviä tehtäviä ja harjoituksia ei voi tehdä työelämän ohjauksessa.
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
Luentomateriaalit, artikkelit
Kirjallisuus:
Elliott (2014) Clinical Procedures in PRIMARY EYE CARE.
Primary Care Optometry (5. painos)
Borish´s Clinical Refraction (2. painos tai uudempi)
Doshi S, Harvey W 2003. Investigative Techniques and Ocular Examination. p. 1-25,95-138
Sähköiset materiaalit
Mieli ja Aivot, Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (2006) Hämäläinen et al. (Toim) . ISBN 951-29-3177-X. Osat näköjärjestelmän toiminnoista, (Simo Vanni), moniaistisuudesta (KaisaTiippana) ja aiheet elektrofysiologiset mittaukset, ja psykofysiikka. PDF on OMAssa mutta se on VAIN toteutuksen opiskelijoille käytettäväksi. Copyrightin mukaisesti sitä EI JAETA mihinkään. Muutamia printtejä kirjastossa ja yksi Optometriassa löytyy myös.
BIOMAG-materiaali: Aivojen rakenne ja toiminta osat 1-8 (http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L1.html)
Näsänen 2007. Visuaalisen käytettävyyden opas
CU Dynamic Colour Vision Test see: Barbur et al., Proc. Roy. Soc.B., 258, pp 327-334, 1994
Webvision
Colblindor
Tutis Vilis: The Physiology of the Senses
Teaching methods
Aktivoivat luennot
Ohjatut harjoitukset ja tehtävät
Käytännönharjoitukset tehtyinä ja arvioituina (suullinen palaute harjoitustunneilla)
Exam schedules
Tentti OSA 1: x.x.2024 40 min. Tentti OSA 2: x.x.2024 40min.
Uusinta 1 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta x.x.2024. Uusinta 2 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta x.x.2024. Osat tentitään ja uusitaan kuten erilliset tentit.
Student workload
5 opintopistettä 135h työtä opiskelijalle
Teoria: 3.5 op x 27h = 95h
Käytännön harjoitukset ja tehtävät 1.5 op 40h opiskelijalle
Further information
Mikäli opiskelijalla on erityisen tuen päätös, joka vaikuttaa opintojakson suorittamiseen, tulee opiskelijan olla yhteydessä opintojaksototeutuksen vastuuopettajaan heti ilmoittautumisajan päätyttyä
Osa opetuksesta voi tapahtua englanninkielisenä.
Oppimistehtävät ovat
1: Värinäkötestien tulosten analyysi
2: Ääreisnäön testien tulosten analyysi
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- soveltaa ammatillista osaamistaan eri työtehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- suunnitella toimintaa turvallisuus huomioiden
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia tavoitteellisesti työryhmässä ja projektissa
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti
- perustella tietolähteiden käytön
- perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla
- toimia monipuolisissa ja kansainvälisissä tehtävissä ja työtilanteissa
- toimia asiakaslähtöisesti ja yrityshenkisesti
- toimia vastuullisesti ja turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida ja ohjata ryhmän ja projektin toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment methods and criteria
Tentti 80% arvosanasta
Näkökenttäanalyysi 10% arvosanasta
Värinäköanalyysi 10% arvosanasta
Käytännön harjoitukset tehty. Läsnäolo tunneilla ja harjoituksissa. Käytännön harjoituslomakkeet tulee olla palautettuina ja hyväksyttyinä.
Käytännön näyttökoe: manuaalinen perimetria
-
Välineet kirjallisessa koetilanteessa:
Lyijykynä, pyyhekumi ja viivain.
Prerequisites
Taittovirheen määrittäminen
Enrollment
27.11.2023 - 10.12.2023
Timing
01.01.2024 - 17.03.2024
Number of ECTS credits allocated
5 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
Teacher in charge
Pia Mäkelä
Groups
-
SXE23K1Optometrian tutkinto-ohjelma päivätoteutus
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kuvata näön fyysiset ja fysiologiset näkökohdat, mukaan lukien psykofyysisten mittausten periaatteet ja visuaalinen havaitseminen: (1) näköradat, (2) valon havaitseminen, (3) värinäkö, (4) tilan havaitseminen, (5) muodon havaitseminen, (6) liikkeen havaitseminen, (7) ajallinen havaitseminen (8) psykofyysiset perusmenetelmät ja -teoria.
• kuvata pääpiirteissään hermoston toimintaa, aihealueina (1) hermosolujen elektrofysiologia, (2) neuroanatomia (3) neurofysiologia
• arvioida värinäön ja kontrastiherkkyyden ja näkökenttätulosten normaaliutta
TAITO
Opiskelija osaa
• mitata värinäön
• mitata kontrastiherkkyyden ja matalakontrastisen näöntarkkuuden
• mitata näkökentän
Content
Silmän anatomia ja fysiologia:
Verkkokalvo
•Koostumus ja ulkosegmenttien kalvokiekkojen muodostuminen
•Näköpigmentin muodostuminen ja koostumus
•Visuaalisen syklin kierto
•Fotoreseptoreiden elektrofysiologia
•Verkkokalvon neurotransmitterit
•Bipolari-, horisontaali-, amakriini- ja gangliosolujen toiminta ja reseptiiviset kentät
•Verkkokalvon neuraalinen toiminta värinäössä (spatiaalinen, temporaalinen ja värit)
Näkörata
•Ulomman polvitumakkeen toiminta ja reseptiiviset kentät (suhde värinäköön, binokulariteettiin, jne)
•Näköaivokuoren toiminta
•Reseptiivisen kentän ominaisuudet (yksittäisen solun ominaisuudet)
•Toiminnan organisoituminen näköaivokuorella
•Binokulaarisen näkemisen fysiologia
•Havaitsemisen mekanismi
•anatomia suhteessa visuaaliseen patologiaan
•Kehitys: Näköhermonpää ja näkörata
•Alemman asteen näköradan kehittyminen
•Ylemmän asteen näköratojen ja keskushermoston kehittymisen suhde.
Ulkoiset silmälihakset
•Näön ja vestibulaarielimen yhteys (vestibulo-okulaarinen refleksi ja optokineettinen refleksi)
•Silmälihasten supranukleaarinen kontrolli
****************************
Neurotiede
Hermosolujen elektrofysiologia:
-lepo- ja aktiopotentiaali
-synapsit
-reseptorit
Neuroanatomia
-Aivot, aivohermot, aivorunko ja autonominen hermosto
Neurofysiologia
-refleksit
-kipu ja kivun tunteminen
-vestibulaarisysteemi, propioseptinen tuntemus
-autonominen hermosto
Värien havaitseminen
- Värierottelu (sävy ja kylläisyys) normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värisekoitukset ja niiden luoma värivaikutelma
- Värinäön määritys ja värien mittaaminen (CIE)
- Värispektrin erottuminen normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värinäön puutosten mekanismit
Tilan havaitseminen (spatiaalinen näkö)
- Sensoris-motoriset yhteisvaikutukset (näön ohjaamat toiminnot, kehon asento ja aistittu suunta ja oman liikkeen aistiminen.
Muodon havaitseminen
- Spatiaalinen kontrastiherkkyysfunktio (ja tähän vaikuttavat tekijät), illuusiot, konstanssit ja kuvio-tausta suhteet.
- Simultaanikontrasti ja spatiaaliset yhteisvaikutukset (Mach bands)
Valon havaitseminen
- Havainto-ominaisuudet absoluuttisella valon havaintokynnyksellä (sisältäen aallonpituus- spatiaaliset ja temporaaliset ominaisuudet), kontrastin määritelmä
- Kirkkauseron kynnysarvot eri mukautustasoilla (Weberin ja DeVries-Rosein lakit), kontrastin määrittely
- Spatiaaliset ja ajalliset summaatiot; ominaisuudet (Riccon, Piperin ja Blochin lait)
- fotooppinen, mesooppinen ja skotooppinen näkeminen
- valo- ja pimeäadaptaatio, teoria ja sen mittaaminen
Liikkeen havaitseminen
- Todellisen ja näennäisen liikkeen havaitseminen, siirtymien havaitseminen
- Liikkeen jälkivaikutukset
- Dynaaminen näöntarkkuus, liikkuvan kohteen havaitseminen/terävyys ja havaitseminen liikkuessa
Ajallinen havaitseminen
- Kiriittinen välketaajuus, sisältäen siihen vaikuttavat tekijät (kohteen koko, paikka ja adaptaatiotaso)
- Stabiloidut retinakuvat ja monokulaarinen supressio (Troxler efekti)
- Sakkadinen supressio
Psykofyysiset menetelmät
- Perusmenetelmät ja teoriat
- Absoluuttisen ja erotuskynnyksen mittaukset
- Rajamenetelmä (methods of limits), säätömenetelmä, ja konstanssimenetelmä
Entoptic -ilmiöt
o Eri ilmiöiden luonne ja paikka (myös sarveiskalvo, mykiö, lasiainen)
o Verisuoni ja verenkiertoon liittyvät ilmiöt (Purkinje tree, kapillaarikierto)
o Keskushermostoon liittyvät ilmiöt (Maxwell’s spot, Haidinger’s brushes)
o Verkkokalvon leviämiseen tai muuhun verkkokalvon aktiivisuuten liittyvät ilmiöt (Moore’s lightning streaks, blue arcs of the retina, phosphenes)
Eksentrinen fiksaatio (EF) -määritelmä, näöntarkkuuden riippuvuus kasvavaan eksentrisyyteen, tutkiminen
Testit ja niiden käyttö:
Värinäön tutkiminen (Ishihara, H.R.R. Farnsworth D-15 saturoitu ja desaturoitu, Farnsworth-Munsell 100 Hue testi)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Kontrastiherkkyyden mittaus (Pelli-Robson, Vistech)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Perimetria (Amsler, Konfrontaatio, Bjerrum liina, Goldmann pata)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Värinäönhäiriöt (synnynnäinen, peritty, hankittu)
-luokittelu ja yleisyys
- Anomalous trichromacy
- Dichromacy
- Monochromacy
Värinäkötestit seulontaan ja perinnöllisten värinäköpuutosten diagnosointiin
- Pseudoisokromaattiset testit
- Järjestelytestit (Farnsworth Panel 0-15, Farnsworth-MunseI1100-Hue)
- Anomaloskopia, matching
Värinäkömittauksen olosuhteet
Värinäköpuutosten sosiaaliset vaikutukset
- Koulu
- Ammatilliset vaatimukset
- Henkilökohtainen vaikutus
Toimenpiteet väripuutosten yhteydessä
- Neuvonta
- Erityisapuvälineet
Location and time
Kevätlukukausi 2024
Opintojaksolle kuuluvat käytännön harjoitukset tehdään ohjatusti annetussa aikataulussa ja järjestyksessä kampuksen harjoitustiloissa. Muita kuin työharjoitteluun liittyviä tehtäviä ja harjoituksia ei voi tehdä työelämän ohjauksessa.
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
Luentomateriaalit, artikkelit
Kirjallisuus:
Elliott (2014) Clinical Procedures in PRIMARY EYE CARE.
Primary Care Optometry (5. painos)
Borish´s Clinical Refraction (2. painos tai uudempi)
Doshi S, Harvey W 2003. Investigative Techniques and Ocular Examination. p. 1-25,95-138
Sähköiset materiaalit
Mieli ja Aivot, Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (2006) Hämäläinen et al. (Toim) . ISBN 951-29-3177-X. Osat näköjärjestelmän toiminnoista, (Simo Vanni), moniaistisuudesta (KaisaTiippana) ja aiheet elektrofysiologiset mittaukset, ja psykofysiikka. PDF on OMAssa mutta se on VAIN toteutuksen opiskelijoille käytettäväksi. Copyrightin mukaisesti sitä EI JAETA mihinkään. Muutamia printtejä kirjastossa ja yksi Optometriassa löytyy myös.
BIOMAG-materiaali: Aivojen rakenne ja toiminta osat 1-8 (http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L1.html)
Näsänen 2007. Visuaalisen käytettävyyden opas
CU Dynamic Colour Vision Test see: Barbur et al., Proc. Roy. Soc.B., 258, pp 327-334, 1994
Webvision
Colblindor
Tutis Vilis: The Physiology of the Senses
Teaching methods
Aktivoivat luennot
Ohjatut harjoitukset ja tehtävät
Käytännönharjoitukset tehtyinä ja arvioituina (suullinen palaute harjoitustunneilla)
Exam schedules
Tentti OSA 1: 8.2.2024 40 min. Tentti OSA 2: 26.2.2024 40min.
Uusinta 1 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta 3.4.2024. Uusinta 2 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta 27.5.2024. Osat tentitään ja uusitaan kuten erilliset tentit.
Student workload
5 opintopistettä 135h työtä opiskelijalle
Teoria: 3.5 op x 27h = 95h
Käytännön harjoitukset ja tehtävät 1.5 op 40h opiskelijalle
Further information
Mikäli opiskelijalla on erityisen tuen päätös, joka vaikuttaa opintojakson suorittamiseen, tulee opiskelijan olla yhteydessä opintojaksototeutuksen vastuuopettajaan heti ilmoittautumisajan päätyttyä
Osa opetuksesta voi tapahtua englanninkielisenä.
Oppimistehtävät ovat
1: Värinäkötestien tulosten analyysi
2: Ääreisnäön testien tulosten analyysi
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- soveltaa ammatillista osaamistaan eri työtehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- suunnitella toimintaa turvallisuus huomioiden
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia tavoitteellisesti työryhmässä ja projektissa
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti
- perustella tietolähteiden käytön
- perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla
- toimia monipuolisissa ja kansainvälisissä tehtävissä ja työtilanteissa
- toimia asiakaslähtöisesti ja yrityshenkisesti
- toimia vastuullisesti ja turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida ja ohjata ryhmän ja projektin toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment methods and criteria
Tentti 80% arvosanasta
Näkökenttäanalyysi 10% arvosanasta
Värinäköanalyysi 10% arvosanasta
Käytännön harjoitukset tehty. Läsnäolo tunneilla ja harjoituksissa. Käytännön harjoituslomakkeet tulee olla palautettuina ja hyväksyttyinä.
Käytännön näyttökoe: manuaalinen perimetria
-
Välineet kirjallisessa koetilanteessa:
Lyijykynä, pyyhekumi ja viivain.
Prerequisites
Taittovirheen määrittäminen
Enrollment
02.05.2023 - 14.05.2023
Timing
14.08.2023 - 31.12.2023
Number of ECTS credits allocated
5 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Seats
0 - 35
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
Teacher in charge
Pia Mäkelä
Groups
-
SXE22S1Optometrian tutkinto-ohjelma päivä
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kuvata näön fyysiset ja fysiologiset näkökohdat, mukaan lukien psykofyysisten mittausten periaatteet ja visuaalinen havaitseminen: (1) näköradat, (2) valon havaitseminen, (3) värinäkö, (4) tilan havaitseminen, (5) muodon havaitseminen, (6) liikkeen havaitseminen, (7) ajallinen havaitseminen (8) psykofyysiset perusmenetelmät ja -teoria.
• kuvata pääpiirteissään hermoston toimintaa, aihealueina (1) hermosolujen elektrofysiologia, (2) neuroanatomia (3) neurofysiologia
• arvioida värinäön ja kontrastiherkkyyden ja näkökenttätulosten normaaliutta
TAITO
Opiskelija osaa
• mitata värinäön
• mitata kontrastiherkkyyden ja matalakontrastisen näöntarkkuuden
• mitata näkökentän
Content
Silmän anatomia ja fysiologia:
Verkkokalvo
•Koostumus ja ulkosegmenttien kalvokiekkojen muodostuminen
•Näköpigmentin muodostuminen ja koostumus
•Visuaalisen syklin kierto
•Fotoreseptoreiden elektrofysiologia
•Verkkokalvon neurotransmitterit
•Bipolari-, horisontaali-, amakriini- ja gangliosolujen toiminta ja reseptiiviset kentät
•Verkkokalvon neuraalinen toiminta värinäössä (spatiaalinen, temporaalinen ja värit)
Näkörata
•Ulomman polvitumakkeen toiminta ja reseptiiviset kentät (suhde värinäköön, binokulariteettiin, jne)
•Näköaivokuoren toiminta
•Reseptiivisen kentän ominaisuudet (yksittäisen solun ominaisuudet)
•Toiminnan organisoituminen näköaivokuorella
•Binokulaarisen näkemisen fysiologia
•Havaitsemisen mekanismi
•anatomia suhteessa visuaaliseen patologiaan
•Kehitys: Näköhermonpää ja näkörata
•Alemman asteen näköradan kehittyminen
•Ylemmän asteen näköratojen ja keskushermoston kehittymisen suhde.
Ulkoiset silmälihakset
•Näön ja vestibulaarielimen yhteys (vestibulo-okulaarinen refleksi ja optokineettinen refleksi)
•Silmälihasten supranukleaarinen kontrolli
****************************
Neurotiede
Hermosolujen elektrofysiologia:
-lepo- ja aktiopotentiaali
-synapsit
-reseptorit
Neuroanatomia
-Aivot, aivohermot, aivorunko ja autonominen hermosto
Neurofysiologia
-refleksit
-kipu ja kivun tunteminen
-vestibulaarisysteemi, propioseptinen tuntemus
-autonominen hermosto
Värien havaitseminen
- Värierottelu (sävy ja kylläisyys) normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värisekoitukset ja niiden luoma värivaikutelma
- Värinäön määritys ja värien mittaaminen (CIE)
- Värispektrin erottuminen normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värinäön puutosten mekanismit
Tilan havaitseminen (spatiaalinen näkö)
- Sensoris-motoriset yhteisvaikutukset (näön ohjaamat toiminnot, kehon asento ja aistittu suunta ja oman liikkeen aistiminen.
Muodon havaitseminen
- Spatiaalinen kontrastiherkkyysfunktio (ja tähän vaikuttavat tekijät), illuusiot, konstanssit ja kuvio-tausta suhteet.
- Simultaanikontrasti ja spatiaaliset yhteisvaikutukset (Mach bands)
Valon havaitseminen
- Havainto-ominaisuudet absoluuttisella valon havaintokynnyksellä (sisältäen aallonpituus- spatiaaliset ja temporaaliset ominaisuudet), kontrastin määritelmä
- Kirkkauseron kynnysarvot eri mukautustasoilla (Weberin ja DeVries-Rosein lakit), kontrastin määrittely
- Spatiaaliset ja ajalliset summaatiot; ominaisuudet (Riccon, Piperin ja Blochin lait)
- fotooppinen, mesooppinen ja skotooppinen näkeminen
- valo- ja pimeäadaptaatio, teoria ja sen mittaaminen
Liikkeen havaitseminen
- Todellisen ja näennäisen liikkeen havaitseminen, siirtymien havaitseminen
- Liikkeen jälkivaikutukset
- Dynaaminen näöntarkkuus, liikkuvan kohteen havaitseminen/terävyys ja havaitseminen liikkuessa
Ajallinen havaitseminen
- Kiriittinen välketaajuus, sisältäen siihen vaikuttavat tekijät (kohteen koko, paikka ja adaptaatiotaso)
- Stabiloidut retinakuvat ja monokulaarinen supressio (Troxler efekti)
- Sakkadinen supressio
Psykofyysiset menetelmät
- Perusmenetelmät ja teoriat
- Absoluuttisen ja erotuskynnyksen mittaukset
- Rajamenetelmä (methods of limits), säätömenetelmä, ja konstanssimenetelmä
Entoptic -ilmiöt
o Eri ilmiöiden luonne ja paikka (myös sarveiskalvo, mykiö, lasiainen)
o Verisuoni ja verenkiertoon liittyvät ilmiöt (Purkinje tree, kapillaarikierto)
o Keskushermostoon liittyvät ilmiöt (Maxwell’s spot, Haidinger’s brushes)
o Verkkokalvon leviämiseen tai muuhun verkkokalvon aktiivisuuten liittyvät ilmiöt (Moore’s lightning streaks, blue arcs of the retina, phosphenes)
Eksentrinen fiksaatio (EF) -määritelmä, näöntarkkuuden riippuvuus kasvavaan eksentrisyyteen, tutkiminen
Testit ja niiden käyttö:
Värinäön tutkiminen (Ishihara, H.R.R. Farnsworth D-15 saturoitu ja desaturoitu, Farnsworth-Munsell 100 Hue testi)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Kontrastiherkkyyden mittaus (Pelli-Robson, Vistech)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Perimetria (Amsler, Konfrontaatio, Bjerrum liina, Goldmann pata)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Värinäönhäiriöt (synnynnäinen, peritty, hankittu)
-luokittelu ja yleisyys
- Anomalous trichromacy
- Dichromacy
- Monochromacy
Värinäkötestit seulontaan ja perinnöllisten värinäköpuutosten diagnosointiin
- Pseudoisokromaattiset testit
- Järjestelytestit (Farnsworth Panel 0-15, Farnsworth-MunseI1100-Hue)
- Anomaloskopia, matching
Värinäkömittauksen olosuhteet
Värinäköpuutosten sosiaaliset vaikutukset
- Koulu
- Ammatilliset vaatimukset
- Henkilökohtainen vaikutus
Toimenpiteet väripuutosten yhteydessä
- Neuvonta
- Erityisapuvälineet
Location and time
Syyslukukausi 2023 Optometrian tutkinto-ohjelma
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
Luentomateriaalit, artikkelit
Kirjallisuus:
Elliott (2014) Clinical Procedures in PRIMARY EYE CARE.
Primary Care Optometry (5. painos)
Borish´s Clinical Refraction (2. painos tai uudempi)
Doshi S, Harvey W 2003. Investigative Techniques and Ocular Examination. p. 1-25,95-138
Sähköiset materiaalit
Mieli ja Aivot, Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (2006) Hämäläinen et al. (Toim) . ISBN 951-29-3177-X. Osat näköjärjestelmän toiminnoista, (Simo Vanni), moniaistisuudesta (KaisaTiippana) ja aiheet elektrofysiologiset mittaukset, ja psykofysiikka. PDF on OMAssa mutta se on VAIN toteutuksen opiskelijoille käytettäväksi. Copyrightin mukaisesti sitä EI JAETA mihinkään. Muutamia printtejä kirjastossa ja yksi Optometriassa löytyy myös.
BIOMAG-materiaali: Aivojen rakenne ja toiminta osat 1-8 (http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L1.html)
Näsänen 2007. Visuaalisen käytettävyyden opas http://nasanen.info/Opas2007.pdf
CU Dynamic Colour Vision Test see: Barbur et al., Proc. Roy. Soc.B., 258, pp 327-334, 1994
Webvision
Colblindor
Tutis Vilis: The Physiology of the Senses
Teaching methods
Aktivoivat luennot
Ohjatut harjoitukset ja tehtävät
Käytännönharjoitukset tehtyinä ja arvioituina (suullinen palaute harjoitustunneilla)
Exam schedules
Tentti OSA 1: 15.9.2023 Tentti OSA 2: 28.9.2023. Uusinta 1 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta 7.11.2023. Uusinta 2 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta 12.12.2023.
Student workload
5 opintopistettä 135h työtä opiskelijalle
Teoria: 3.5 op x 27h = 95h
Käytännön harjoitukset ja tehtävät 1.5 op 40h opiskelijalle
Further information
Mikäli opiskelijalla on erityisen tuen päätös, joka vaikuttaa opintojakson suorittamiseen, tulee opiskelijan olla yhteydessä opintojaksototeutuksen vastuuopettajaan heti ilmoittautumisajan päätyttyä
Osa opetuksesta voi tapahtua englanninkielisenä.
Oppimistehtävät ovat
1: Värinäkötestien tulosten analyysi
2: Ääreisnäön testien tulosten analyysi
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- soveltaa ammatillista osaamistaan eri työtehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- suunnitella toimintaa turvallisuus huomioiden
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia tavoitteellisesti työryhmässä ja projektissa
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti
- perustella tietolähteiden käytön
- perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla
- toimia monipuolisissa ja kansainvälisissä tehtävissä ja työtilanteissa
- toimia asiakaslähtöisesti ja yrityshenkisesti
- toimia vastuullisesti ja turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida ja ohjata ryhmän ja projektin toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment methods and criteria
Tentti 80% arvosanasta
Näkökenttäanalyysi 10% arvosanasta
Värinäköanalyysi 10% arvosanasta
Käytännön harjoitukset tehty. Läsnäolo tunneilla ja harjoituksissa. Käytännön harjoituslomakkeet tulee olla palautettuina ja hyväksyttyinä
Osallistuminen tutustumiskäynnille Aalto Yliopistoon (jos järjestetään)
Käytännön näyttökoe: manuaalinen perimetria
-
Välineet kirjallisessa koetilanteessa:
Lyijykynä, pyyhekumi ja viivain.
Prerequisites
Taittovirheen määrittäminen
Enrollment
28.11.2022 - 11.12.2022
Timing
01.01.2023 - 12.03.2023
Number of ECTS credits allocated
5 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
Teacher in charge
Pia Mäkelä
Groups
-
SXE22K1Optometrian tutkinto-ohjelma päivätoteutus
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kuvata näön fyysiset ja fysiologiset näkökohdat, mukaan lukien psykofyysisten mittausten periaatteet ja visuaalinen havaitseminen: (1) näköradat, (2) valon havaitseminen, (3) värinäkö, (4) tilan havaitseminen, (5) muodon havaitseminen, (6) liikkeen havaitseminen, (7) ajallinen havaitseminen (8) psykofyysiset perusmenetelmät ja -teoria.
• kuvata pääpiirteissään hermoston toimintaa, aihealueina (1) hermosolujen elektrofysiologia, (2) neuroanatomia (3) neurofysiologia
• arvioida värinäön ja kontrastiherkkyyden ja näkökenttätulosten normaaliutta
TAITO
Opiskelija osaa
• mitata värinäön
• mitata kontrastiherkkyyden ja matalakontrastisen näöntarkkuuden
• mitata näkökentän
Content
Silmän anatomia ja fysiologia:
Verkkokalvo
•Koostumus ja ulkosegmenttien kalvokiekkojen muodostuminen
•Näköpigmentin muodostuminen ja koostumus
•Visuaalisen syklin kierto
•Fotoreseptoreiden elektrofysiologia
•Verkkokalvon neurotransmitterit
•Bipolari-, horisontaali-, amakriini- ja gangliosolujen toiminta ja reseptiiviset kentät
•Verkkokalvon neuraalinen toiminta värinäössä (spatiaalinen, temporaalinen ja värit)
Näkörata
•Ulomman polvitumakkeen toiminta ja reseptiiviset kentät (suhde värinäköön, binokulariteettiin, jne)
•Näköaivokuoren toiminta
•Reseptiivisen kentän ominaisuudet (yksittäisen solun ominaisuudet)
•Toiminnan organisoituminen näköaivokuorella
•Binokulaarisen näkemisen fysiologia
•Havaitsemisen mekanismi
•anatomia suhteessa visuaaliseen patologiaan
•Kehitys: Näköhermonpää ja näkörata
•Alemman asteen näköradan kehittyminen
•Ylemmän asteen näköratojen ja keskushermoston kehittymisen suhde.
Ulkoiset silmälihakset
•Näön ja vestibulaarielimen yhteys (vestibulo-okulaarinen refleksi ja optokineettinen refleksi)
•Silmälihasten supranukleaarinen kontrolli
****************************
Neurotiede
Hermosolujen elektrofysiologia:
-lepo- ja aktiopotentiaali
-synapsit
-reseptorit
Neuroanatomia
-Aivot, aivohermot, aivorunko ja autonominen hermosto
Neurofysiologia
-refleksit
-kipu ja kivun tunteminen
-vestibulaarisysteemi, propioseptinen tuntemus
-autonominen hermosto
Värien havaitseminen
- Värierottelu (sävy ja kylläisyys) normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värisekoitukset ja niiden luoma värivaikutelma
- Värinäön määritys ja värien mittaaminen (CIE)
- Värispektrin erottuminen normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värinäön puutosten mekanismit
Tilan havaitseminen (spatiaalinen näkö)
- Sensoris-motoriset yhteisvaikutukset (näön ohjaamat toiminnot, kehon asento ja aistittu suunta ja oman liikkeen aistiminen.
Muodon havaitseminen
- Spatiaalinen kontrastiherkkyysfunktio (ja tähän vaikuttavat tekijät), illuusiot, konstanssit ja kuvio-tausta suhteet.
- Simultaanikontrasti ja spatiaaliset yhteisvaikutukset (Mach bands)
Valon havaitseminen
- Havainto-ominaisuudet absoluuttisella valon havaintokynnyksellä (sisältäen aallonpituus- spatiaaliset ja temporaaliset ominaisuudet), kontrastin määritelmä
- Kirkkauseron kynnysarvot eri mukautustasoilla (Weberin ja DeVries-Rosein lakit), kontrastin määrittely
- Spatiaaliset ja ajalliset summaatiot; ominaisuudet (Riccon, Piperin ja Blochin lait)
- fotooppinen, mesooppinen ja skotooppinen näkeminen
- valo- ja pimeäadaptaatio, teoria ja sen mittaaminen
Liikkeen havaitseminen
- Todellisen ja näennäisen liikkeen havaitseminen, siirtymien havaitseminen
- Liikkeen jälkivaikutukset
- Dynaaminen näöntarkkuus, liikkuvan kohteen havaitseminen/terävyys ja havaitseminen liikkuessa
Ajallinen havaitseminen
- Kiriittinen välketaajuus, sisältäen siihen vaikuttavat tekijät (kohteen koko, paikka ja adaptaatiotaso)
- Stabiloidut retinakuvat ja monokulaarinen supressio (Troxler efekti)
- Sakkadinen supressio
Psykofyysiset menetelmät
- Perusmenetelmät ja teoriat
- Absoluuttisen ja erotuskynnyksen mittaukset
- Rajamenetelmä (methods of limits), säätömenetelmä, ja konstanssimenetelmä
Entoptic -ilmiöt
o Eri ilmiöiden luonne ja paikka (myös sarveiskalvo, mykiö, lasiainen)
o Verisuoni ja verenkiertoon liittyvät ilmiöt (Purkinje tree, kapillaarikierto)
o Keskushermostoon liittyvät ilmiöt (Maxwell’s spot, Haidinger’s brushes)
o Verkkokalvon leviämiseen tai muuhun verkkokalvon aktiivisuuten liittyvät ilmiöt (Moore’s lightning streaks, blue arcs of the retina, phosphenes)
Eksentrinen fiksaatio (EF) -määritelmä, näöntarkkuuden riippuvuus kasvavaan eksentrisyyteen, tutkiminen
Testit ja niiden käyttö:
Värinäön tutkiminen (Ishihara, H.R.R. Farnsworth D-15 saturoitu ja desaturoitu, Farnsworth-Munsell 100 Hue testi)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Kontrastiherkkyyden mittaus (Pelli-Robson, Vistech)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Perimetria (Amsler, Konfrontaatio, Bjerrum liina, Goldmann pata)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Värinäönhäiriöt (synnynnäinen, peritty, hankittu)
-luokittelu ja yleisyys
- Anomalous trichromacy
- Dichromacy
- Monochromacy
Värinäkötestit seulontaan ja perinnöllisten värinäköpuutosten diagnosointiin
- Pseudoisokromaattiset testit
- Järjestelytestit (Farnsworth Panel 0-15, Farnsworth-MunseI1100-Hue)
- Anomaloskopia, matching
Värinäkömittauksen olosuhteet
Värinäköpuutosten sosiaaliset vaikutukset
- Koulu
- Ammatilliset vaatimukset
- Henkilökohtainen vaikutus
Toimenpiteet väripuutosten yhteydessä
- Neuvonta
- Erityisapuvälineet
Location and time
Kevätlukukausi 2023 Optometrian tutkinto-ohjelma
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
Luentomateriaalit, artikkelit
Kirjallisuus:
Elliott (2014) Clinical Procedures in PRIMARY EYE CARE.
Primary Care Optometry (5. painos)
Borish´s Clinical Refraction (2. painos tai uudempi)
Doshi S, Harvey W 2003. Investigative Techniques and Ocular Examination. p. 1-25,95-138
Sähköiset materiaalit
Mieli ja Aivot, Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (2006) Hämäläinen et al. (Toim) . ISBN 951-29-3177-X. Osat näköjärjestelmän toiminnoista, (Simo Vanni), moniaistisuudesta (KaisaTiippana) ja aiheet elektrofysiologiset mittaukset, ja psykofysiikka. PDF on OMAssa mutta se on VAIN toteutuksen opiskelijoille käytettäväksi. Copyrightin mukaisesti sitä EI JAETA mihinkään. Muutamia printtejä kirjastossa ja yksi Optometriassa löytyy myös.
BIOMAG-materiaali: Aivojen rakenne ja toiminta osat 1-8 (http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L1.html)
Näsänen 2007. Visuaalisen käytettävyyden opas http://nasanen.info/Opas2007.pdf
CU Dynamic Colour Vision Test see: Barbur et al., Proc. Roy. Soc.B., 258, pp 327-334, 1994
Webvision
Colblindor
Tutis Vilis: The Physiology of the Senses
Teaching methods
Aktivoivat luennot
Ohjatut harjoitukset ja tehtävät
Käytännönharjoitukset tehtyinä ja arvioituina (suullinen palaute harjoitustunneilla)
Exam schedules
Tentti OSA 1: 15.2.2023 Tentti OSA 2: 20.3.2023. Uusinta 1 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta 4.4.2023. Uusinta 2 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta 29.5.2023.
Student workload
5 opintopistettä 135h työtä opiskelijalle
Teoria: 3.5 op x 27h = 95h
Käytännön harjoitukset ja tehtävät 1.5 op 40h opiskelijalle
Further information
Mikäli opiskelijalla on erityisen tuen päätös, joka vaikuttaa opintojakson suorittamiseen, tulee opiskelijan olla yhteydessä opintojaksototeutuksen vastuuopettajaan heti ilmoittautumisajan päätyttyä
Osa opetuksesta voi tapahtua englanninkielisenä.
Oppimistehtävät ovat
1: Värinäkötestien tulosten analyysi
2: Ääreisnäön testien tulosten analyysi
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- soveltaa ammatillista osaamistaan eri työtehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- suunnitella toimintaa turvallisuus huomioiden
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia tavoitteellisesti työryhmässä ja projektissa
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti
- perustella tietolähteiden käytön
- perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla
- toimia monipuolisissa ja kansainvälisissä tehtävissä ja työtilanteissa
- toimia asiakaslähtöisesti ja yrityshenkisesti
- toimia vastuullisesti ja turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida ja ohjata ryhmän ja projektin toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment methods and criteria
Tentti 80% arvosanasta
Näkökenttäanalyysi 10% arvosanasta
Värinäköanalyysi 10% arvosanasta
Käytännön harjoitukset tehty. Läsnäolo tunneilla ja harjoituksissa. Käytännön harjoituslomakkeet tulee olla palautettuina ja hyväksyttyinä
Osallistuminen tutustumiskäynnille Aalto Yliopistoon (jos järjestetään)
Käytännön näyttökoe: manuaalinen perimetria
-
Välineet kirjallisessa koetilanteessa:
Lyijykynä, pyyhekumi ja viivain.
Prerequisites
Taittovirheen määrittäminen
Enrollment
02.05.2022 - 15.05.2022
Timing
01.08.2022 - 16.10.2022
Number of ECTS credits allocated
5 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Teaching languages
- Finnish
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
Teacher in charge
Pia Mäkelä
Groups
-
SXE21S1Optometrian tutkinto-ohjelma päivä
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kuvata näön fyysiset ja fysiologiset näkökohdat, mukaan lukien psykofyysisten mittausten periaatteet ja visuaalinen havaitseminen: (1) näköradat, (2) valon havaitseminen, (3) värinäkö, (4) tilan havaitseminen, (5) muodon havaitseminen, (6) liikkeen havaitseminen, (7) ajallinen havaitseminen (8) psykofyysiset perusmenetelmät ja -teoria.
• kuvata pääpiirteissään hermoston toimintaa, aihealueina (1) hermosolujen elektrofysiologia, (2) neuroanatomia (3) neurofysiologia
• arvioida värinäön ja kontrastiherkkyyden ja näkökenttätulosten normaaliutta
TAITO
Opiskelija osaa
• mitata värinäön
• mitata kontrastiherkkyyden ja matalakontrastisen näöntarkkuuden
• mitata näkökentän
Content
Silmän anatomia ja fysiologia:
Verkkokalvo
•Koostumus ja ulkosegmenttien kalvokiekkojen muodostuminen
•Näköpigmentin muodostuminen ja koostumus
•Visuaalisen syklin kierto
•Fotoreseptoreiden elektrofysiologia
•Verkkokalvon neurotransmitterit
•Bipolari-, horisontaali-, amakriini- ja gangliosolujen toiminta ja reseptiiviset kentät
•Verkkokalvon neuraalinen toiminta värinäössä (spatiaalinen, temporaalinen ja värit)
Näkörata
•Ulomman polvitumakkeen toiminta ja reseptiiviset kentät (suhde värinäköön, binokulariteettiin, jne)
•Näköaivokuoren toiminta
•Reseptiivisen kentän ominaisuudet (yksittäisen solun ominaisuudet)
•Toiminnan organisoituminen näköaivokuorella
•Binokulaarisen näkemisen fysiologia
•Havaitsemisen mekanismi
•anatomia suhteessa visuaaliseen patologiaan
•Kehitys: Näköhermonpää ja näkörata
•Alemman asteen näköradan kehittyminen
•Ylemmän asteen näköratojen ja keskushermoston kehittymisen suhde.
Ulkoiset silmälihakset
•Näön ja vestibulaarielimen yhteys (vestibulo-okulaarinen refleksi ja optokineettinen refleksi)
•Silmälihasten supranukleaarinen kontrolli
****************************
Neurotiede
Hermosolujen elektrofysiologia:
-lepo- ja aktiopotentiaali
-synapsit
-reseptorit
Neuroanatomia
-Aivot, aivohermot, aivorunko ja autonominen hermosto
Neurofysiologia
-refleksit
-kipu ja kivun tunteminen
-vestibulaarisysteemi, propioseptinen tuntemus
-autonominen hermosto
Värien havaitseminen
- Värierottelu (sävy ja kylläisyys) normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värisekoitukset ja niiden luoma värivaikutelma
- Värinäön määritys ja värien mittaaminen (CIE)
- Värispektrin erottuminen normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värinäön puutosten mekanismit
Tilan havaitseminen (spatiaalinen näkö)
- Sensoris-motoriset yhteisvaikutukset (näön ohjaamat toiminnot, kehon asento ja aistittu suunta ja oman liikkeen aistiminen.
Muodon havaitseminen
- Spatiaalinen kontrastiherkkyysfunktio (ja tähän vaikuttavat tekijät), illuusiot, konstanssit ja kuvio-tausta suhteet.
- Simultaanikontrasti ja spatiaaliset yhteisvaikutukset (Mach bands)
Valon havaitseminen
- Havainto-ominaisuudet absoluuttisella valon havaintokynnyksellä (sisältäen aallonpituus- spatiaaliset ja temporaaliset ominaisuudet), kontrastin määritelmä
- Kirkkauseron kynnysarvot eri mukautustasoilla (Weberin ja DeVries-Rosein lakit), kontrastin määrittely
- Spatiaaliset ja ajalliset summaatiot; ominaisuudet (Riccon, Piperin ja Blochin lait)
- fotooppinen, mesooppinen ja skotooppinen näkeminen
- valo- ja pimeäadaptaatio, teoria ja sen mittaaminen
Liikkeen havaitseminen
- Todellisen ja näennäisen liikkeen havaitseminen, siirtymien havaitseminen
- Liikkeen jälkivaikutukset
- Dynaaminen näöntarkkuus, liikkuvan kohteen havaitseminen/terävyys ja havaitseminen liikkuessa
Ajallinen havaitseminen
- Kiriittinen välketaajuus, sisältäen siihen vaikuttavat tekijät (kohteen koko, paikka ja adaptaatiotaso)
- Stabiloidut retinakuvat ja monokulaarinen supressio (Troxler efekti)
- Sakkadinen supressio
Psykofyysiset menetelmät
- Perusmenetelmät ja teoriat
- Absoluuttisen ja erotuskynnyksen mittaukset
- Rajamenetelmä (methods of limits), säätömenetelmä, ja konstanssimenetelmä
Entoptic -ilmiöt
o Eri ilmiöiden luonne ja paikka (myös sarveiskalvo, mykiö, lasiainen)
o Verisuoni ja verenkiertoon liittyvät ilmiöt (Purkinje tree, kapillaarikierto)
o Keskushermostoon liittyvät ilmiöt (Maxwell’s spot, Haidinger’s brushes)
o Verkkokalvon leviämiseen tai muuhun verkkokalvon aktiivisuuten liittyvät ilmiöt (Moore’s lightning streaks, blue arcs of the retina, phosphenes)
Eksentrinen fiksaatio (EF) -määritelmä, näöntarkkuuden riippuvuus kasvavaan eksentrisyyteen, tutkiminen
Testit ja niiden käyttö:
Värinäön tutkiminen (Ishihara, H.R.R. Farnsworth D-15 saturoitu ja desaturoitu, Farnsworth-Munsell 100 Hue testi)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Kontrastiherkkyyden mittaus (Pelli-Robson, Vistech)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Perimetria (Amsler, Konfrontaatio, Bjerrum liina, Goldmann pata)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Värinäönhäiriöt (synnynnäinen, peritty, hankittu)
-luokittelu ja yleisyys
- Anomalous trichromacy
- Dichromacy
- Monochromacy
Värinäkötestit seulontaan ja perinnöllisten värinäköpuutosten diagnosointiin
- Pseudoisokromaattiset testit
- Järjestelytestit (Farnsworth Panel 0-15, Farnsworth-MunseI1100-Hue)
- Anomaloskopia, matching
Värinäkömittauksen olosuhteet
Värinäköpuutosten sosiaaliset vaikutukset
- Koulu
- Ammatilliset vaatimukset
- Henkilökohtainen vaikutus
Toimenpiteet väripuutosten yhteydessä
- Neuvonta
- Erityisapuvälineet
Location and time
Syyslukukausi 2022 Optometrian tutkinto-ohjelma
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
Luentomateriaalit, artikkelit
Kirjallisuus:
Elliott (2014) Clinical Procedures in PRIMARY EYE CARE.
Primary Care Optometry (5. painos)
Borish´s Clinical Refraction (2. painos tai uudempi)
Doshi S, Harvey W 2003. Investigative Techniques and Ocular Examination. p. 1-25,95-138
Sähköiset materiaalit
Mieli ja Aivot, Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (2006) Hämäläinen et al. (Toim) . ISBN 951-29-3177-X. Osat näköjärjestelmän toiminnoista, (Simo Vanni), moniaistisuudesta (KaisaTiippana) ja aiheet elektrofysiologiset mittaukset, ja psykofysiikka. PDF on OMAssa mutta se on VAIN toteutuksen opiskelijoille käytettäväksi. Copyrightin mukaisesti sitä EI JAETA mihinkään. Muutamia printtejä kirjastossa ja yksi Optometriassa löytyy myös.
BIOMAG-materiaali: Aivojen rakenne ja toiminta osat 1-8 (http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L1.html)
Näsänen 2007. Visuaalisen käytettävyyden opas http://nasanen.info/Opas2007.pdf
CU Dynamic Colour Vision Test see: Barbur et al., Proc. Roy. Soc.B., 258, pp 327-334, 1994
Webvision
Colblindor
Tutis Vilis: The Physiology of the Senses
Teaching methods
Aktivoivat luennot
Ohjatut harjoitukset ja tehtävät
Käytännönharjoitukset tehtyinä ja arvioituina (suullinen palaute harjoitustunneilla)
Exam schedules
Tentti OSA 1: 19.9.2022 Tentti OSA 2: 12.10.2022. Uusinta 1 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta 7.11.2022. Uusinta 2 (Osat 1 ja 2) optometrian uusinta 8.12.2022.
Student workload
5 opintopistettä 135h työtä opiskelijalle
Teoria: 3.5 op x 27h = 95h
Käytännön harjoitukset ja tehtävät 1.5 op 40h opiskelijalle
Further information
Mikäli opiskelijalla on erityisen tuen päätös, joka vaikuttaa opintojakson suorittamiseen, tulee opiskelijan olla yhteydessä opintojaksototeutuksen vastuuopettajaan heti ilmoittautumisajan päätyttyä
Osa opetuksesta voi tapahtua englanninkielisenä.
Oppimistehtävät ovat
1: Värinäkötestien tulosten analyysi
2: Ääreisnäön testien tulosten analyysi
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- soveltaa ammatillista osaamistaan eri työtehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- suunnitella toimintaa turvallisuus huomioiden
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia tavoitteellisesti työryhmässä ja projektissa
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti
- perustella tietolähteiden käytön
- perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla
- toimia monipuolisissa ja kansainvälisissä tehtävissä ja työtilanteissa
- toimia asiakaslähtöisesti ja yrityshenkisesti
- toimia vastuullisesti ja turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida ja ohjata ryhmän ja projektin toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment methods and criteria
Tentti 80% arvosanasta
Näkökenttäanalyysi 10% arvosanasta
Värinäköanalyysi 10% arvosanasta
Käytännön harjoitukset tehty. Läsnäolo tunneilla ja harjoituksissa. Käytännön harjoituslomakkeet tulee olla palautettuina ja hyväksyttyinä
Osallistuminen tutustumiskäynnille Aalto Yliopistoon (jos järjestetään)
Käytännön näyttökoe: manuaalinen perimetria
-
Välineet kirjallisessa koetilanteessa:
Lyijykynä, pyyhekumi ja viivain.
Prerequisites
Taittovirheen määrittäminen
Enrollment
29.11.2021 - 12.12.2021
Timing
01.01.2022 - 13.03.2022
Number of ECTS credits allocated
5 op
Mode of delivery
Contact teaching
Unit
School of Rehabilitation and Examination
Campus
Myllypurontie 1
Teaching languages
- Finnish
Degree programmes
- Optometry
Teachers
- Pia Mäkelä
Teacher in charge
Pia Mäkelä
Groups
-
SXE21K1Optometrian tutkinto-ohjelma päivätoteutus
Objective
TIETO
Opiskelija osaa
• kuvata näön fyysiset ja fysiologiset näkökohdat, mukaan lukien psykofyysisten mittausten periaatteet ja visuaalinen havaitseminen: (1) näköradat, (2) valon havaitseminen, (3) värinäkö, (4) tilan havaitseminen, (5) muodon havaitseminen, (6) liikkeen havaitseminen, (7) ajallinen havaitseminen (8) psykofyysiset perusmenetelmät ja -teoria.
• kuvata pääpiirteissään hermoston toimintaa, aihealueina (1) hermosolujen elektrofysiologia, (2) neuroanatomia (3) neurofysiologia
• arvioida värinäön ja kontrastiherkkyyden ja näkökenttätulosten normaaliutta
TAITO
Opiskelija osaa
• mitata värinäön
• mitata kontrastiherkkyyden ja matalakontrastisen näöntarkkuuden
• mitata näkökentän
Content
Silmän anatomia ja fysiologia:
Verkkokalvo
•Koostumus ja ulkosegmenttien kalvokiekkojen muodostuminen
•Näköpigmentin muodostuminen ja koostumus
•Visuaalisen syklin kierto
•Fotoreseptoreiden elektrofysiologia
•Verkkokalvon neurotransmitterit
•Bipolari-, horisontaali-, amakriini- ja gangliosolujen toiminta ja reseptiiviset kentät
•Verkkokalvon neuraalinen toiminta värinäössä (spatiaalinen, temporaalinen ja värit)
Näkörata
•Ulomman polvitumakkeen toiminta ja reseptiiviset kentät (suhde värinäköön, binokulariteettiin, jne)
•Näköaivokuoren toiminta
•Reseptiivisen kentän ominaisuudet (yksittäisen solun ominaisuudet)
•Toiminnan organisoituminen näköaivokuorella
•Binokulaarisen näkemisen fysiologia
•Havaitsemisen mekanismi
•anatomia suhteessa visuaaliseen patologiaan
•Kehitys: Näköhermonpää ja näkörata
•Alemman asteen näköradan kehittyminen
•Ylemmän asteen näköratojen ja keskushermoston kehittymisen suhde.
Ulkoiset silmälihakset
•Näön ja vestibulaarielimen yhteys (vestibulo-okulaarinen refleksi ja optokineettinen refleksi)
•Silmälihasten supranukleaarinen kontrolli
****************************
Neurotiede
Hermosolujen elektrofysiologia:
-lepo- ja aktiopotentiaali
-synapsit
-reseptorit
Neuroanatomia
-Aivot, aivohermot, aivorunko ja autonominen hermosto
Neurofysiologia
-refleksit
-kipu ja kivun tunteminen
-vestibulaarisysteemi, propioseptinen tuntemus
-autonominen hermosto
Värien havaitseminen
- Värierottelu (sävy ja kylläisyys) normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värisekoitukset ja niiden luoma värivaikutelma
- Värinäön määritys ja värien mittaaminen (CIE)
- Värispektrin erottuminen normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värinäön puutosten mekanismit
Tilan havaitseminen (spatiaalinen näkö)
- Sensoris-motoriset yhteisvaikutukset (näön ohjaamat toiminnot, kehon asento ja aistittu suunta ja oman liikkeen aistiminen.
Muodon havaitseminen
- Spatiaalinen kontrastiherkkyysfunktio (ja tähän vaikuttavat tekijät), illuusiot, konstanssit ja kuvio-tausta suhteet.
- Simultaanikontrasti ja spatiaaliset yhteisvaikutukset (Mach bands)
Valon havaitseminen
- Havainto-ominaisuudet absoluuttisella valon havaintokynnyksellä (sisältäen aallonpituus- spatiaaliset ja temporaaliset ominaisuudet), kontrastin määritelmä
- Kirkkauseron kynnysarvot eri mukautustasoilla (Weberin ja DeVries-Rosein lakit), kontrastin määrittely
- Spatiaaliset ja ajalliset summaatiot; ominaisuudet (Riccon, Piperin ja Blochin lait)
- fotooppinen, mesooppinen ja skotooppinen näkeminen
- valo- ja pimeäadaptaatio, teoria ja sen mittaaminen
Liikkeen havaitseminen
- Todellisen ja näennäisen liikkeen havaitseminen, siirtymien havaitseminen
- Liikkeen jälkivaikutukset
- Dynaaminen näöntarkkuus, liikkuvan kohteen havaitseminen/terävyys ja havaitseminen liikkuessa
Ajallinen havaitseminen
- Kiriittinen välketaajuus, sisältäen siihen vaikuttavat tekijät (kohteen koko, paikka ja adaptaatiotaso)
- Stabiloidut retinakuvat ja monokulaarinen supressio (Troxler efekti)
- Sakkadinen supressio
Psykofyysiset menetelmät
- Perusmenetelmät ja teoriat
- Absoluuttisen ja erotuskynnyksen mittaukset
- Rajamenetelmä (methods of limits), säätömenetelmä, ja konstanssimenetelmä
Entoptic -ilmiöt
o Eri ilmiöiden luonne ja paikka (myös sarveiskalvo, mykiö, lasiainen)
o Verisuoni ja verenkiertoon liittyvät ilmiöt (Purkinje tree, kapillaarikierto)
o Keskushermostoon liittyvät ilmiöt (Maxwell’s spot, Haidinger’s brushes)
o Verkkokalvon leviämiseen tai muuhun verkkokalvon aktiivisuuten liittyvät ilmiöt (Moore’s lightning streaks, blue arcs of the retina, phosphenes)
Eksentrinen fiksaatio (EF) -määritelmä, näöntarkkuuden riippuvuus kasvavaan eksentrisyyteen, tutkiminen
Testit ja niiden käyttö:
Värinäön tutkiminen (Ishihara, H.R.R. Farnsworth D-15 saturoitu ja desaturoitu, Farnsworth-Munsell 100 Hue testi)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Kontrastiherkkyyden mittaus (Pelli-Robson, Vistech)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Perimetria (Amsler, Konfrontaatio, Bjerrum liina, Goldmann pata)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Värinäönhäiriöt (synnynnäinen, peritty, hankittu)
-luokittelu ja yleisyys
- Anomalous trichromacy
- Dichromacy
- Monochromacy
Värinäkötestit seulontaan ja perinnöllisten värinäköpuutosten diagnosointiin
- Pseudoisokromaattiset testit
- Järjestelytestit (Farnsworth Panel 0-15, Farnsworth-MunseI1100-Hue)
- Anomaloskopia, matching
Värinäkömittauksen olosuhteet
Värinäköpuutosten sosiaaliset vaikutukset
- Koulu
- Ammatilliset vaatimukset
- Henkilökohtainen vaikutus
Toimenpiteet väripuutosten yhteydessä
- Neuvonta
- Erityisapuvälineet
Location and time
Kevätlukukausi 2022 Optometrian tutkinto-ohjelma
Materials
Opettajan laatimat tehtävät ja MATERIAALIT ovat Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisia teoksia, joihin opettajalla on tekijänoikeus. Tehtäviä JA MATERIAALEJA ei saa käyttää muuten kuin omissa opinnoissaan. Niiden julkinen levittäminen on sallittua vain opettajan luvalla.
Luentomateriaalit, artikkelit
Kirjallisuus:
Elliott (2014) Clinical Procedures in PRIMARY EYE CARE.
Primary Care Optometry (5. painos)
Borish´s Clinical Refraction (2. painos tai uudempi)
Doshi S, Harvey W 2003. Investigative Techniques and Ocular Examination. p. 1-25,95-138
Sähköiset materiaalit
Mieli ja Aivot, Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (2006) Hämäläinen et al. (Toim) . ISBN 951-29-3177-X. Osat näköjärjestelmän toiminnoista, (Simo Vanni), moniaistisuudesta (KaisaTiippana) ja aiheet elektrofysiologiset mittaukset, ja psykofysiikka. PDF on OMAssa mutta se on VAIN toteutuksen opiskelijoille käytettäväksi. Copyrightin mukaisesti sitä EI JAETA mihinkään. Muutamia printtejä kirjastossa ja yksi Optometriassa löytyy myös.
BIOMAG-materiaali: Aivojen rakenne ja toiminta osat 1-8 (http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L1.html)
Näsänen 2007. Visuaalisen käytettävyyden opas http://nasanen.info/Opas2007.pdf
CU Dynamic Colour Vision Test see: Barbur et al., Proc. Roy. Soc.B., 258, pp 327-334, 1994
Webvision
Colblindor
Tutis Vilis: The Physiology of the Senses
Teaching methods
Aktivoivat luennot
Ohjatut harjoitukset ja tehtävät
Käytännönharjoitukset tehtyinä ja arvioituina (suullinen palaute harjoitustunneilla)
Exam schedules
Tentti 4.2.2022 Uusinta 1 25.2.2022 uusinta 2 5.4.2022
Student workload
5 opintopistettä 135h työtä opiskelijalle
Teoria: 3.5 op x 27h = 95h
Käytännön harjoitukset ja tehtävät 1.5 op 40h opiskelijalle
Further information
Mikäli opiskelijalla on erityisen tuen päätös, joka vaikuttaa opintojakson suorittamiseen, tulee opiskelijan olla yhteydessä opintojaksototeutuksen vastuuopettajaan heti ilmoittautumisajan päätyttyä
Osa opetuksesta voi tapahtua englanninkielisenä.
Oppimistehtävät ovat
1: Värinäkötestien tulosten analyysi
2: Ääreisnäön testien tulosten analyysi
Evaluation scale
0-5
Assessment criteria, satisfactory (1)
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- soveltaa ammatillista osaamistaan eri työtehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- suunnitella toimintaa turvallisuus huomioiden
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia tavoitteellisesti työryhmässä ja projektissa
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti
- perustella tietolähteiden käytön
- perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla
- toimia monipuolisissa ja kansainvälisissä tehtävissä ja työtilanteissa
- toimia asiakaslähtöisesti ja yrityshenkisesti
- toimia vastuullisesti ja turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida ja ohjata ryhmän ja projektin toimintaa
Assessment criteria, approved/failed
Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön
Assessment methods and criteria
Tentti 80% arvosanasta
Näkökenttäanalyysi 10% arvosanasta
Värinäköanalyysi 10% arvosanasta
Käytännön harjoitukset tehty. Läsnäolo tunneilla ja harjoituksissa. Käytännön harjoituslomakkeet tulee olla palautettuina ja hyväksyttyinä
Osallistuminen tutustumiskäynnille Aalto Yliopistoon (jos järjestetään)
Käytännön näyttökoe: manuaalinen perimetria
-
Välineet kirjallisessa koetilanteessa:
Lyijykynä, pyyhekumi ja viivain.
Prerequisites
Taittovirheen määrittäminen