Kultaus ja kultauksen konservointi (5 op)

Tavoitteet

Opiskelija tietää keskiaikaisista ja myöhäisemmistä kultaukseen liittyvistä teksteistä sekä perehtyy kultauksessa historiallisesti käytettyihin sekä nykypäivänä käytettäviin materiaaleihin, työkaluihin ja menetelmiin. Erilaisissa kohteissa käytetyt pintakoristelutekniikat käydään läpi teoriassa ja käytännössä opintojakson pienemmissä moduuleissa.
Opiskelijat oppivat käytännön harjoitustöiden kautta eri aikakausien kultauksen ja pintakoristelun / pintakäsittelyjen perustekniikat jotka mahdollistavat kullattujen ja eri tekniikoilla pintakäsiteltyjen kohteiden konservoinnin osaamisen.
Opiskelijat ymmärtävät kullattujen ja muilla tekniikoilla pintakäsiteltyjen esineiden, mm kehysten vaurioiden syntymekanismit ja vaurioiden syyt sekä tietävät metodeista ja materiaaleista joita on mahdollista käyttää erityyppisten kullattujen ja pintakäsiteltyjen esineiden konservoinnissa ja restauroinnissa.

Sisältö

Kultauksen perinteiset menetelmät - kiiltokultaus ja öljykultaus sekä hopeointi ja muiden lehtimetallien käyttö opetetaan esimerkkien kautta ja opiskelijat tekevät erilaisia harjoitustöitä.
Tutustutaan keskiaikaisiin Etelä- ja Pohjois-Euroopassa käytettyihin kultauksen menetelmiin ja pintakoristelutekniikoihin (sgraffitto, punsselointi, kaiverrus, Pressbrocade) sekä aikakauden pigmentteihin.
Käytännön harjoitustyöt perustuvat osittain esineiden (maalaukset, alttarikaapit, polykromiveistokset, kehykset, huonekalut, mahdollisesti muista materiaaleista valmistetut esineet) aikakaudelle tyypillisten koristelujen kopiointiin.
Kullattujen ja muulla tavalla pintakäsiteltyjen esineiden, mm kehysten puhdistus, puuttuvien koriste-elementtien valmistaminen, kittaus / täyttö sekä erilaiset retusointimenetelmät, mukaan lukien kullattujen ja hopeoitujen pintojen paikkaus alkuperäisillä menetelmillä ovat osa kurssia. Kohteet dokumentoidaan kurssin alussa osaston dokumentointivaatimusten mukaisesti joka tarvittaessa sisältää myös esineen materiaalianalyysit.

Esitietovaatimukset

Perustiedot konservoinnista, retusoinnista ja konservointikemiasta.

Työmuodot

Luennot, video, käytännön harjoitustyöt.

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Kultaus
1. Art in the Making. Italian Painting Before 1400. 1992, National Gallery Publications Ltd. London
2. MacTaggart, P. and A., 1984, Practical Gilding. Mac & Me Ltd, Herts
3. Bigelow, Gilded Wood. History and Conservation. 1991, Sound View Press.
4. Gilding and surface decoration : preprints of the UKIC conference restoration '91, UKIC 1991.
5. Hebing, C., Vergolden und Bronzieren : Untergrund - Arbeitstechniken - Werkstoffe : ein Hanbuch für die Praxis. D.W. Gallwey 1985.
6. Mehart, N. Von, DuMont's Handbuch Vergolden und Fassen : Polimentglanzvergoldung, Vergoldung hinter Glas und auf Papier, Öltechnik, Bronzierung, Fassung des Inkarnats, Reiningen und Restaurieren. Dumont Buchverlag, 1987.
7. Tunander, P., Förgyllning. Bokförlaget Signum, 1997.
8. Kurssin aikana opettajan toimesta jaettava materiaali
Kehykset
1. Heydenryk, H. Jr, The Art and History of Frames: an inquiry into the enhancement of paintings. 1993, Lyons & Burford Publishers, New York
2. Mitchell, P. and Roberts, L., 1996, A History of European Picture Frames. Macmillan Publishers, London
3. Conzen, F. G., Bilderrahmen : Stil - Verwendung -Material. Keyserische Verlagsbuchhandlung, 1983.
4. Cunning, R., The encyclopedia of picture framing techniques. Headline, 1993.
5. Frank, V., An introduction to picture framing. Apple, 1990.
6. Grimm, C., Alte Bilderrahmen : Epochen - Typen- Material. D.W. Gallwey, 1986.
7. Heydenryck, H., The right frame. Lyons & Burford, 1993.
8. MacNamara, D., Picture framing : a practical guide from basic to baroque. David & Charles, 1994.
9. Mitchell, P., Frameworks : form, function & ornament in European portrait frames. Paul Mitchell, 1996.
10. Rodwell, J., The complete guide to picture framing : techniques, materials. Little, Brown. 1986.
11. Thiel, P. J. J., Framing in the Golden Age : picture and framing in the 17th-Century Holland. Waanders, 1995.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia josta noin 1/3 on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput 40 tunnista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön.

Sisällön jaksotus

Opintojakson alussa on luennot liittyen kultauksen historiaan materiaaleihin ja työvälineisiin ja kullattujen / pintakäsiteltyjen esineiden konservointiin. Jokainen opiskelija valmistelee kultaus- ja hopeointinäyteen lehtorin ohjeiden mukaisesti. Opintojakson loppuosa on itsenäistä työskentelyä esineiden kanssa lehtorin ohjauksessa.

Lisätietoja opiskelijoille

Lyhyt kertaus kultauksesta sekä kultaus- ja hopeointinäytteiden valmistely, kultauksen pintakäsittelyt ja koristelutekniikat käydään läpi ennen kullattujen pitojen konservointiosuutta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolo ja luennot 50%
Käytännön harjoitustehtävät 50%
Arviointi perustuu opiskelijan osallistumiseen opintojaksolle, käytännön työn arviointiin . Jokainen opiskelija arvioidaan sen mukaan mikä on hänen tietotaidon lähtökohta ja miten hän kehittyy ja oppii opintojakson aikana.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit arvosanalle 1 tyydyttävä

Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

Arviointikriteerit arvosanalle 3 hyvä

Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Ryhmätyöskentely on toimivaa. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön sekä osaa selittää asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset.
Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

Arviointikriteerit arvosanalle 5 kiitettävä

Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti sekä toiminut erittäin hyvin ryhmän osana.
Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut sekä aikaisemmin opitut asiat ja osaa soveltaa oppimaansa käytännön työhön. Opiskelija osaa selittää ja perustella asiantuntevasti harjoitustöissä tehtyjen valintojen syyt ja seuraukset. Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

Arviointikriteerit arvosanalle hyväksytty

Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Ryhmätyöskentelyssä on vaikeuksia. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita eikä sen vuoksi pysty täysin soveltamaan oppimaansa käytännön työhön. Harjoitustehtävissä perustelut ovat haparoivia ja puutteita ilmenee aikaisemmin opitun tiedon osalta.
Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.