Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää materiaalien kemialliset jakoperusteet epäorgaanisiin ja orgaanisiin materiaaleihin sekä niiden taustalla olevat primaari-, ja sekundaarisidosmekanismit ja sidosmekanismien vaikutuksen materiaalien pääominaisuuksiin, ymmärtää myös kemiallisten kaavojen merkityksen.
Osaa kirjoittaa ja nimetä kemiallisia kaavoja sekä hyödyntää niitä laskettaessa liuosten pitoisuuksia ja muita kemian peruslaskutoimituksia.

Sisältö

Epäorgaanisen kemian teoreettiset perusteet sovellettuna konservointikemiaan ja materiaaleihin. Kemialliset sidokset, kaavat, liuosten pitoisuudet ja niihin liittyvä laskenta. Kurssin aikana perehdytään historiallisten (lähinnä epäorgaanisten) pigmenttien koostumuksiin ja ominaisuuksiin sekä niiden tunnistumenetelmiin kemiallisin tippatestein ja analyyttisiä menetelmiä käyttäen.

Aika ja paikka

Lähiopetus järjestetään Hämeentie 135 D. Opintojakson tarkempi aikataulu julkaistaan oman työtilassa ennen kurssin alkua.

Oppimateriaalit

Lehtorin antama kirjallisuuslista ja luentomateriaalit. Oheislukemistona lukion ensimmäisen kurssin kemian kirja.

Opetusmenetelmät

Esittävä luento, lähiopetus, ohjatut harjoitukset, laboratoriotyöt, itsenäinen työ kirjallisuuden parissa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson tentti järjestetään kurssin lähipäivänä. Tentti on mahdollista uusia kahtena tentin loppumista seuraavana uusintatenttipäivänä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan viikkotyömäärä 1,5 opintopistettä kohti on 40 tuntia, josta noin 17 tuntia on kontaktiopetusta lehtorin kanssa. Loput tunneista osoitetaan joko työskentelyyn kirjallisuuden kanssa tai itsenäiseen käytännön työhön. 1 opintopiste (op) vastaa työmäärältään 27 tuntia (h).

Sisällön jaksotus

Opintojakson lähiopetuspäivät ja sisällön jaksotus ilmoitetaan omassa ennen kurssin alkua.

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelijalla on paljon poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on heikkoa.
Opiskelija ei täysin pysty hahmottamaan aiheen perusideoita.
Työskentely ei ole ollut itsenäistä ja on ollut hyvin paljon tarvetta lisäohjaukselle. Kokonaisuudesta näkyy, että siihen ei ole lainkaan paneuduttu eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelijalla ei juuri ole poissaoloja. Aktiivisuus luennoilla ja tehtävissä on hyvä.
Työskentely etenee opintojaksolla johdonmukaisesti. Opiskelija hahmottaa opintojakson aiheen perusideat.
Työskentely on ollut riittävän itsenäistä mutta myös ohjaukselle on ollut tarvetta. Opiskelija hallitsee tehtävän kokonaisuuden.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opintojaksolle asetetut tavoitteet on saavutettu kiitettävällä tavalla. Opiskelija on osallistunut opetukseen aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hahmottaa opintojaksolla opetetut asiat kiitettävästi ja pystyy soveltamaan oppimaansa.
Työskentely on ollut riittävän itsenäistä. Opiskelija hallitsee kokonaisuuden sekä teoreettisesti että käytännössä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kurssin arviointi tapahtuu lopputentin, läsnäolon ja välitehtävien perusteella.