Kulttuurituotanto (ylempi AMK): Kulttuurituottaja (ylempi AMK)

Kuvaus

Tutkinto tarjoaa kulttuurisektorin tuotannollisissa tehtävissä toimiville mahdollisuuden kehittää ja syventää asiantuntemustaan kulttuurituotannon muuttuvassa toimintaympäristöissä. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija kykenee hyödyntämään tulevaisuussuuntautunutta kehittäjäosaamistaan kulttuurialalla sekä oman ammatillisen profiilinsa puitteissa muilla toimialoilla. Tämä osaaminen edellyttää kykyä ennakoida yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä muutoksia sekä suunnitella, ohjata ja johtaa uudistavaa ja kehittävää toimintaa.

Kulttuurituotannon ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus on tarkoitettu kulttuurituotannon alan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille, joilla on vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Tutkintonimike on kulttuurituottaja (ylempi AMK) tai englanniksi Master of Culture and Arts.

Opintojen toteutus ajoittuu pääsääntöisesti 1,5 vuoden (18 kk) ajanjaksolle. Tutkinto voidaan suorittaa myös lyhemmässä ajassa, jolloin sen minimikesto on 1 vuosi (12 kk). Monimuotokoulutuksena toteutettavaan tutkintoon sisältyy 2–3 lähiopetuspäivää kuukaudessa.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamassa asiantuntijaosaamisessa korostuvat laaja-alaisuus ja sovellettavuus, mikä mahdollistaa työskentelyn monenlaisissa kulttuurialan työtehtävissä ja työpaikoissa. Tutkinnossa painotetaan kulttuurituottajan kykyä johtaa tulevaisuusorientoituneesti yhteistoiminnallisia ja monialaisia kehittämisprosesseja. Työelämän muutokset on otettu huomioon opintosisällöissä kytkemällä niiden sisällöt opiskelijoiden työyhteisöihin ja niiden tarvitsemaan tutkimukselliseen kehittämistyöhön.

Opetusmenetelmänä käytetään monimuoto-opetusta, joka koostuu lähi- ja verkko-opetuksesta ja erilaisista tiedonhaku-, analysointi- sekä työelämässä toteutettavista kehittämistehtävistä. Opinnot suoritetaan projektimaisesti kehittämis- ja oppimistehtävinä, jotka kytkeytyvät työelämän kehittämishaasteisiin. Opinnoissa korostuvat verkostoitumista, ryhmätyöskentelytaitoja sekä kansainvälistymistä vahvistavat oppimismenetelmät.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunnitelmassa erityisosaaminen painottuu ketterien työelämälähtöisten yhteisöllisten prosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja raportointiin sekä siihen liittyvään yhteistoiminnalliseen kehittämisosaamiseen, johtajuusosaamiseen sekä työyhteisöosaamiseen. Koulutuksen läpileikkaavana teemana on tulevaisuusorientoituneen ketterän tutkimuksellisen kehittämisprosessin johtaminen.

Opetussuunnitelman taustalla ovat kompetensseihin perustuvat lähtökohdat, joissa korostuvat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työelämänvalmiuksien yleiset ja kulttuurituotannon alakohtaiset erityisosaamisvaatimukset. Kompetenssikuvaukset perustuvat ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin ja asetukseen, korkeakoululaitoksen yhteisiin tavoitteisiin (2013–16) sekä eurooppalaisten tutkintojen viitekehykseen (EQF). (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/EQFsuositusehdotus.pd f). Ylemmän amk-tutkinnon viitekehys sijoittuu EQF-kuvauksen tasolle 7 (Master-taso). Sen mukaan tutkinnon keskeiset oppimistulokset ovat saavutetun tiedon, taitojen ja kompetenssien osalta seuraavat:

Tiedot: Pitkälle erikoistuneet ja omaperäisen ajattelun mahdollistavat tiedot, jotka vastaavat osittain työ- tai opintoalan kärkiosaamista. Kriittinen tietoisuus alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvistä kysymyksistä.

Taidot: Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimuksessa ja/tai innovaatiotoiminnassa uuden tiedon ja toimintatapojen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen.

Kompetenssit: Kyky johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä. Kyky ottaa vastuuta ryhmien ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen kehittämisestä ja/tai toiminnan strategisesta arvioinnista.

EQF-viitekehyksen perusteella uudessa opintosuunnitelmassa korostuvat muuttuvien työ- ja toimintaympäristöjen johtamiseen sekä kehittämiseen kytkeytyvien prosessien opiskelu ja hallinta sekä oman asiantuntijuuden vahvistaminen. Esille nousevat erityisesti toimintojen ja prosessien johtamiseen ja tuottajakompetensseihin erottamattomasti liittyvät strategisen johtamisen toimintamallit sekä kyky huomioida ja vastata toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin ja ennakoida käynnissä olevien prosessien vaikuttavuutta tulevaisuudessa.

Opetussuunnitelmatyön alakohtaiset uudistukset perustuvat 2000-luvun valtakunnallisiin ja metropolialuetta koskeviin luovien alojen kehittämislinjauksiin ja selvityksiin luovien alojen menestystekijöistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön 2030 vuoteen ulottuva strategia (2019) korostaa tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytysten vahvistamista luovilla aloilla sekä luovien alojen merkitystä taloudellisen kasvun, työelämän kehittämisen sekä yhteisöjen elinvoiman edistämisessä. Nämä teemat on otettu kulmakiviksi opetussuunnitelmassa, jossa yhdistyy ketterä työelämälähtöinen yhteisöllinen kehittäminen sekä kulttuurialan erityiskysymysten tarkastelu. Ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat olleet jo työelämässä ennen opintojen alkamista. Heille opinnot ovat elinikäisen oppimisen etappi. Tämä huomioidaan työelämälähtöisesti yksiölliseksi räätälöitynä monimuoto-opetuksena. Lisäksi huomioidaan useissa strategioissa painotettua tulevaisuusosaamisen, yhteisöllisyyden, teknologialäheisyyden ja ratkaisukeskeisyyden osaamista (TEM:in luvoan alan kasvusopimusprosessin tuloksia (2024 https://www.creativefinland.fi/kasvusopimus sekä VTT.n Luovien alojen tilannekuva 2023 kartoitusta).

Euroopan unionin työ kulttuurialan osaamisten tunnistamiseksi on seurattu (https://culture.ec.europa.eu/policies/eu-competences-in-the-field-of-culture), ja erityisesti asiakirjaa "Culture and democracy, the evidence: How citizens’ participation in cultural activities enhances civic engagement, democracy and social cohesion: lessons from international researchs" (Hammonds, 2023, Euroopan komissio) on käytetty ketterän projektikehityksen tavoitteiden asettamiseen. Opetussuunnitelmassa huomioidaan nämä tarjoamalla taitoja ketterän yhteiskehittämisprosessin fasilitointiin sekä niiden siirtämiseen käytännön johtamis- ja esihenkilötaidoiksi.

Metropolian pedagogisten strategioiden linjaukset sekä koulutuksen sijoittaminen osaksi innovaatiokeskittymäjärjestelmää ovat ohjanneet opetussuunnitelmatyötä. Koulutus toteutetaan läheisessä kontaktissa alan työelämän kanssa opinnäytetyön ja opintojaksokohtaisten tehtävien kautta. Opetussuunnitelmaan ovat vaikuttaneet edellä mainittujen asioiden lisäksi myös koulutuksen toteuttamisesta saatu palaute, jota on kerätty systemaattisesti tutkinnon käynnistämisestä (2009) lähtien.

Lisätiedot

Kopioitu opetussuunnitelma K0624S6, ei muutoksia. Päivitetty kompetenssit. OPS on käsitelty Kulttuurituotannon työelämän neuvottelukunnassa 16.11.2022 eikä muutostarpeita ilmennyt.

Kopioitu K0623S6 opetussuunnitelmassa, ei muutoksia
Vastuuhenkilö: Katri Halonen, Ylläpitäjä Anne Ojala-Soini

Kopioitu K0624S6 opetussuunnitelmassa, ei muutoksia
Vastuuhenkilö: Katri Halonen, Ylläpitäjä Anne Ojala-Soini

Osaamistavoitteet

Tutkinnon tavoitteena on tarjota kulttuurisektorin tuotannollisissa tehtävissä toimiville mahdollisuus kehittää ja syventää asiantuntemustaan kulttuurituotannon muuttuvissa toimintaympäristöissä. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija kykenee hyödyntämään tulevaisuusuuntautunutta kehittäjäosaamistaan kulttuurialalla sekä oman ammatillisen profiilinsa puitteissa muilla toimialoilla. Tämä osaaminen edellyttää kykyä ennakoida yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä muutoksia sekä suunnitella, ohjata ja johtaa uudistavaa ja kehittävää toimintaa.

Keskeiset osaamistavoitteet
- opiskelija osaa rakentaa omaa asiantuntijaidentiteettiään ja sijoittaa tutkinnon osaksi jatkuvaa oppimistaan. Oman kriittisen ajattelun kehittymisen ohella hän kykenee myös tukemaan ryhmäkehittämisen prosesseja yhteistoiminnallisen työn fasilitaattorina ja esihenkilönä sekä oppii soveltamaan ketterän kehittämistoiminnan menetelmiä ja arvioimaan niidenvaikutuksia.
- opiskelija oppii kartoittamaan erilaisten asiakasryhmien ja käyttäjien tarpeita taide- ja kulttuuripohjaisille palveluille sekä käyttämään erilaisia malleja palvelujen tuottamiseen, kehittämiseen ja toiminnallisten prosessien analysointiin. Opiskelija kykenee raportoimaan työnsä tuloksia krititisellä otteella.
- opiskelija osaa analysoida oman työnsä ja toimintaympäristönsä kehitystä kansainvälisestä näkökulmasta. Hän kykenee kehittämään luovia prosesseja ja kantamaan vastuuta yhteisoiminnallisissa prosesseissa kulttuurituotannon alan ammattieettisten sekä yhteiskunnan eettisen arvopohjan periaatteiden mukaan.
- opiskelija saa valmiuksia luovien prosessien strateginen johtamiseen ja siihen liittyvään yhteistoiminnalliseen kehittämisosaamiseen. Hän kykenee tunnistamaan sekä yksilön että yhteisön näkökulmat vastuullisten ratkaisuiden tekemisessä.