Hoitotyön koulutusohjelma, kätilötyön suuntautumisvaihtoehto: SHK13K1
Opetussuunitelman tunnus: SHK13K1
- Tutkintonimike
- Kätilö (AMK)
- Laajuus
- 270 op
- Kesto
- 4.5 vuotta (270 op)
- Aloituslukukausi
- Kevät 2013
- Opetuskieli
- suomi
Kuvaus
Kätilö on seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen asiantuntija.
Seksuaaliterveyden asiantuntijana kätilö antaa ohjausta ja neuvontaa seksuaaliterveyttä koskevissa kysymyksissä. Hän osaa ottaa puheeksi seksuaalisuuteen liittyvät asiat yksilöiden ja erilaisten väestöryhmien kanssa ja edistää seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien toteutumista.
Lisääntymisterveyden asiantuntijana kätilö vastaa itsenäisesti naisten ja perheiden kätilötyöstä matalan riskin raskauden, synnytyksen ja syntymän jälkeisenä aikana. Hän osaa ennakoida raskauden, synnytyksen ja syntymän jälkeiseen hoitoon liittyviä erityistilanteita, osaa arvioida muuttuneen tilanteen aiheuttaman hoidon tarpeen ja toimia sen mukaisesti. Kätilö osaa kohdata erilaisia perheitä, antaa perheen tarpeista lähtevää, vanhemmuutta, varhaista vuorovaikutusta ja perheen omia voimavaroja vahvistavaa ohjausta ja neuvontaa.
Kätilö on myös naisen terveyden asiantuntija. Hän soveltaa hoito- ja kätilötyön osaamistaan eri-ikäisten naisten terveyden edistämisessä ja naistentautien hoitotyössä. Hän toimii naisten tasa-arvon edistäjänä ja sosiaalisena tukena. Kätilö toimii myös muissa hoitotyön osaamista vaativissa tehtävissä, koska hän opintojensa aikana saa sairaanhoitajan pätevyyden.
Kätilökoulutuksesta valmistuu kätilöitä, jotka toimivat työssään näyttöön perustuvasti. He pystyvät toiminnan ennakointiin sekä itsenäiseen ja jaettuun päätöksentekoon. He osaavat toimia moniammatillisesti ja kehittää omaa sekä ryhmien toimintaa työyhteisöissä ja verkostoissa. Kätilöillä on myös valmiudet toimia kansainvälisissä kätilön tehtävissä, koska tutkinto on vertailukelpoinen EU-maiden vastaavien tutkintojen kanssa. Osaaminen rakentuu opiskelijan, työelämän ja opettajien välisessä yhteistyössä erilaisissa oppimisympäristöissä, joissa vahvistetaan kätilökoulutuksen profiilin mukaisesti kätilön seksuaaliterveyden edistämisen osaamista.
Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö
Kätilökoulutuksen opetussuunnitelman kehitettämiseksi tehdään jatkuvaa yhteistyötä työelämän kanssa. Opetussunnitelman ja yleisten koulutuksellisten linjausten kehittämistyössä on mukana mm. kätilötyön neuvottelukunta. Kätilökoulutuksen neuvottelukunnan toimikausi on 1.1.2012-31.12.2014.
Kätilökoulutuksen neuvottelukunnan jäsenet ovat:
Työelämän edustajat:
Heino Kirsi, osastoryhmän päällikkö, Naisten ja lasten tulosyksikkö, Hyks
Hemminki Elina tutkimusprofessori, THL
Kumpula Merja, osastoryhmän päällikkö, Naisten ja lasten tulosyksikkö, Hyks
Vallimies-Patomäki Marjukka, neuvotteleva virkamies, STM
Virtanen Terhi, puheenjohtaja, Kätilöliitto
Helsingin terveyskeskuksen jäsen, ilmoitetaan myöhemmin
Metropolia Ammattikorkeakoulun edustajat:
Pienimaa Anna-Kaisa, koulutusvastaava, Metropolia amk
Raussi-Lehto Eija, lehtori, Metropolia amk
Opiskelijajäsen, metropolia amk, Metka valitsee, ilmoitetaan myöhemmin
Vuoden 2012 osaamisperustaisen opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö on ollut esillä edellisen neuvottelukunnan kokouksissa syksyllä 2009 ja keväällä 2010. Opetussuunnitelman kehittämistyö jatkuu yhteistyössä neuvottelukunnan, opiskelijoiden ja kätilökoulutuksen opettajien kanssa. Opetussuunnitelmaa kehitetään järjestämällä säännöllisesti työelämän edustajille koulutuspäiviä. Opintojaksokohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen työelämälähtöisestä kehittämisestä vastaavat vastuuopettajat. Opetussuunnitelmayhteistyötä tehdään myös valtakunnallisesti kätilökoulutuksen ammattikorkekoulujen välisessä verkostossa.
Terveys- ja hoitoalan lääketieteelliset opinnot :
Kun Metropolian ops-ohjetta valmisteltiin, ”Paras opetus” –strateginen tiimi, joka vastasi ohjeesta, oli sitä mieltä, että opintojakson minimilaajuus on 3 op.
Terveys- ja hoitoalalla on noudatettu ohjetta muuten paitsi lääketieteellisten opintojen osalta. Terveys- ja hoitoalalla lääketieteellisten opintojen opintojaksojen laajuus on 1 op.
Mikäli näin ei toimittaisi, tämä toisi hankaluuksia:
1) Lukujärjestys muodostuu tilanvarausten kautta, jotka liitetään opintojakson toteutuksiin. Jos käytössä olisi vain yksi opintojakso Lääketieteelliset opinnot esim. 10 op, opiskelijat eivät voi tietää, milloin ja minkä lääketieteellisen sisällön tunnit ovat lukujärjestyksessä.
2) Uusintatenttijärjestelmä ei toimi (vain 1 uusintatentti/ opintojakso on mahdollinen järjestelmässä). Lääketieteellisiä opintoja luennoivat lääkärit, joita on erittäin vaikea saada meillä töihin. Tästä syystä emme halua lisätä opetuksen organisoinnin ongelmia heidän kohdallaan. Samassa tentissä on mahdotonta tenttiä esim. anestesiologiaa, farmakologiaa, gerontologiaa, kirurgiaa, lastentauteja, sisätauteja, psykiatriaa, synnytysoppia jne.
3) Lääketieteelliset opintojaksot ajoittuvat eri lukukausille ja lukuvuosille, joten vuosisuunnittelussa hallinnointi olisi erittäin hankalaa. Metropolian ohjeessa sanotaan myös, että 1 opintojakso toteutuisi kokonaisuutena tiiviisti eikä sitä hajotettaisi useammalle lukuvuodelle.
4) Opintojakson osiakaan ei saa olla, eikä tämä olisi järkevää, koska opintojakson osalle ei synny työtilaa ja toteutuksella oleville opiskelijoille tiedottaminen ja materiaalin jakaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Opintojakson osalle ei voi antaa myöskään opintojaksopalautetta eikä lukkarikone toimi.
Lisätiedot
Yhteystiedot
Anna-Kaisa Pienimaa, koulutusvastaava
Osoite: PL 4030 (Tukholmankatu 10) 00079 Metropolia
Puhelinnumero +358 20 783 5643, +358 40 334 0921
Fax +358 20 783 5749
Sähköpostiosoite anna-kaisa.pienimaa[at]metropolia.fi
Valitse opintojen ajoitus-, rakenne- tai jäsentelynäkymä
Näytä opintojen ajoitukset lukuvuosittain, lukukausittain tai periodeittain
Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.
amk::tutkintoon johtava koulutus
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) perus- ja ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä 4) opinnäytetyö. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352; 4 § Opintojen rakenne)
Hoitotyö, Kätilötyön sv:: kompetenssit
Hoitotyö, kätilötyön suuntautumisvaihtoehto: Kliininen osaaminen Basics of Clinikal Competence Päätöksenteko-osaaminen Decision-Making Competence Vuorovaikutusosaaminen Interactional Competence Eettinen osaaminen Ethical Awareness Ohjausosaaminen Patient Education Competence Terveyden edistämisen osaaminen Health Promotion Competence Johtamis- ja yhteistyöosaaminen Leadership and Teamwork Competence Kehittämisosaaminen Research and Development Competence Hoitotyötä tukeva osaaminen Contributory Studies to Nursing Seksuaaliterveyden edistämisen osaaminen Competence in advancing sexual health Eri ikäisten naisten kätilötyön osaaminen Competence in midwifery of different-aged women Raskauden aikaisen kätilötyön osaaminen Competence in antenatal care Syntymän aikaisen kätilötyön osaaminen Competence in childbirth Syntymän jälkeisen kätilötyön osaaminen Competence in postnatal care Erityistarkkailua tarvitsevan vastasyntyneen kätilötyön osaaminen Competence in care of the newborn babies requiring special observation Lähettänyt Päivi Haarala 2.3.2009
amk::amk-tutkintojen yhteiset kompetenssit (2010)
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (2010) Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa