Degree Programme in Bio Technology and Food Engineering: Ohjeellinen ajoitussuunnitelma
Code: TF09S1
- Duration
- 4 years (240 ECTS)
- Start semester
- Autumn 2009
- Teaching language
- Finnish
Descriptions
Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma
Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät perustiedot bio-, elintarvike- ja insinööritieteissä ja valmentaa heitä soveltamaan näitä laaja-alaisesti elintarvikkeita ja bioteknisiä tuotteita valmistavassa teollisuudessa sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa. Koulutuksessa painotetaan hyvää ammattitaitoa, oma-aloitteisuutta ja kannustetaan kansainvälisyyteen sekä itsenäiseen yrittämiseen alalla. Bio- ja elintarvikeinsinöörin opinnot ovat laaja-alaisia, mistä käytännön työtehtävissä on usein hyötyä. Lisäksi laaja-alaisuus antaa hyvän pohjan jatko- ja täydennyskoulutukselle syventää jonkin osa-alueen erityisosaamista.
Bio- ja elintarvikealan teollisuudessa insinööri toimii esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Tyypillisiä tehtäviä ovat teollisuuden valmistus-, tuotannonsuunnittelu-, tuotekehitys-, laadunvalvonta- ja markkinointitehtävät. Tehtävänimike heti valmistumisen jälkeen voi olla esimerkiksi työnjohtaja, tuotannonsuunnittelija, projekti-, suunnittelu-, tuotekehitys- tai myynti-insinööri, joista tehtävistä työkokemuksen myötä ja henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaisesti voi edetä esimerkiksi käyttölaboratorion esimieheksi tai valmistus-, tuotanto-, myynti- tai laatupäälliköksi.
Bio- ja elintarvikealalla tehdään voimakasta tutkimus- ja tuotekehitystyötä näihin asioihin erikoistuneissa tutkimusryhmissä ja laboratorioissa. Siellä molekyylibiologisten ja geeniteknisten menetelmien sekä bioanalytiikan erityisosaamisella yhdistettynä hyvään tietotekniikan ja matematiikan hallintaan on kysyntää. Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmasta valmistuneen tehtävänimike on yleensä laboratorio- tai tutkimusinsinööri.
Biotekniikan nopean kehityksen ja elintarvikealan nopeiden muutosten vuoksi alan insinööri tarvitsee valmiudet kehityksen seuraamiseen ja omien tietojensa ja taitojensa jatkuvaan kehittämiseen. Myös johtamis-, projektityö- ja ryhmätyövalmiudet ovat tarpeen kaikissa alan työtehtävissä. Kotimaisten kielten sekä englannin kielen hyvä kirjallinen ja suullinen taito on insinöörin tehtävissä välttämätön edellytys. Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma tarjoaa opiskelijoilleen hyvät kehittymismahdollisuudet varsinaisen aineosaamisen lisäksi myös mainituilla aloilla laaja-alaisten perusopintojen sekä uudentyyppisten opetusmenetelmien kautta.
Osaamistavoitteet
Koulutusohjelman osaamistavoitteiden pohjana on hyvä matemaattisluonnontieteellinen osaaminen ja näiden taitojen soveltaminen biotekniikassa ja elintarvikkeiden tuottamisessa ”pellolta pöytään” tehokkaasti, turvallisuusriskit välttäen sekä ekologiset ja eettiset näkökohdat huomioon ottaen. Biotekniikan erityisosaamisalueiden lähtökohtana on vahva mikrobiologian ja biokemian osaaminen yhdistettynä prosessitekniikkaan. Elintarvikkeiden teollinen valmistaminen turvallisesti taas nojaa hyvään prosessitekniikan, kemian ja mikrobiologian osaamiseen ja raaka-aineissa ja tuotteissa tapahtuvien kemiallisten ja mikrobiologisten reaktioiden ymmärtämiseen elintarvikkeiden tuotantoprosesseissa.
Bio- ja elintarviketekniikan insinöörin ydinosaamisen muodostavat seuraavat avainosaamisalueet:
- elävän ja eloperäisen materiaalin hallinta
- bio- ja elintarvikeprosessien sekä tuotantojärjestelmien teknistaloudellinen osaaminen
- turvallisuus- ja laatuosaaminen
- poikkitieteellisyys
- taloudellinen osaaminen
- eettinen ja ekologinen osaaminen
- matemaattisluonnontieteellinen osaaminen
Jokainen koulutusohjelman ammattiopintoihin kuuluvista opintojaksoista keskittyy yhden tai useamman esitetyn osaamisalueen syventämiseen. Kaikki koulutusohjelman opiskelijat suuntautumisvaihtoehdosta huolimatta opiskelevat yleisten insinöörioppiaineiden lisäksi biokemiaa, mikrobiologiaa ja hygieniaa sekä bioprosessitekniikkaa.
Opintojen rakenne ja toteutus
Insinööritutkinnon (AMK) kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, joka vastaa 4 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Suoritettavien opintojen laajuuteen ja opiskeluaikaan vaikuttavat opiskelijan mahdolliset aikaisemmat korkeakoulutasoiset opinnot. Aikaisemmista opinnoista voi saada korvaavuuksia ja hyväksi lukemisia. Korvaavuudet ja hyväksi lukemiset kirjataan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS).
Opiskelu sisältää opettajien ohjaamia lähioppitunteja tai luentoja, laskuharjoitus- ja laboratoriotyötunteja, ryhmissä tai yksilöllisesti tehtäviä harjoitus- ja projektitöitä sekä itsenäisesti suoritettavia kotitehtäviä ja itseopiskelua. Laboratoriotyöt syventävät ja havainnollistavat teoriatunneilla käsiteltyjä asioita. Projektien yhteydessä opitaan yhteistyötaitoja, tiedonhankinnan ja tiedonkäsittelyn taitoja, arviointitaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja.
Bio- ja elintarviketekniikan insinööritutkinnossa opiskelija voi syventää opintonsa Laadunvalvontaan ja tuotekehitykseen, Bioprosessien suunnitteluun ja käyttöön sekä Biolääketieteeseen. Opintojen rakenne muodostuu perusopinnoista (75 op), ammattiopinnoista (105 op), vapaasti valittavista opinnoista (15 op), harjoittelusta (30 op) sekä opinnäytetyöstä (15 op).
TUTKINTORAKENNE 240 op
Perusopinnot 75 op
Ammattiopinnot 105 op
• laadunvalvonta- ja tuotekehitys
• bioprosessiensuunnittelu ja käyttö
• biolääketiede
• Innovaatioprojekti
Vapaasti valittavat opinnot 15 op
Opinnäytetyö 15 op
Harjoittelu 30 op
YHTEENSÄ 240 op
Perusopinnot (75 op)
Koulutusohjelman perusopinnot toteutetaan pääosin ensimmäisen opintovuoden aikana. Perusopinnot koostuvat matematiikan, fysiikan, kemian, mikrobiologian, tietojenkäsittelyn ja kielten opintojaksoista, jotka edesauttavat varsinaisten ammattiaineiden opiskelua.
Ammattiopinnot (105 op)
Heti opintojen alussa aloitetaan perusopintojen ohella myös ammattiaineiden opiskelu. Tällä pyritään helpottamaan perusopintojen integroitumista ammattiaineisiin ja auttamaan opiskelijaa näkemään perusopintojen merkityksen ammattiaineissa ja sovellusmahdollisuuksia tulevassa ammatissa. Ammattiopinnoista lähes puolet on koulutusohjelman opiskelijoille yhteisiä suuntautumisvaihtoehdosta huolimatta. Näihin opintoihin kuuluu laajasti kemiaa, prosessi- ja koneteknisiä aineita, mikrobiologiaa ja matematiikan sovelluksia bio- ja elintarviketekniikassa.
Suuntautumisvaihtoehto (45 op) valitaan ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Opiskelija voi valita ammatilliseksi suuntautumisvaihtoehdoksi Laadunvalvonta ja tuotekehityksen, Bioprosessien suunnittelun ja käytön tai Biolääketieteet.
Innovaatioprojekti (15 op) tehdään oman suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti kolmantena tai neljäntenä vuotena. Projektikokonaisuus voi sisältää varsinaisen projektityön lisäksi projektia tukevan ammattiaineopintojakson ja perusopintojakson. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisöllistä kehittämisosaamista, käyttäjäläheistä innovaatio-osaamista, projektiosaamista, yhteistoiminnallisia työtapoja, verkosto-osaamista sekä viestintätaitoja.
Vapaasti valittavat opinnot (15 op) voivat koostua bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman opinnoista, muista Metropolia Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien opinnoista tai muiden korkeakoulujen opinnoista. Opinnot syventävät ja täydentävät opiskelijan ammatillista osaamistaan. Matematiikan, fysiikan ja kielten täydentävät opinnot sisältyvät vapaasti valittaviin opintoihin.
Harjoittelussa (30 op) perehdytään ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin. Tavoitteena on kehittää ammatillista osaamista, tietojen ja taitojen soveltamista työelämässä sekä yleisiä työelämävalmiuksia. Harjoittelun laajuus 30 op vastaa 20 työviikkoa. Harjoittelu suoritetaan harjoittelujakson aikana koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti.
Opinnäytetyö (15 op) tehdään viimeisen vuoden aikana. Opinnäytetyö on laajahko suunnittelu-, tutkimus- tai selvitystyö ja se tehdään useimmiten teollisuusyrityksen antamasta aiheesta. Opinnäytetyöprosessiin sisältyy työn tekemisen ja sen kirjallisen raportoinnin lisäksi suullinen esitelmä ja kypsyyskokeen hyväksytty suorittaminen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä alaan sekä suomen kielen hallintaa. Opinnäytetyöprosessin tavoitteena on kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä, luovuutta, itsenäistä työskentelyä sekä valmiuksia toimia asiantuntijatehtävissä.
Oppimisprosessin yleiskuvaus (vuositeemat)
Opinnot etenevät ajallisesti vuositeemojen mukaan. Opintojaksojen suoritusjärjestys on suunniteltu niin, että kunakin opiskeluvuotena näkökulma ja painotukset toteuttavat vuositeemojen mukaisia tavoitteita.
Vuositeemat osaamistavoitteineen ovat:
1. vuosi: Minustako insinööri?
Hallitsemme luonnontieteiden, tekniikan ja talouden peruslait ja yleiset menetelmät sekä mikrobiologian perusteet. Tunnemme koulutusalan yritystoimintaa.
2. vuosi: Tuote- ja prosessituntija
Tunnemme koulutusalamme raaka-aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia sekä tuotannon menetelmiä ja tekniikoita.
3. vuosi: Tuotteiden ja prosessien kehittäjä
Osaamme soveltaa tietojamme alan T&K toiminnassa prosessien ja tuotteiden osalta. Ymmärrämme alamme toiminnat systeemeinä. Osaamme toimia käytännön insinöörin tehtävissä.
4. vuosi: Tulevaisuuden ymmärtäjä ja oman organisaation kehittäjä
Meillä on näkemystä alamme yleisestä kehityksestä. Osaamme analysoida, suunnitella ja kehittää tuotekehitys- ja tuotanto-organisaation toimintaa. Olemme hankkineet omat vahvuusalueemme ja pystymme ylläpitämään osaamistamme.
Further information
Vantaa, Myyrmäki:
Riitta Lehtinen
Degree Programme Chair, Head of Degree Programme
puh. 020 783 6138
firstname.lastname[at]metropolia.fi
Liisa Heikkilä
Assistant of Degree Programme
puh. 020 783 6137
firstname.lastname[at]metropolia.fi
Select timing, structure or classification view
Show study timings by semester, study year or period
Due to the timing of optional and elective courses, credit accumulation per semester / academic year may vary.
polytechnics::bachelor level
Government Decree on Polytechnics (15.5.2003/352; 4 §)
bio- ja elintarviketekniikka::kompetenssit
Tiedot lähettänyt 5.3.2009 ja 9.2.2009 Liisa Heikkilä
generic competences
========================================== Jäsennys poistunut käytöstä. Mallin korvaa ARENE:n soveltamisohje "SUOSITUS TUTKINTOJEN KANSALLISEN VIITEKEHYKSEN (NQF) JA TUTKINTOJEN YHTEISTEN KOMPETENSSIEN SOVELTAMISESTA AMMATTIKORKEA-KOULUISSA", 23.2.2010. Uusi malli tallennettu nimellä "amk::amk tutkintojen yleiset kompetenssit (2010)" 25.8.2010 (OT) ========================================== Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit (ECTS-projektin suositus 19.04.2006) Mallia käytetään sekä ammattikorkeakoulututkinnoissa että ylemmissä amk-tutkinnoissa. Kompetenssien määrittelyyn liittyviä asioita ja määrittelytyön tuloksia on käsitelty tarkemmin projektin kotisivuilla www.ncp.fi/ects.