Sosiaali- ja terveyalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma: Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen S0211S6

Kuvaus

Koulutusohjelman tavoitteena on vastata olemassa oleviin ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan johtamishaasteisiin. Koko suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuva muutoskehittäminen näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä lisääntyvänä moniammatillisena strategisen johtamisen tarpeena ja vajeena. Tarvitaan osaajia, jotka kykenevät toimintayksikkötasolla vahvaan ja pitkäjänteiseen strategian mukaiseen johtamistyöhön.

Valtakunnalliset pitkän aikavälin linjaukset, kuten KASTE-ohjelma (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011), Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 (STM:n sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 2011), Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke) peräänkuuluttavat uudenlaista rajapintoja ylittävää johtamisotetta sekä organisointitaitoja, joissa korostuvat laaja-alainen sisällön osaaminen ja ennakointitaito. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 osaltaan velvoittaa, että terveydenhuollon toimintaedellytykset toimintayksikön johtamisessa luodaan ja toteutetaan moniammatillisena asiantuntijatyönä.

Perustiedot ja taidot tulee olla hallinnassa ennen soveltamista ja aitoa ongelmanratkaisua. Opitun tiedon soveltamista edistää se, että uusi tieto nivotaan ongelman ratkaisun yhteyteen ( ”just-in-case”-oppiminen). Sosiaalinen vuorovaikutus, jossa oppijat yhdessä paneutuvat ongelman ratkaisuun, luo pohjan laadukkaalle ja tuloshakuiselle oppimiselle. Metakognitiivisen ajattelun taidot kehittyvät muiden ihmisten toiminnan ja ajattelun pohtimisen kautta. Samalla tarkasteltavat käsitteet liitetään oikeaan kontekstiin ja sidotaan tilanteisiin, joista ne on yleistetty. Tiedon välittämisen sijasta pyritään tiedon rakentamiseen sekä henkilökohtaistamiseen niin, että oppijan oma asiantuntijuusidentiteetti voimistuu.

Tapausperustaisessa opetuksessa korostuvat tieteenalan keskeiset, erityistä merkitystä omaavat ja realistiset oppimiskohteet, joita käsitellään vuorovaikutteisesti. Oppijat sitoutuvat tällöin älylliseen, emotionaaliseen ja todellisen tilanteen määrittämissä rajoissa tapahtuvaan monimutkaisen ilmiön kohtaamiseen ja analysointiin. Tarkasteltavaa oppimiskohdetta lähestytään vastakkaisista näkökulmista, sitä jäsennetään ja analysoidaan. Ratkaisua etsittäessä asiaa joudutaan pohtimaan yhdessä, muokkaamaan kohteesta saatua informaatiota, soveltamaan erilaisia työvälineitä, reflektoimaan kunkin oppijan aikaisempia kokemuksia sekä siirtämään ajattelumalleja tilanneyhteydestä toiseen. Vastaus ongelmaan tuotetaan yhdessä hyödyntämällä casen ympärille rakentuva tieteellinen ja näyttöön perustuva tieto.


Organisaatiomuutokset, johtamisympäristöjen kompleksisuus, henkilöstön vaihtuvuus sekä lainsäädännön vaateet sosiaali- ja terveysalalla tekevät esimiestyöstä entistä haastavamman ja siksi koulutusohjelma on suunnattu ensisijaisesti johtamisosaamisen syventämiseen, jota vahvistetaan johtamista tukevalla kehittämisosaamisella.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Työelämän edustajat ovat monipuolisesti vaikuttaneet tämän opetussuunnitelman suunnitteluun ja sisältöön. Opetussuunnitelmatyötä edelsi laaja haastattelukierros sosiaali- ja terveysalan sekä kolmannen sektorin johtamisasiantuntijoiden kanssa. Myös yksityisten terveyspalveluiden tuottajien näkemyksiä kuunneltiin. Näin saatiin ajantasaistettua tietoa niistä työnantajien odotuksista ja vaatimuksista, joita he koulutusohjelmalle asettavat. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen yamk-tutkinnon suorittaneet alumnit ovat vaikuttaneet opetussuunnitelman sisältöjen painotuksiin tuomalla esiin työelämän nykyhetken ja tulevaisuuden osaamishaasteita.

Oppimistehtävät tehdään pääasiassa työelämään peilaamalla kaikille yhteisä teoriaopintoja oman toimintaympäristön käytännön toteuttamiseen. Oppimistehtävät on laadittu pääsääntöisesti yhdessä työelämän kanssa.

Lisätiedot

Koulutuspäällikkö Pauliina Mansikkamäki
puh. 020 783 5774
pauliina.mansikkamaki(at)metropolia.fi