Anatomia, fysiologia ja patofysiologiaLaajuus (7 op)

Osaamistavoitteet

Anatomia ja fysiologia
Opiskelija kuvaa solun perusrakenteen ja solun osien tehtävät. Hän luettelee peruskudokset ja listaa niiden tärkeimmät esiintymispaikat elimistössä. Hän tunnistaa kuvista tärkeimmät epiteelityypit. Opiskelija analysoi kudosten rakenteen ja toiminnan vuorovaikutusta. Hän selittää keskeisten elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan. Opiskelija nimeää ja tunnistaa näytteenottotoiminnan kannalta tärkeät anatomiset rakenteet. Opiskelija selittää immunologisen järjestelmän toiminnan peruspiirteet ja elimistön säätelyjärjestelmien toiminnan. Hän luettelee solunulkoisen nesteen määrän ja osmoottisen paineen säätelyn sekä pH:n säätelyn mekanismit ja analysoi säätelyn merkitystä elimistön toiminnassa. Hän määrittelee hormonityypit, nimeää umpirauhaset, listaa niiden hormonit ja kuvaa hormonien vaikutukset kohdesoluihin. Hän kuvaa hermoston rakentumisen pääpiirteet sekä nimeää ja tunnistaa bioanalyytikon työn kannalta tärkeimmät ääreishermot. Hän selittää keskushermoston ja ääreishermoston toiminnan perusteet ja kuvaa autonomisen hermoston vaikutuksia elinten toimintaan. Hän kuvaa lämmönsäätelyn perusmekanismin. Opiskelija käyttää bioanalyytikon työssä tarvittavaa anatomiaan ja fysiologiaan liittyvää osaamistaan.

Patofysiologia
Opiskelija tunnistaa sairauksien synnyn ja kehittymisen fysiologiset mekanismit.

Sisältö

Anatomia ja fysiologia 6 op
Solun perusrakenne, kudokset, verenkierto, immunologinen säätelyjärjestelmä, hengitys, virt-saneritys ja nestetasapaino, osmoottisen paineen ja pH:n säätely, lisääntymiselimistö, hormonaalinen säätelyjärjestelmä, ruoansulatuselimistö, ravintoaineiden aineenvaihdunta, neuraalinen säätelyjärjestelmä, lämmönsäätely, luuston rakenne, anatomiset tasot ja suunnat.

Patofysiologia 1 op
Infektioiden, verenkiertoelimistön, aineenvaihdunnan ja immunologisten sairauksien sekä kasvainten etiologiset tekijät, toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset sekä paraneminen.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija kuvaa solun perusrakenteen ja solun osien tehtävät.
Hän luettelee peruskudokset ja listaa niiden tärkeimmät esiintymispaikat elimistössä.
Hän tunnistaa kuvista tärkeimmät epiteelityypit.
Opiskelija analysoi kudosten rakenteen ja toiminnan vuorovaikutusta. Hän selittää keskeisten elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan. Opiskelija nimeää ja tunnistaa näytteenottotoiminnan kannalta tärkeät anatomiset rakenteet.
Opiskelija selittää immunologisen järjestelmän toiminnan peruspiirteet ja elimistön säätelyjärjestelmien toiminnan.
Hän luettelee solunulkoisen nesteen määrän ja osmoottisen paineen säätelyn sekä pH:n säätelyn mekanismit ja analysoi säätelyn merkitystä elimistön toiminnassa.
Hän määrittelee hormonityypit, nimeää umpirauhaset, listaa niiden hormonit ja kuvaa hormonien vaikutukset kohdesoluihin.
Hän kuvaa hermoston rakentumisen pääpiirteet sekä nimeää ja tunnistaa bioanalyytikon työn kannalta tärkeimmät ääreishermot.
Hän selittää keskushermoston ja ääreishermoston toiminnan perusteet ja kuvaa autonomisen hermoston vaikutuksia elinten toimintaan.
Opiskelija kuvaa lämmönsäätelyn perusmekanismin. Hän käyttää bioanalyytikon työssä tarvittavaa anatomiaan ja fysiologiaan liittyvää osaamistaan.
Opiskelija tunnistaa sairauksien synnyn ja kehittymisen fysiologiset mekanismit.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija kuvaa hyvin solun perusrakenteen ja solun osien tehtävät.
Hän luettelee hyvin peruskudokset ja listaa niiden tärkeimmät esiintymispaikat elimistössä.
Hän tunnistaa hyvin kuvista tärkeimmät epiteelityypit.
Opiskelija analysoi hyvin kudosten rakenteen ja toiminnan vuorovaikutusta.
Hän selittää hyvin keskeisten elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan. Opiskelija nimeää ja tunnistaa hyvin näytteenottotoiminnan kannalta tärkeät anatomiset rakenteet.
Hän selittää hyvin immunologisen järjestelmän toiminnan peruspiirteet ja elimistön säätelyjärjestelmien toiminnan.
Opiskelija luettelee hyvin solunulkoisen nesteen määrän ja osmoottisen paineen säätelyn sekä pH:n säätelyn mekanismit ja analysoi säätelyn merkitystä elimistön toiminnassa.
Opiskelija määrittelee hyvin hormonityypit, nimeää umpirauhaset, listaa niiden hormonit ja kuvaa hormonien vaikutukset kohdesoluihin.
Hän kuvaa hyvin hermoston rakentumisen pääpiirteet sekä nimeää ja tunnistaa bioanalyytikon työn kannalta tärkeimmät ääreishermot.
Hän selittää hyvin keskushermoston ja ääreishermoston toiminnan perusteet ja kuvaa autonomisen hermoston vaikutuksia elinten toimintaan.
Opiskelija kuvaa hyvin lämmönsäätelyn perusmekanismin.
Hän käyttää hyvin bioanalyytikon työssä tarvittavaa anatomiaan ja fysiologiaan liittyvää osaamistaan.
Opiskelija tunnistaa hyvin sairauksien synnyn ja kehittymisen fysiologiset mekanismit.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija kuvaa erinomaisesti solun perus-rakenteen ja solun osien tehtävät.
Hän luettelee erittäin hyvin peruskudokset ja listaa niiden tärkeimmät esiintymispaikat elimistössä.
Hän tunnistaa erittäin hyvin kuvista tärkeimmät epiteelityypit.
Opiskelija analysoi erinomaisesti kudosten rakenteen ja toiminnan vuorovaikutusta.
Hän selittää erinomaisesti keskeisten elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan.
Opiskelija nimeää ja tunnistaa erittäin hyvin näytteenottotoiminnan kannalta tärkeät anatomiset rakenteet.
Hän selittää erinomaisesti immunologisen järjestelmän toiminnan peruspiirteet ja elimistön säätelyjärjestelmien toiminnan.
Hän luettelee erittäin hyvin solunulkoisen nesteen määrän ja osmoottisen paineen säätelyn sekä pH:n säätelyn mekanismit ja analysoi säätelyn merki-tystä elimistön toiminnassa erinomaisesti.
Opiskelija määrittelee erinomaisesti hormonityypit, nimeää umpirauhaset, listaa niiden hormonit ja kuvaa hormonien vaikutukset kohdesoluihin. Hän kuvaa erinomaisesti hermoston rakentumisen pääpiirteet sekä nimeää ja tunnistaa bioanalyytikon työn kannalta tärkeimmät ääreishermot.
Hän selittää erittäin hyvin keskushermoston ja ääreishermoston toiminnan perusteet ja kuvaa autonomisen hermoston vaikutuksia elinten toimintaan.
Opiskelija kuvaa erinomaisesti lämmönsäätelyn perusmekanismin. Hän käyttää erinomaisesti bioanalyytikon työssä tarvittavaa anatomiaan ja fysiologiaan liittyvää osaamistaan.
Opiskelija tunnistaa erittäin hyvin sairauksien synnyn ja kehittymisen fysiologiset mekanismit.