Material chemistry and communication skillsLaajuus (5 ECTS)

Objective

Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee hakemaan oman ammattialansa tietoa ja prosessoimaan sitä sekä arvioimaan tiedon merkitystä ja luotettavuutta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee ammatissaan tarvittavat vuorovaikutustaidot. Hän osaa laatia oman alansa perustekstejä, viestiä kirjallisesti omasta alastaan ja soveltaa kielenkäyttösuosituksia. Hän osaa esiintyä asiantuntevasti ja tilanteen mukaisesti. Hän pystyy toimimaan työ- ja projektiryhmän jäsenenä ja hallitsee projektiviestinnän kirjalliset ja suulliset käytänteet. Hän osaa soveltaa suomenkielisen tutkimusraportoinnin periaatteita ja tekstikäytänteitä sekä hankkia ja käyttää alansa tietoa. Opiskelija osaa arvioida ja kehittää omaa viestintäosaamistaan saamansa palautteen pohjalta.

Content

Tiedonhankinta ja alan tiedonlähteiden kriittinen käyttö. Verkkoviestinnän perusteet. Suullinen viestintä ja vuorovaikutus: esiintymistaito, puhetilanteiden suunnittelu ja havainnollistaminen sekä puhumalla vaikuttaminen. PowerPointin käyttö. Insinöörityön laatimisen teoria.
Metallien korroosio
•Sähkökemiallisen jännitesarja sen soveltaminen, galvaaniset sarjat.
•Korroosioreaktioiden periaatteet, kemiallisen korroosion ja sähkökemiallisen korroosion perusteet.
•Keskeiset korroosiotyypit, korroosion synty ja torjunta.
Betonin kemia
•Sementin kemialliset koostumusvaihtoehdot ja koostumuksen vaikutus betonin ja teräsbetonin ominaisuuksiin.
•Sementtikiven ja betoniterästen kemiallinen kestävyys ja korroosiokestävyys.
Muut aihepiirit
•Liuottimet
•Maalit
•Radon
•Puu
•Vesi
•Rakennusjätteet
•Rakennusalan haitalliset aineet, niiden turvallinen käsittely ja suojautuminen sekä kemikaalien ympäristövaikutukset.
•Kestävä kehitys
Seminaarityöskentelyn aihepiirit
•Seminaarityöskentelyn aiheet määräytyvät rakennusainekemian alueelta opiskelijoiden aihevalintojen perustella.

Further information

Opintojaksossa arvioidaan opiskelijan kemiallista tietämystä ja keskeisten käsitteiden sekä kemiallisten ilmiöiden ymmärtämistä, tiedon hankinta- ja prosessointikykyä, kykyä soveltaa tietojaan käytännön tilanteisiin ja ammattialaansa sekä vuorovaikutusaktiivisuutta opintojakson sisällöllisten aihepiirien parissa.
Arvioinnin menetelminä käytetään opintojakson kokeita, harjoitustehtäviä, dialogeja sekä seminaarityöskentelyä. Seminaarityöskentelyssä arvioidaan opiskelijan aiheenhallinnan lisäksi hänen kykyään kirjalliseen ja suulliseen esitykseen, kykyään argumentoida ammattialansa aiheista sekä vuorovaikutus-, arviointi- ja vertaisarviointitaitoja. Seminaarityöskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon sekä viestinnälliset että sisällölliset ansiot.