Konetekniikan aikuiskoulutusohjelma: Oletussuunnitelma

Kuvaus

Koneinsinöörin tehtävät painottuvat tuotekehitys- ja tuotantoinsinöörin tehtäviin, laitosten käyttö- ja valvontatehtäviin ja yleensä projektiluonteisten teknillisten töiden suunnitteluun, hallintaan ja johtamiseen. Yhä useammin kaupallisilla, hallinnollisilla ja monilla muilla aloilla tarvitaan yhä enenevässä määrin konetekniikan osaamista.

Koulutusohjelman tavoitteet
Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät valmiudet toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka liittyvät kone- ja metallialan järjestelmien, komponenttien tai materiaalien suunnitteluun, valmistukseen tai osto- ja myyntitoimintaan. Opintoihin liittyy paljon erilaisia suunnitteluharjoituksia, projekteja ja laboratorioharjoituksia.

Suuntautuminen
Lopulliset syventävät opintokokonaisuudet päätetään toisen vuoden keväällä, kun nähdään kyseisen ryhmän intressit.

Tällä hetkellä nuorisoasteen kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa on neljä suuntautumisvaihtoehtoa: Energia- ja ympäristötekniikka, Koneautomaatio, Tuotesuunnittelu, Tuotantotekniikka (käytäntöpainotteinen).

Energia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikkaan suuntautuvat opiskelijat tulevat enimmäkseen työskentelemään sähkön ja lämmön tuotannon tai näihin liittyvien laitteiden huollon, suunnittelun tai myynnin parissa. Keskeisiä opiskelun tavoitteita ovat energian tuotantoon liittyvien laitteiden ja järjestelmien kone- ja prosessitekninen ymmärtäminen sekä säätö- ja sähkötekniikka, käyttötalous ja -turvallisuus ja jonkin verran myös ympäristönsuojelu. Koulutus toteutetaan pääosin luentojen tukemina harjoitustöinä ja laboratorioharjoituksina. Koulutusohjelman laboratoriot ovat nykyaikaisia ja laitteistoa uusitaan jatkuvasti.

Koneautomaatio
Koneautomaation koulutus antaa opiskelijalle valmiudet toimia teollisuudessa automaattisten järjestelmien suunnitteluun, ohjelmointiin ja käyttöön liittyvissä tehtävissä. Oleellisen osan opiskelusta muodostaa käytännön työskentely koneosaston laboratorioissa. Teollisuuden kanssa tehtävät yhteiset projektit ja harjoitustehtävät luovat pohjaa tulevia työtehtäviä varten. Koulutukseen keskeisesti kuuluvaa ohjaustekniikkaa ja ohjelmointia opiskellaan moderneja sovelluskehittimiä käyttäen. Laaja-alainen koulutus antaa koneautomaatioinsinöörille hyvät mahdollisuudet sijoittua teollisuuteen esimerkiksi suunnittelijana, projekti- tai tuotantoinsinöörinä. Tekninen kauppa, markkinoinnin tukitehtävät ja erityyppiset asiantuntijatehtävät työllistävät myös monet koneautomaation suuntautumisvaihtoehdon valinneet insinöörit.

Koneautomaation ammatillinen suuntautuminen alkaa kolmantena vuotena, jolloin ammattiaineiden osuus lisääntyy huomattavasti. Samalla myös lisääntyvät laboratorioissa tehtävät harjoitustyöt. Käytännöllinen työskentely laboratorioissa on oleellinen osa opiskelua. Tietotekniikan opiskelu kuuluu saumattomasti lähes jokaiseen aineeseen antaen valmiudet sekä opiskeluaikaisiin että työelämän tarpeisiin. Lisäksi tietokoneavusteisen tuotesuunnittelun opiskelu on keskeisellä sijalla koneautomaatioinsinöörin koulutuksessa.

Koneautomaatio on alana erittäin nopeasti kehittyvä. Uusia tekniikoita ja laiteratkaisuja syntyy jatkuvasti. Tämä kehitysvauhti tekee alasta mielenkiintoisen ja samalla myös haastavan. Tästä syystä opiskelulla koneautomaatiolinjalla pyritään myös kasvattamaan valmiuksia omakohtaiseen tiedonhankintaan ja uusien asioiden omaksumiseen. Kaiken kaikkiaan koneautomaatioinsinöörin koulutus antaa hyvät edellytykset monipuolisiin teollisuuden ja kaupan työtehtäviin.

Tuotesuunnittelu
Tuotesuunnitteluinsinöörin toimenkuvaan kuuluu konstruktiivisten ongelmien ratkaiseminen, joka edellyttää luovuuden, oma-aloitteisuuden ja yhteistyökyvyn lisäksi syvällistä perehtyneisyyttä koneenrakennustekniikan erityiskysymyksiin. Tuotesuunnittelun opinnoissa on mahdollisuus kehittyä tuotekehityksen ammattilaiseksi, joka osaa ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet ja suunnitella innovatiivisia, teknisesti toimivia, kestäviä, taloudellisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita sekä johtaa tuotekehitysprojekteja.

Kahden ensimmäisen vuoden opintojen tavoitteena on luoda matemaattis-luonnontieteellinen perusta, jonka varaan ammattiaineiden opinnot ja tekniikan soveltaminen voidaan rakentaa. Kahtena jälkimmäisenä vuotena opinnot sisältävät lukuisia harjoitus- ja laboratoriotöitä, joissa perehdytään mallinnus-, laskenta- ja mittausmenetelmien soveltamiseen ammatilliseen suuntaan liittyvien ongelmien ratkaisuissa.

Matemaattisten menetelmien, luonnontieteellis-teknisen ajattelutavan, tuotekehitysmetodien ja tietokoneavusteisen suunnittelun hallitseminen antaa tuotesuunnitteluinsinöörille erinomaiset valmiudet nykyaikaisen teollisuuden monipuolisiin tarpeisiin. Innovatiivisuus yhdistettynä vahvaan tekniseen osaamiseen tekee tuotesuunnitteluinsinööristä halutun työntekijän teollisuuden erilaisiin tehtäviin.

Tuotantotekniikka
Tuotantotekniikan insinöörin toimenkuvaan kuuluu tuotantoteknisten tehtävien ratkaiseminen. Se edellyttää yhteistyötaitoja, kykyä tehdä nopeita ratkaisuja, perehtyneisyyttä yrityksen koko toimintakenttään sekä halukkuutta toimia työryhmien ja tiimien esimiehenä. Opiskelun aikana perehdytään moderneihin tuotanto- ja kokoonpanotekniikoihin, tuotantojärjestelmiin ja yritystoimintaan.

Tuotantotekniikan ammatillisessa suuntautumisvaihtoehdossa kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta ovat samanlaisia kuin muissakin suuntautumisvaihtoehdoissa. Kolmannesta opiskeluvuodesta alkaen aloitetaan perehtyminen valmistus- ja tuotantotekniikkaan. Ohjelma poikkeaa muista vaihtoehdoista siten, että siihen kuuluu yhteensä 60 opintopisteen edestä ohjattua harjoittelua ja työssäoppimisjaksoja.

Tuotannon koneiden, laitteistojen, menetelmien ja tuotantoprosessin toiminnan sekä sen ohjauksen tunteminen antaa hyvät valmiudet toimia tuotannon johtotehtävissä ja erilaisissa kehittämistehtävissä.

Opintojen rakenne ja toteutus
Insinööriopintojen ohjeellinen kestoaika on ammattikorkeakoulussa neljä vuotta (240 op). Koulutusohjelman opinnot on jaettu perusopintoihin (79 op), ammattiopintoihin (101 op), vapaasti valittaviin opintoihin (15 op), harjoitteluun (30 op) ja opinnäytetyöhön (15 op).

Opinnot toteutetaan ns. moduuliopetussuunnitelman mukaisesti siten, että jokaisena opiskeluvuotena opiskelija suorittaa neljä noin 15 opintopisteen laajuista opintokokonaisuutta eli moduulia, joista kullekin on asetettu selkeät oppimistavoitteet ja jokainen opintokokonaisuus toteutetaan kokonaisuudessaan yhden periodin (10 viikkoa) aikana.

Opiskelijan tulee suorittaa ns. innovaatioprojekti - moduuli (15 op), kaksi 15 opintopisteen laajuista harjoittelujaksoa, 15 opintopisteen laajuiset vapaasti valittavat opinnot, jotka voivat koostua yksittäisistä täysin vapaasti valittavista opintojaksoista sekä opinnäytetyö (15 op).


Opiskelu sisältää opettajien ohjaamia lähioppitunteja tai luentoja, laskuharjoitus- ja laboratoriotyötunteja, ryhmissä tai yksilöllisesti tehtäviä harjoitus- ja projektitöitä sekä itsenäisesti suoritettavia kotitehtäviä ja itseopiskelua. Laboratoriotyöt syventävät ja havainnollistavat teoriatunneilla käsiteltyjä asioita. Projektien yhteydessä opitaan yhteistyötaitoja, tiedonhankinnan ja tiedonkäsittelyn taitoja, arviointitaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja.

Konetekniikan opinnot koostuvat insinöörin työssä tarvittavien teoreettisten taitojen harjaannuttamisen lisäksi useista laboratorioissa toteutettavista käytännön suunnittelu- ja mittausharjoituksista, joiden lisäksi useissa opintojaksoissa toteutetaan eritasoisia suunnitteluun liittyviä projektitöitä. Laboratorioissa opiskellaan teoriassa opittujen asioiden soveltamista. Lisäksi tehdään yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten oppilaitosten sekä yritysten kanssa.

Opinnäytetyö tehdään tyypillisesti neljännen vuoden keväällä, jolloin suoritetaan myös vapaasti valittavia opintoja. Näitä voi suorittaa tietysti myös aiemmin, jos haluaa rauhoittaa viimeisen vuoden kevään kokonaan opinnäytetyön tekemiseen.

Muut opintokokonaisuudet
Innovaatioprojekti (15 op) tehdään oman suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti kolmannen vuoden kevätlukukaudella. Projektimoduuli sisältää varsinaisen projektityön lisäksi projektia tukevia perusopintojaksoja. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisöllistä kehittämisosaamista, käyttäjäläheistä innovaatio-osaamista, projektiosaamista, yhteistoiminnallisia työtapoja, verkosto-osaamista sekä viestintätaitoja.

Vapaasti valittavat opinnot (15 op) voivat koostua Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman opinnoista, muista Metropolia-ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien opinnoista tai muiden, usein ulkomaisten korkeakoulujen opinnoista. Opinnot syventävät ja täydentävät opiskelijan ammatillista osaamista. Matematiikan, fysiikan ja kielten täydentävät opinnot sisältyvät vapaasti valittaviin opintoihin.
Harjoittelussa (2 x 15 op) perehdytään ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin. Tavoitteena on kehittää ammatillista osaamista, tietojen ja taitojen soveltamista työelämässä sekä yleisiä työelämävalmiuksia. Harjoittelun laajuus 30 op vastaa 20 työviikkoa. Harjoittelu suoritetaan harjoittelujakson aikana koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti.

Opinnäytetyö (15 op) tehdään viimeisen vuoden aikana. Opinnäytetyö on laajahko suunnittelu-, tutkimus- tai selvitystyö ja se tehdään useimmiten teollisuusyrityksen antamasta aiheesta. Opinnäytetyöprosessiin sisältyy työn tekemisen ja sen kirjallisen raportoinnin lisäksi suullinen esitelmä ja kypsyyskokeen hyväksytty suorittaminen. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä alaan sekä suomen kielen hallintaa. Opinnäytetyöprosessin tavoitteena on kehittää opiskelijan ongelmanratkaisukykyä, luovuutta, itsenäistä työskentelyä sekä valmiuksia toimia asiantuntijatehtävissä.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunnitelma tehtiin keskustelemalla yrityskontaktien kanssa suuntautumisvaihtoehdoittain. Lisäksi neuvottelukunta osallistui työhön sen kehittamisvaiheessa kolmessa kokouksessa, joista viimeisessä sen hyväksyi tehdyn työn.

Lisätiedot

Yhteystiedot
Pekka Salonen
Kone- ja tuotantotekniikan koulutuspäällikkö
puh. 0207836185
s-posti: etunimi.sukunimi[at]metropolia.fi