Maanmittaustekniikan koulutusohjelma: TP10S2

Kuvaus

Maanmittausinsinöörit työllistyvät sekä julkishallintoon että yksityistoimialalle . Ammattialana maanmittaustekniikka on laaja-alainen ja monitieteinen. Siihen kuuluvat mittaus- ja kartoitustekniikka, paikkatietotekniikka, kiinteistötekniikka sekä ympäristön ja alueidenkäytön suunnittelu. Eri osa-alueet ovat usein vuorovaikutuksessa keskenään ja maanmittausinsinöörien osaamistavoitteeksi asetetaankin yleispätevyys.

Koulutusohjelman tavoitteet
Maanmittaustekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa ammatilliset perusvalmiudet maanmittausalan tavallisimpiin tehtäviin. Näihin kuuluvat mittaustekniikassa yleisesti käytössä olevien mittaus- ja laskentamenetelmien hallitseminen, kriittinen soveltaminen ja kehittäminen mittaus- ja kartoitustehtävissä. Paikkatietotekniikassa opiskelija saa perustiedot nykyaikaisista paikkatietojärjestelmistä ja niiden käytöstä yleensä yhteiskunnassa sekä erityisesti yhdyskuntien suunnittelussa ja rekisteritietojen hallinnassa.

Menestyksekkään ammatissa toimimisen edellytyksinä ovat teknisten valmiuksien lisäksi taito toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa, oma-aloitteisuus sekä ennakkoluulottomuus. Monissa tehtävissä edellytetään lisäksi yritteliäisyyttä, taloudellisten näkökohtien ymmärtämistä ja kolmiulotteista hahmottamista. Teknistä osaamista tukee myös sekä kotimaisten että vieraiden kielten hallinta.

Tietotekniikassa pyritään antamaan riittävät perustiedot sen soveltamisesta tavallisimmissa tehtävissä. Lisäksi kiinnostuneille opiskelijoille pyritään antamaan lisävalmiuksia ohjelmointityöhön sekä tietojärjestelmien ja sovellusten suunnitteluun.

Opiskelu
Insinööriopintojen ohjeellinen kestoaika on ammattikorkeakoulussa neljä vuotta (240 op). Oheisessa opintojaksotaulukossa on esitetty kaikki maanmittaustekniikan koulutusohjelmassa toteutettavat opintojaksot. Perusopinnot (75 op) ja pakolliset yhteiset ammattiopinnot (75 op) ovat yhteisiä kaikille maanmittaustekniikan opiskelijoille

Koulutusohjelman perusopinnot koostuvat pääasiassa matematiikan ja fysiikan opintojaksoista, jotka antavat pohjan ammattiaineiden opiskelulle. Lisäksi perusopintoihin sisältyy kielten, tietotekniikan, talous- ja yrittäjyysaineiden opintoja. Koulutusohjelman pakolliset ammattiopinnot sisältävät kaikille yhteisiä ammatin kannalta tärkeitä kursseja sekä aineita, jotka luovat valmiuksia syventäville ammattiopinnoille.

Valinnaiset ammattiopinnot (30 op) koostuvat kahdesta valinnaisesta 15 op:n syventävästä jatkomoduulista. Näiden valinnaisten moduulien tavoitteena on viimeistellä ammatillinen perusosaamisen taso. Opintojen syventäminen oman kiinnostuksen mukaisesti tapahtuu pääasiassa toisen lukuvuoden jälkeen. Opiskelijalle laaditaan toisen vuoden keväällä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka avulla opintojen syventäminen tapahtuu. Tällöin valitaan kaksi moduulia koulutusohjelman omasta tarjonnasta (mittaustekniikka, ympäristönsuunnittelu, paikkatietotekniikka, kiinteistöoppi). Käytännössä opintojen syventämisen voi aloittaa tietyissä edellytyksin jo kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikanakin valitsemalla esimerkiksi kieliä tai tietoteknisiä aineita. Syventäviä opintija tukee vielä mahdollisuus opiskella 15 op vapaasti valittavia opintoja. Tarjolla on ollut myös mahdollisuuksia opiskella yhteistyöoppilaitoksissa ulkomailla. Ulkomailla suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon joko korvaavina suorituksina tai vapaasti valittavina opintoina.

Syventymisvaihtoehdot

Paikkatietotekniikka
Paikkatietotekniikalla tarkoitetaan niitä tiedonhallinnan menetelmiä ja sovellutuksia, joilla mittauksista jalostetaan suunnittelussa ja erilaisissa rekisterijärjestelmissä tarvittavia paikkatietoaineistoja. Paikkaan sidottua tietoa syntyy kaikessa yhteiskunnan toiminnassa ja sen hyödyntäminen eri aloilla lisääntyy nopeasti. Tietojärjestelmien suunnittelussa ja ylläpidossa tarvitaan insinöörejä, jotka hallitsevat oman ammattialansa lisäksi tietotekniikkaa. Tietotekniikkaan erikoistuneita maanmittausinsinöörejä työllistyvät paitsi julkishallinnossa myös paikkatietosovelluksia tuottavissa ohjelmistoyrityksissä. Paikkatietojärjestelmät toimivat myös tietovarastoina, joista paikkatietoa on mahdollista analysoida ja visualisoida sekä tuottaa kolmiulotteisia havainnekuvia. Kiinnostavia ovat myös erilaiset kolmiulotteiset ympäristömallit ja virtuaalitodellisuus.

Mittaustekniikka
Nykyaikainen mittaustekniikka perustuu automaattisiin tai tietokoneella ohjattaviin mittausjärjestelmiin, joilla mittaustulokset saadaan suoraan digitaalisina. Mittaustekniikan kehittyneimpiä aloja ovat satelliittipaikannus, kaukokartoitus, laserkeilaus sekä erilaiset teollisuuden ja rakentamisen mittaussovellukset ilmakuvauksiin perustuvia kartoitusmittauksia unohtamatta. Numeerisia karttoja ja paikkatietoaineistoja tuotetaan kunnissa, yksityisissä konsulttitoimistoissa ja valtionhallinnossa, jossa merkittävimpiä työllistäjiä ovat maanmittauslaitoksen lisäksi liikenneministeriön alaiset eri organisaatiot.

Ympäristösuunnittelu
Yhdyskuntien maankäytön suunnittelu ja kaavoittaminen ovat olleet arkkitehtien ohella maanmittausinsinöörien toimialaa. Suunnittelu on paitsi luovaa toimintaa myös tietokoneavusteisten suunnittelujärjestelmien hyödyntämistä. Niiden avulla suunnittelussa voidaan ottaa huomioon niin teknisiä kuin ympäristöllisiäkin tekijöitä. Vuorovaikutustaidot ja monialainen osaaminen ovat alueidenkäytönsuunnittelussa tärkeitä taitoja. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa haasteita ja tavoitteita myös ammattikorkeakouluista valmistuneille maanmittausalan insinööreille. Perinteisesti erityisesti maaseudun suunnittelu on ollut maanmittareiden osaamisalaa. Kaavoittajina maanmittareita on sekä kunnissa, maakuntaliitoissa että yksityisissä suunnittelutoimistoissa.

Kiinteistöoppi
Kehittyneen yhteiskunnan edellytyksiä ovat toimiva kiinteistötietojärjestelmä ja selkeä maanomistus. Nykyaikainen maanomistuksen ja maahan liittyvien oikeuksien hallinta perustuu teknisesti paikkatietojärjestelmien käyttöön. Tekniikan lisäksi kiinteistöoppiin liittyy yhteiskunnallisesti, oikeudellisesti ja taloudellisesti tärkeitä asioita, joiden hallitseminen on tärkeätä maanmittauksen ammattikorkeakouluinsinöörien toimenkuvassa. 2000-luvun alkuvuosina tapahtuva sukupolvenvaihdos suurten ikäluokkien siirtyessä pois työelämästä avaa paikkoja toimitusinsinööreille maanmittauslaitoksessa ja kunnissa. Lisäksi maanmittareita toimii kiinteistöjen välitys-, arviointi- ja kehittämistehtävissä yksityisissä yrityksissä.

Harjoittelu- ja insinöörityö
Harjoittelu (30 op) on keskeinen osa opiskelua. Harjoittelu tapahtuu pääasiassa kesäisin. Tutkintoa varten harjoittelua tarvitaan 20 viikkoa.

Harjoittelupaikkoja on ollut nykyisin hyvin tarjolla. Useimmiten harjoittelua tehdään kunnissa ja maanmittauslaitoksessa, mutta myös yksityisissä yrityksissä. Harjoittelupaikan etsinnässä opiskelijalta edellytetään oma-aloitteisuutta. Myös ulkomailta löytyy harjoittelupaikkoja.

Insinöörityö (15 op) tehdään viimeisenä opiskeluvuotena siten, että se pyritään aloittamaan jo kolmannen vuoden jälkeen kesäharjoittelupaikassa. Insinöörityö on laajahko tutkimus-, suunnittelu- tai selvitystyö, joka tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. Neljännen opiskeluvuoden aikana pyritään lukujärjestykseen varaamaan riittävästi aikaa opinnäytetyön tekemiseksi.

Muuta
Maa on mitattu moneen kertaan, mutta töitä riittää maanmittareille!

Pitkästä ja perinteikkäästä historiastaan tunnettu maanmittari on nykypäivän ammattina monipuolinen ja mielenkiintoinen, jossa käytetään runsaasti vaativia avaruusteknisiä ja tietoteknisiä sovellutuksia ihmisten elinolosuhteiden kehittämiseen ja kohteiden paikantamiseen. Tietotekniikan avulla voidaan myös tietovarastot ja rekisterit muokata moniin käyttötarkoituksiin soveltuviksi paikkatietoaineistoiksi ja laatia niistä havainnollisia esityksiä suunnittelijoille tai yksinkertaistaa asioita tavallisille ihmisille.

Toisaalta on valittavissa myös ympäristö- ja ihmisläheisempiä työpaikkoja kiinteistötehtävissä ja alueidenkäytön suunnittelun aloilta. Maanmittareita toimii runsaasti mm kuntien kaavoittajina. Monet valtakunnallisesti tärkeät asiat, kuten kiinteistöjen omistusoikeusturva ja lainoitusjärjestelmä perustuvat maanmittareiden luotettavaan kiinteistöjen muodostamiseen ja rekisteröintiin.

Satelliittipaikannuksen yleistyessä Euroopassa vaatimukset myös koordinaattijärjestelmien hallitsemiseen ja käsittelemiseen tulevat kasvamaan ja kukapa koordinaatit paremmin tuntee kuin kartoituksesta vuosisadat vastannut maanmittari!
Vilkkaana jatkuva talon- ja maanrakennustoiminta tarjoaa myös runsaasti töitä amk- insinööreille.

Suomessa on satoja kuntia, joissa työskentelee erilaisissa tehtävissä runsaasti maanmittareita. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle lähivuosina avautuu virkoja ja toimia runsaasti. Sama on tilanne myös Maanmittauslaitoksen kohdalla. Samaan aikaan myös yksityinen sektori työllistää maanmittareita rakentamis- ja suunnittelu- ja ainakin tietotekniikkaan liittyvissä tehtävissä.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman laatimistyö käynnistetään maanmittaustekniikan koulutusohjelmassa syksyllä 2009 ja uusi opetussuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2011 tai viimeistään syksyllä 2012. Neuvottelukunnan ja muiden työelämäyhteistyötahojen asiantuntemusta tullaan hyödyntämään osana opetussuunnitelman laatimisprosessissa. Opetussuunnitelmatyön organisointi ja toteutustapa rakennus- ja kiinteistöalalla päätetään kevään 2009 aikana.

Lisätiedot

Yhteystiedot
Vesa Rope
maanmittaustekniikan koulutusohjelmajohtaja
puh. 020 7836016
s-posti: etunimi.sukunimi[at]metropolia.fi

Tiina Porthén
maanmittaustekniikan koulutusohjelman assistentti
puh. 020 7836134
s-posti: etunimi.sukunimi[at]metropolia.fi