Viestinnän koulutusohjelma: Digitaalinen viestintä

Kuvaus

Tutkinnon tuottama pätevyys ja osaaminen
Viestinnän koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle vahva perusosaaminen sisällöntuotannon eri alueilla ja luoda edellytykset kasvaa itsenäiseksi ja yhteistyökykyiseksi asiantuntevaksi ammattilaiseksi. Tavoitteena on antaa myös alan jatko-opintokelpoisuus ja valmiudet oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen erilaisissa työ- ja oppimisympäristöissä. Opiskelija oppii integroimaan toisiinsa eri alojen teoriaa ja käytäntöä ja saa valmiudet oman erityisalansa kehitystyöhön projekti- ja ongelmakeskeisen oppimisen kautta. Opiskelija tuntee viestintäalan liiketoimintaa ja hänellä on valmiuksia toimia myös yrittäjänä.

Koulutusohjelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: 3D-animointi ja -visualisointi, graafinen suunnittelu ja digitaalinen viestintä. Suuntautumisvaihtoehdot erikoistumisineen muodostavat kokonaisuuden, jossa opiskelijalla on mahdollisuus oppia sisällöntuottamista erilaisiin tarpeisiin ja välineisiin.

Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä. Opinnot koostuvat kaikille yhteisistä perusopinnoista, suuntautumiskohtaisista ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä. Tutkintoon kuuluu lisäksi 30 opintopisteen laajuinen työharjoittelu.

Yhteiset perusopinnot antavat opiskelijalle riittävät teoreettiset perusteet oman alansa historian, tutkimusperinteen, toimintaympäristön ja käsitteiden hallintaan. Hän ymmärtää keskeisten omaa alaa ohjaavien eettisten, lainsäädännöllisten ja yhteiskunnallisten periaatteiden merkityksen omalle ammattitoiminnalleen. Tiedonhankinta- ja analysointitaidot, alan yleissivistys ja tarvittava vieraan kielen taito, yhteiskunnallistaloudellisten yhteyksien ja liiketoimintamallien sekä kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön tuntemus ovat edellytyksiä ammatilliseen kehittymiseen ja jatko-opintoihin.

Ammattiopinnoissa opiskelija suorittaa hakuvaiheessa valitsemansa ammatillisen suuntautumisen mukaiset opinnot. Hän oppii suuntautumisensa ilmaisun, muodon ja kerrontatavat ja oppii hallitsemaan alan tuotantoprosessit, työmenetelmät ja ammattitekniikat. Opetus toteutetaan osin projekteina, joissa harjaannutaan yhteistyöhön ja projektinhallintaan. Opintojen jälkeen opiskelija osaa kehittää uudenlaisia sisältöjä ja mediakonsepteja sekä markkinoida ja myydä omaa osaamistaan.

Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa kykyä itsenäiseen työskentelyyn, ongelmanratkaisuun ja tutkivaan työotteeseen. Opinnäytetyön tavoitteena on työelämälähtöisyys ja se voidaan toteuttaa monimuototyönä, jolloin yhtenä osana on taiteellinen tai käytännöllinen projekti, esitys tai dokumentaatio. Opinnäytetyö sisältää aina myös kirjallisen tutkielman. Työ voidaan toteuttaa itsenäisesti tai pienryhmässä.

Digitaalinen viestintä
Digitaalisen viestinnän suuntautumisessa syvennytään verkkoviestintään ja interaktiiviseen multimediaan. Painopistealueina ovat konseptisuunnittelu, www-teknologiat, interaktiosuunnittelu ja visuaalinen suunnittelu. Ammattiopinnot sisältävät monipuolisesti esimerkiksi www-sivustojen toteuttamisessa käytettäviä tekniikoita, visuaalista suunnittelua, käyttöliittymäsuunnittelua, käsikirjoittamista ja sisällöntuotantoa käsitteleviä opintojaksoja. Keskeisiä osa-alueita ovat myös digitaalisen mediatuotannon työskentelyprosessit, tuotannolliset taidot ja projektinjohtaminen.

Syventävissä ammattiopinnoissa opiskelija voi painottaa osaamisprofiiliaan oman kiinnostuksensa mukaan. Valmistumisen jälkeen opiskelija voi työllistyä erilaisiin digitaalisen viestinnän asiantuntijatehtäviin, kuten verkkopalveluiden suunnitteluun ja tuotantoon, yritysviestintään ja projektinhallintaan.

3D-animointi ja visualisointi
3D-animoinnin ja -visualisoinnin suuntautumisessa perehdytään kolmiulotteiseen visualisointiin, kamera- ja hahmoanimointiin sekä erilaisten virtuaaliympäristöjen mallintamiseen. Opiskelija oppii hallitsemaan uusmedioiden sisältöjen suunnittelun, tuottamisen ja tuotekehityksen.
Valmistuttuaan opiskelija voi työskennellä esimerkiksi mainos- ja viihdeteollisuudessa, TV- ja elokuvatuotannossa, erilaisissa suunnittelutoimistoissa, opetusmateriaalin tuotannossa tai tieteen popularisoinnissa ja tutkimuksessa. Työnimike voi olla esimerkiksi suunnittelija, visualisoija, tuottaja tai tutkimusassistentti.

Graafinen suunnittelu
Graafisen suunnittelun opinnoissa perehdytään sekä painetun että sähköisen viestinnän suunnitteluun. Opiskelija oppii hallitsemaan kuvallisen ilmaisun ja ajattelun teorioita, ymmärtämään graafisen teollisuuden tuotantoprosesseja ja hallitsemaan niiden valmisteluun käytettävien tietokoneohjelmien käytön.

Valmistuttuaan opiskelija työskentelee esimerkiksi kustannusgrafiikan ja graafisen muotoilun alueella graafisena suunnittelijana, kuvittajana ja taittajana sanoma- ja aikakauslehdissä, kirjankustantamoissa tai mainos- ja suunnittelutoimistoissa. Hän voi työskennellä myös uusmediatuotannossa, jossa hän osallistuu sähköisen viestinnän ja vuorovaikutteisen median suunnitteluun.

Koulutusohjelman yhteystiedot
koulutuspäällikkö Liisa Ala-Luukko
Puhelin: 020 783 5432
Sähköposti: etunimi.sukunimi@metropolia.fi

Lisätiedot

Kopio suunnitelmasta KD08S1V, päivitetty versio 2009 ryhmälle KD09S1V, nuorisokoulutuksen aloittavat ryhmät.
Sisältää koulutusohjelman kolmen suuntautumisvaihtoehdon opetussuunnitelmat:
Digitaalinen viestintä
3D-animointi ja -visualisointi
Graafinen suunnittelu

OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN

Viestinnän koulutusohjelman opetussuunnitelmatyössä vuodelle 2008 tehtiin merkittäviä uudistuksia. Kolmen aikaisemman organisaation (Evtek, Laurea, Stadia) viestinnän koulutusohjelmat yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Koulutusohjelman kolmelle suuntautumisvaihtoehdolle määriteltiin yhteiset perusopinnot, ja myös ammattiopintojen sisältöä kehitettiin ja uudistettiin mittavasti. Osaamisperustaisuus otettiin huomioon jo tässä työssä: opintojaksojen tavoitteet on määritelty opiskelijan osaamisen näkökulmasta. Koulutusohjelman koko henkilöstö osallistui opetussuunnitelman kehitystyöhön omalla asiantuntijuusalueellaan. Kehitystyön yhteydessä opetussuunnitelmasta pyydettiin palautetta sekä opiskelijoilta että työelämän edustajilta.

Nämä vuoden 2008 opetussuunnitelmat ovat pohja seuraavina kahtena vuonna aloittaville opiskelijaryhmille. Opetussuunnitelmasta saadaan jatkuvasti palautetta esimerkiksi opiskelijoilta opintojaksopalautteiden kautta sekä erilaisissa työelämäprojekteissa, mutta kokonaisuuden kannalta vain vuoden jälkeen uusien opetussuunnitelmien arviointia ei vielä voida luotettavasti tehdä. Tämän vuoksi viestinnän koulutusohjelmassa opetussuunnitelman kehittämisessä on lähtökohtana pitempi aikajänne. Jos erityisen painavaa työelämälähtöistä syytä opetussuunnitelman suurille rakenteellisille ja sisällöllisille muutoksille ei ilmene, seuraava mittavampi opetussuunnitelmauudistus tehdään useamman vuoden prosessina kohti vuotta 2012.

Lukuvuonna 2009-2010 käytössä olevaa opetussuunnitelmaa arvioidaan yhdessä opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa kahden ensimmäisen opintovuoden kokemusten perusteella. Mahdolliset kehittämisehdotukset dokumentoidaan. Neuvottelukunnassa käydään keskustelua viestintäalan tulevaisuusnäkymistä ja arvioidaan opetuksen kehittämistä ja käytössä olevaa opetussuunnitelmaa suhteessa näihin ennusteisiin. Tarvittaessa kootaan työelämän yhteistyökumppaneista työryhmä erityisesti opetussuunnitelmatyötä varten. Lukuvuonna 2010-2011 jatketaan arviointia ja määritellään rakenteelliset, tavoitteelliset ja sisällölliset lähtökohdat uudelle opetussuunnitelmalle. Opintokokonaisuuksien ja opintojaksokuvausten luonnokset kirjataan. Neuvottelukuntakäsittelyn lisäksi opetussuunnitelmia arvioidaan erikseen koottavassa opetussuunnitelmatyöryhmässä johon kuuluu henkilöstön lisäksi työelämän ja opiskelijoiden edustajia. Syksyn 2011 aikana työstetään uusi opetussuunnitelma valmiiksi. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2012 aloittaville ryhmille.

Erityisesti AHOT-prosessi on otettava huomioon opetussuunnitelmaa kehitettäessä. AHOT-käytännöt saattavat aiheuttaa tarvetta opintojaksojen tavoite- ja sisältökuvausten täsmentämiseen. Tätä työtä tehdään tarvittaessa vuosien 2010 ja 2011 ops-prosessissa.