Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: SR13K1 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma
Opetussuunitelman tunnus: SR13K1
- Laajuus
- 210 op
- Kesto
- 3.5 vuotta (210 op)
- Aloituslukukausi
- Syksy 2012
- Opetuskieli
- suomi
Kuvaus
Röntgenhoitaja AMK
Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvan radiografia- ja sädehoitotyön osaajia. Koulutusohjelmasta valmistuvat röntgenhoitajat työskentelevät näyttöön perustuvasti. Elinikäisen oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälinen osaaminen ovat keskeisiä röntgenhoitajan osaamisalueita.
Röntgenhoitajan tehtävänä on tuottaa ja kehittää korkeatasoisia kuvantamis- ja sädehoidon palveluita.
Röntgenhoitajan työhön kuuluu tutkimusten ja hoitojen toteuttaminen sekä niihin kuuluva potilaan hoitaminen ja kliiniset toimenpiteet, säteilyturvallisuus sekä tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta. Röntgenhoitajan ydinosaamisalueet on opetussuunnitelmassa jaettu juonteisiin.
Opinnot ajoittuvat siten, että ensimmäisenä vuonna opiskellaan terveysalan perustietoja ja taitoja, jotka luovat perustan toisen opintovuoden radiografia- ja sädehoitotyön perusosaamiselle. Kolmantena opiskeluvuotena syvennetään radiografia- ja sädehoitotyön osaamista. Neljäntenä lukuvuotena opiskelija harjaantuu oman ammatin ja alan kehittämiseen.
Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmassa toteutetaan Metropolia ammattikorkeakoulun yleisiä pedagogisia linjauksia sekä näyttöön perustuvaa pedagogiikkaa. Opintojen aikana opiskelijat oppivat käyttämään parasta saatavilla olevaa tutkimus- ja asiantuntijanäyttöä sekä asiakkaalta saatavaa tietoa ongelmanratkaisussaan ja hyödyntämään tätä menetelmää elinikäisessä oppimisessaan.
Koulutuksen vaatimat ominaispiirteet
Asiakkaan radiografia- ja sädehoitotyö toteutuu usein joko yksittäisinä tai useina lyhyinä kuvantamistutkimuksina ja hoitotoimenpiteinä ja vaatii röntgenhoitajalta asiakkaan koko hoitoketjun hahmottamiskykyä ja kykyä moniammatilliseen yhteistyöhön.
Terveysalan asiakaskunta on yhä monikulttuurisempaa. Asiakkaiden terveyshaasteet ja palvelun tarpeet ovat yhä moninaisemmat. Röntgenhoitajan tulee pystyä toimimaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja perustelemaan päätöksentekonsa ja toimintansa parhaalla ajantasaisella saatavissa olevalla tiedolla. Terveydenhuollon tekniikka kehittyy kiihtyvällä vauhdilla ja se vaatii halua ja kykyä jatkuvaan uuden tiedon hankkimiseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Ammatti ja työtehtävät
Röntgenhoitaja suorittaa kuvantamistutkimuksia ja antaa sädehoitoa yhteistyössä muiden terveysalan ammattilaisten kanssa. Radiologisissa yksiköissä ja sädehoito-osastoilla röntgenhoitaja vastaa osaltaan asiakkaan hoidosta. Terveydenhuoltoa palvelevissa yrityksissä röntgenhoitajan tehtävät painottuvat tuotekehittelyyn, markkinointiin ja koulutukseen. Röntgenhoitaja voi myös työskennellä säteilyn käytön asiantuntijatehtävissä.
Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö
Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman opetussuunnitelmatyö perustuu kiinteään yhteistyöhön niin työelämän kuin opiskelijoiden kanssa. Opetussuunnitelman ja yleisten koulutuksellisten linjausten kehittämistyössä on mukana mm. HUS-röntgen ja röntgenhoitajakoulutuksen neuvottelukunta.
Röntgenhoitajakoulutuksen neuvottelukunnan jäsenet ovat toimikaudella 1.1.2012-31.12.2014:
-Raija Järvenpää, Ylihoitaja. Hus-Röntgen, (puheenjohtaja vuonna 2012)
-Kirsi Markkanen, Kehittämispäällikkö. TEHY
-Päivi Wood, Toiminnanjohtaja. Suomen röntgenhoitajaliitto
-Mikko Eskola, Röntgenhoitaja. Hus, sädehoidon klinikka
-Kirsi Lauerma, Ylilääkäri. Hus-Röntgen (LNS)
-Anna-Maria Huurinainen, Palvelupäällikkö. Suomen terveystalo oy.
-Teemu Hyppänen, Röntgenhoitajaopiskelija. Metropolia
-Marjo Mannila, Lehtori. Metropolia
-Juha Kurtti, koulutuspäällikkö. Metropolia (sihteeri)
Vuoden 2012 osaamisperustaisen opetussuunnitelmaan liittyvä kehittämistyö on ollut esillä edellisen neuvottelukunnan kokouksissa sen toimikauden aikana 1.1.2009-31.12.2011 useamman kerran. Lisäksi opetussuunnitelma on ollut vuonna 2011 kommentointikierroksella HUS-röntgenissä sekä HUS:n sädehoidon klinikalla. Myös opiskelijoilla on ollut mahdollisuus kommentoida opetussuunnitelmaa vuoden 2011 aikana. Opetussuunnitelman kehittämistyö jatkuu yhteistyössä neuvottelukunnan, opiskelijoiden ja röntgenhoitajakoulutuksen opettajien kanssa. Opetussuunnitelmaa kehitetään järjestämällä säännöllisesti työelämän edustajien kanssa tapaamisia aiheesta. Opintojaksokohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen työelämälähtöisestä kehittämisestä vastaavat vastuuopettajat. Opetussuunnitelmayhteistyötä tehdään myös valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen välillä opettajatapaamisissa.
Terveys- ja hoitoalan lääketieteelliset opinnot :
Kun Metropolian ops-ohjetta valmisteltiin, niin Paras opetus –strateginen tiimi, joka vastasi ohjeesta, oli sitä mieltä, että opintojakson minimilaajuus on 3 op.
Terveys- ja hoitoalalla on noudatettu ohjetta muuten paitsi lääketieteellisten opintojen osalta. Terveys- ja hoitoalalla lääketieteellisten opintojen opintojaksojen laajuus on 1 op.
Mikäli näin ei toimittaisi niin tämä toisi hankaluuksia:
1) Lukujärjestys muodostuu tilanvarausten kautta, jotka liitetään opintojakson toteutuksiin. Jos käytössä olisi vain yksi opintojakso Lääketieteelliset opinnot esim. 10 op, niin opiskelijat eivät voi tietää, milloin ja minkä lääketieteellisen sisällön tunnit ovat lukujärjestyksessä.
2) Uusintatenttijärjestelmä ei toimi (vain 1 uusintatentti/ opintojakso on mahdollinen järjestelmässä). Lääketieteellisiä opintoja luennoivat lääkärit, joita on erittäin vaikea saada meillä töihin. Tästä syystä emme halua lisätä opetuksen organisoinnin ongelmia heidän kohdallaan. Samassa tentissä on mahdotonta tenttiä esim. anestesiologiaa, farmakologiaa, gerontologiaa, kirurgiaa, lastentauteja, sisätauteja, psykiatriaa, synnytysoppia jne.
3) Lääketieteelliset opintojaksot ajoittuvat eri lukukausille ja lukuvuosille, joten vuosisuunnittelussa hallinnointi olisi erittäin hankalaa. Metropolian ohjeessa sanotaan myös, että 1 opintojakso toteutuisi kokonaisuutena tiiviisti eikä sitä hajoitettaisi useammalle lukuvuodelle.
4) Opintojakson osiakaan ei saa olla, eikä tämä olisi järkevääkään, koska opintojakson osalle ei synny työtilaa ja toteutuksella oleville opiskelijoille tiedottaminen ja materiaalin jakaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Opintojakson osalle ei voi antaa myöskään opintojaksopalautetta eikä lukkarikone toimi.
Lisätiedot
Koulutuspäällikkö
Juha Kurtti
Mannerheimintie 172
00300 Helsinki
Puh. 0207835716
juha.kurtti[at]metropolia.fi
Lehtori
Heidi Varonen
Puh. 0207835709
heidi.varonen[at]metropolia.fi
Valitse opintojen ajoitus-, rakenne- tai jäsentelynäkymä
Näytä opintojen ajoitukset lukuvuosittain, lukukausittain tai periodeittain
Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.
amk::tutkintoon johtava koulutus
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1) perus- ja ammattiopintoja; 2) vapaasti valittavia opintoja; 3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä 4) opinnäytetyö. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352; 4 § Opintojen rakenne)
amk::amk-tutkintojen yhteiset kompetenssit (2010)
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (2010) Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa