Siirry suoraan sisältöön

Näköhavainto ja sen tutkiminen (10 op)

Toteutuksen tunnus: SX00BP24-3012

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika

02.12.2019 - 15.03.2020

Ajoitus

16.03.2020 - 27.11.2020

Opintopistemäärä

10 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Kuntoutus ja tutkiminen

Toimipiste

Myllypurontie 1

Opetuskielet

  • Suomi

Koulutus

  • Optometrian tutkinto-ohjelma

Opettaja

  • Pia Mäkelä
  • Päivi Nokipii
  • Saija Flinkkilä

Vastuuopettaja

Pia Mäkelä

Ryhmät

  • SXE19K1
    Optometrian tutkinto-ohjelma, päivä

Tavoitteet

Opiskelija osaa kertoa hermosolun ja hermoverkon toiminnan perusperiaatteet ja näiden yhteyden keskushermoston rakenteisiin, sekä aivojen eri näköaistimukseen osallistuvien sekä silmien liikkeitä koordinoivien osien anatomian. Hän osaa kertoa valon ja sen luonteen merkityksen näköaistin toiminnalle. Hän osaa kuvata pääpiirteissään näköjärjestelmän neurofysiologisen toiminnan, näköinformaation prosessoinnin ja näköhavainnon muodostumisen ja kuinka hermojärjestelmässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat näkemiseen.
Opintojakson jälkeen opiskelija osaa mitata stereo-, värinäkö- ja kontrastiherkkyydet ja näkökentän ja tuntee niiden normaalit arvot. Hän ymmärtää näönseulonnan merkityksen optometristin työmuotona sekä osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida näönseulonnan.

Sisältö

Hermosto, hermosolun rakenne ja toiminta, aivot, selkäydin ja ääreishermosto, ajattelu, tietäminen ja ymmärtäminen, tiedon tulkinta ja käyttö (näköinformaation synty), havaintojärjestelmien toiminnan yleisperiaatteet, visuaaliset agnosiat, neglect-ilmiö, hermoston sairaudet (MS-tauti, dementia, Parkinsonin tauti).
Psykofyysiset mittausmenetelmät, valo ja sen merkitys visuaaliselle ärsykkeelle, reseptiiviset kentät, visuaalisen informaation prosessointi, silmien liikkeet ja niiden koordinointi neuraalisella tasolla, värinäkö ja sen ongelmat ja testaaminen, näkemisen spatiaaliset ja temporaaliset tekijät, kontrastiherkkyys, stereonäkö niiden mittaaminen sekä testit. Näönseulonnan suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi.

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 7.1.2020-12.6.2020, Optometrian tutkinto-ohjelma

Oppimateriaalit

Luentomateriaalit, artikkelit
Kirjallisuus:
Elliott (2014) Clinical Procedures in PRIMARY EYE CARE.
Primary Care Optometry (5. painos)
Borish´s Clinical Refraction (2. painos tai uudempi)
Doshi S, Harvey W 2003. Investigative Techniques and Ocular Examination. p. 1-25,95-138
Mieli ja Aivot, Kognitiivisen neurotieteen oppikirja (2006) Hämäläinen et al. (Toim) . ISBN 951-29-3177-X. Osat näköjärjestelmän toiminnoista, (Simo Vanni), moniaistisuudesta (Kaisa Tiippana) ja aiheet elektrofysiologiset mittaukset, ja psykofysiikka.
CU Dynamic Colour Vision Test see: Barbur et al., Proc. Roy. Soc.B., 258, pp 327-334, 1994

Opetusmenetelmät

Aktivoivat luennot
Ohjatut harjoitukset ja tehtävät
Ohjattu ongelmakeskeinen yksilö- tai ryhmätyö
Käytännönharjoitukset tehtyinä ja arvioituina (suullinen palaute harjoitustunneilla)
Seulontaharjoitukset
Näönseulonta työpaikoilla

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Näönseulonta
Seulonnan osuus sisältää luentoja ja harjoituksia seulontaan, valmistautumistoimet ja itse seulontatapahtuman. Opiskelijat suunnittelevat ja tekevät seulonnan ja laativat siitä loppuraportin. Opiskelijat seulovat 1-2 päivänä valitsemissaan kohteisssa (esim. kouluissa, liikkeissä, työpaikoilla). He toimivat 3-4 opiskelijan ryhmissä seuloen noin 60-100 henkilöä. Sitten he analysoivat seulonnan tuotokset ja kirjoittavat raportin, johon sisältyy myös seulonnan yleistä teoriaa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti 13.5.2020. Uusinnat 1 ja 2 syksyllä 2020

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Teoria: 6.5 op noin 60h
Käytännön harjoitukset 1.5 op 28h
Seulonta ja kirjallinen selostus 2.0 op
Käytännön harjoitukset.

Lisätietoja opiskelijoille

Mikäli opiskelijalla on erityisen tuen päätös, joka vaikuttaa opintojakson suorittamiseen, tulee opiskelijan olla yhteydessä opintojaksototeutuksen vastuuopettajaan heti ilmoittautumisajan päätyttyä
Osa opetuksesta voi tapahtua englanninkielisenä.
Oppimistehtävät ovat
1: Värinäkötestien tulosten analyysi
2: Ääreisnäön testien tulosten analyysi
3. Ryhmätyö / parityö esitys. Aiheina esim. EEG, PET, lukeminen ja työmuisti, Dysleksia, Näkökenttäpuutosten kuntoutus, Neglect ilmiö, MS-tauti, dementia, Parkinsonin tauti and aivoperäiset havaitsemishäiriöt näkemisessä.
****************************************
Yksityiskohtainen sisältö
-
Värien havaitseminen
- Värierottelu (sävy ja kylläisyys) normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värisekoitukset ja niiden luoma värivaikutelma
- Värinäön määritys ja värien mittaaminen (CIE)
- Värispektrin erottuminen normaalilla ja puutteellisella värinäöllä
- Värinäön puutosten mekanismit
-
Tilan havaitseminen (spatiaalinen näkö)
- Suunnan ja syvyyden erotuskyky (monokulaariset ja binokulaariset merkit, silmäkeskinen ja minäkeskinen paikannus)
- Aistitoimintojen ominaisuudet (binokulaariset interaktiot sisältäen summaatio, binokulaarinen supressio ja kilpailu, vastaavuuspisteet näkökentässä ja horopteri.
- Sensorisen fuusiokyvyn ja yhteisnäön kehittyminen
- Sensoris-motoriset yhteisvaikutukset (fiksaatio, disparaatio, ophitse osoittaminen, näön ohjaamat toiminnot, kehon asento ja aistittu suunta ja oman liikkeen aistiminen.
-
Muodon havaitseminen
- Staattinen näöntarkkuus (sis. testin muotoilu, eri näöntarkkuustyypit ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät kuten sumeus, intensiteetti ja kontrasti), näöntarkkuuden määritelmä.
- Spatiaalinen kontrastiherkkyysfunktio (ja tähän vaikuttavat tekijät), illuusiot, konstanssit ja kuvio-tausta suhteet.
- Simultaanikontrasti ja spatiaaliset yhteisvaikutukset (Mach bands)
-
Valon havaitseminen
- Havainto-ominaisuudet absoluuttisella valon havaintokynnyksellä (sisältäen aallonpituus- spatiaaliset ja temporaaliset ominaisuudet), kontrastin määritelmä
-
Liikkeen havaitseminen
- Todellisen ja näennäisen liikkeen havaitseminen, siirtymien havaitseminen
- Liikkeen jälkivaikutukset
-
Ajallinen havaitseminen
- Kiriittinen välketaajuus, sisältäen siihen vaikuttavat tekijät (kohteen koko, paikka ja adaptaatiotaso)
- Stabiloidut retinakuvat ja monokulaarinen supressio (Troxler efekti)
- Sakkadinen supressio
-
Psykofyysiset menetelmät
- Perusmenetelmät ja teoriat
- Absoluuttisen ja erotuskynnyksen mittaukset
- Methods of limits, säätömenetelmä, ja konstanssimenetelmä
-
Testit ja niiden käyttö:
-
Värinäön tutkiminen (Ishihara, H.R.R. Farnsworth D-15 saturoitu ja desaturoitu, Farnsworth-Munsell 100 Hue testi)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Stereonäkö (TNO, Stereo Fly/Titmus, Työterveyslaitoksen kaukonäön stereotesti)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Kontrastiherkkyyden mittaus (Pelli-Robson, Vistech)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
Perimetria (Amsler, Konfrontaatio, Bjerrum liina, Goldmann pata)
•Kliininen käyttö
•Laitetietous
•Toimenpide/mittaus
•Kliininen merkitys
****************************
-
Anatomy and physiology:
Visual pathway
•Localisation of retinal fibres along visual pathway, optic nerve, chiasm, optic tract, lateral geniculate body, optic radiations, visual cortex
•Layers of lateral geniculate body
•Layers of visual cortex, areas
•Anatomy related to visual pathology
Development:
Optic nerve and visual pathway
Development of lower visual pathway
Relationship between development of upper visual pathway and central vision.
-
Retina
Composition and formation of disc outersegments
Composition and formation of visual pigments
Stages of visual cycle
Photoreceptor electrophysiology
Retinal neurotransmitters
Function of bi polar, horizontal, amacrine and ganglion cells (receptive fields)
Retinal neural mechanisms of colour vision (spatial, temporal and chromatic)
-
Visual pathway
Function of lateral geniculate body
Receptive fields of cells in lateral geniculate body (relationship to colour vision, binocularity, face perception, etc.)
-
Function of visual cortex
Receptive field properties (single cell properties)
Functional organisation of visual cortex
Physiology of binocular vision
Mechanism of feature detection
-
Extraocular muscles
Visual-vestibular interactions (vestibulo-ocular reflex, optokinetic reflex)
Supranuclear control of eye movements.
***************************
Anomalies of Colour Vision (Congenital, Inherited)
Colour vision anomalies by type and prevalence
- Anomalous trichromacy
- Dichromacy
- Monochromacy
-
Värinäkötestit seulontaan ja perinnöllisten värinäköpuutosten diagnosointiin
- Pseudoisokromaattiset testit
- Järjestelytestit (Farnsworth Panel 0-15, Farnsworth-MunseI1100-Hue)
- Anomaloskopia, matching
-
Värinäkömittauksen olosuhteet
-
Värinäköpuutosten sosiaaliset vaikutukset
- Koulu
- Ammatilliset vaatimukset
- Henkilökohtainen vaikutus
-
Toimenpiteet väripuutosten yhteydessä
- Neuvonta
- Erityisapuvälineet

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa:
- osoittaa perehtyneisyyden alan tietoperustaan ja ydinainekseen
- etsiä tietoa monipuolisista tietolähteistä
- toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä
- osoittaa saavuttaneensa ydinosaamisen tavoitteet
- osoittaa perehtyneisyyden keskeisiin ammattialan turvallisuuskäytänteisiin
- toimia eettisten periaatteiden mukaisesti
- tuoda osaamisensa ryhmän tai projektin käyttöön

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa johdonmukaisesti
- etsiä tietoa ja arvioida ja käyttää kriittisesti tietolähteitä
- soveltaa tietoperustaa ammatillisissa tehtävissä
- soveltaa ammatillista osaamistaan eri työtehtävissä
- toimia ammatillisessa tilanteessa itsenäisesti ja vastuullisesti
- suunnitella toimintaa turvallisuus huomioiden
- toimia ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- toimia tavoitteellisesti työryhmässä ja projektissa

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa:
- käyttää alan käsitteitä ja tietoa asiantuntevasti
- perustella tietolähteiden käytön
- perustella toimintaa tutkitun tiedon tai selvitysten avulla
- toimia monipuolisissa ja kansainvälisissä tehtävissä ja työtilanteissa
- toimia asiakaslähtöisesti ja yrityshenkisesti
- toimia vastuullisesti ja turvallisuus huomioiden
- perustella toimintaa ammattialan eettisten periaatteiden mukaisesti
- organisoida ja ohjata ryhmän ja projektin toimintaa

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Opiskelija osaa:
- ei riittävästi hallitse tai arvosta alan tietoa
- ei tunne tai osaa käyttää alan käsitteitä
- riittämätön ammatillinen taito - ei toimi koulutuksen ja ohjauksen mukaisesti
- ei pyri kehittämään itseään ja toimintaansa
- suhtautuu piittaamattomasti ammattialan turvallisuuteen tai eettiseen toimintaan
- ei motivoidu tai osallistu ryhmä- ja kehittämistyöhön

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti 90%
Ryhmätyö ja esitys 10%
Kirjallinen oppimistehtävä tehty
Käytännön harjoitukset tehty. Läsnäolo tunneilla ja harjoituksissa. Käytännön harjoituslomakkeet tulee olla palautettuina ja hyväksyttyinä
Osallistuminen tutustumiskäynnille Aalto Yliopistoon
Näönseulonta ja selostus 2 op Hyväksytty / Täydennettävä
Käytännön näyttökoe: sormiperimetria
-
Välineet kirjallisessa koetilanteessa:
Mustekynä, lyijykynä, pyyhekumi ja viivain.

Esitietovaatimukset

Silmien yhteisnäön tutkiminen