OPETUSSUUNNITELMAT
Olet arkistotilassa. Poistu arkistotilasta klikkaamalla tästä.
Etusivu > Arkisto > Lisäkoulutus > Bioanalyytikon AMK-tutkintoon valmentava koulutus

Bioanalyytikon AMK-tutkintoon valmentava koulutus

Syksy 2010

Vaihda näkymän jäsentelyä

Rakenne-jäsentelyssä näkyy opetussuunnitelman opintojen ohjeellinen ajoitus eli minä opiskeluvuotena opintojakso suoritetaan. Opintojaksototeutusten tarkennettu aikataulu, eli milloin opinto on mahdollista opiskella lukuvuoden aikana, tulee aina tarkistaa tutkinto-ohjelman julkaisemasta opetustarjonnasta.

Valitse näytettävät lukuvuodet, lukukaudet ja periodit (kun vain yksi vuosi on valittuna) alla olevilla napeilla.

(K = Kevät, S = Syksy)
Lukuvuodet 1
Hae taulukosta opintojaksoa: op 1 1S 1K 1 2 3 4
Opiskelu- ja kansainvälisyystaidot 3
Kemia 2
Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä 3
Tietotekniikan perusteet 3
Ammatillinen kehittyminen 1
Anatomia ja fysiologia 5
Bioanalytiikan peruslaitteet ja menetelmät I 5
Asiakaspalvelu ja näytteenottotoiminta 4
Bioanalytiikon työ terveysalalla 4
Vapaasti valittavat opinnot (kielet) 3
Ensiapu- ja kliiniset hoitotoiminnot 4
Vapaasti valittavat (matematiikka, kemia) 3
40202010101010
Opintopisteitä per periodi / lukukausi / lukuvuosi 40202010101010

Opintojen suunniteltua ajoitus voi vaihtua opintojen aikana.

Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.

Kuvaus

Bioanalyytikkokoulutus perustuu kliinisen laboratoriotieteen ja sitä tukevien muiden tieteenalojen teoreettiseen ja soveltavaan tietoon. Opinnot rakentuvat neljästä juonteesta, jotka ovat ammatillinen perusosaaminen, laboratoriotutkimusprosessi, asiakas ja toimintaympäristö sekä kehittämisosaaminen. Valmentavassa koulutuksessa opinnot koostuvat ammatillisen perusosaamisen, asiakas ja toimintaympäristön sekä laboratoriotutkimusprosessin juonteiden opinnoista ja jakso koostuu 40 opintopisteestä bioanalyytikon ammattikorkeakoulutuksen 210: stä opintopisteestä.
Opintojen lähtökohtana ovat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit (www.ncp.fi/ects) sekä Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon julkaisussa määritelty bioanalyytikon ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet (www.minedu.fi).

Tavoitteena on, että bioanalyytikko hallitsee bioanalytiikan keskeisen tietoperustan ja saavuttaa terveysalan laboratoriotyössä tarvittavan toiminnallisen osaamisen. Hän pystyy seuraamaan oman alansa kehitystä, ottamaan käyttöön ja kehittämään uusia työmenetelmiä moniammatillisissa työryhmissä. Hänellä on valmiudet kehittää omaa ja työyhteisönsä asiantuntijuutta ja kyky suhteuttaa ammatillinen osaamisensa yhteiskunnan, sosiaali- ja terveysalan sekä laboratoriotyön muutoksiin.

Bioanalyytikon ammattipätevyys muodostuu laboratoriopalvelutuotannon osaamisesta. Laboratoriopalvelutuotannosta saatavaa tietoa hyödynnetään terveyden edistämiseen, sairauksien diagnosointiin, hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja hoitomenetelmien kehittämiseen. Bioanalyytikon ydintehtäviä laboratoriopalvelutuotannossa ovat asiakkuuksien ja laboratoriotutkimusprosessien hallinta, laadun- ja toiminnanohjaus sekä kehittäminen, opettaminen, ohjaaminen ja muut asiantuntijatehtävät. Bioanalyytikko toimii oman alansa asiantuntijana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laboratorioissa, lääketieteellisissä ja biotieteellisissä tutkimuslaitoksissa ja -ryhmissä sekä terveydenhuolto- ja laboratorioalan tuotteita valmistavissa ja markkinoivissa yrityksissä.

Valmentavan jakson tavoitteena on, että opiskelija osaa suunnitella omia opintojaan ja ajankäyttöään sekä tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluun liittyvät käytännöt, säännöt ja työvälineet. Opiskelija tiedostaa omat tavoitteensa, vahvuutensa ja kehittämistä vaativat alueensa sekä tuntee ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksen ja pedagogiset periaatteet. Opiskelija tunnistaa bioanalyytikon työn erityispiirteet ja ymmärtää ammatin yhteiskunnallisen merkityksen. Opiskelija vahvistaa osaamistaan bioanalyytikon luonnontieteellisellä tietopohjalla ja hankkii perusvalmiuksia ammatissa toimimiseen. Opiskelija laatii ohjaavan opettajan avustuksella itselleen henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) ja reflektoi oppimistaan ja ammatillista kehittymistään laatimaansa portfolioon.

Lisäksi jakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee laboratoriopalvelutuotannon kokonaisuuden. Opiskelija tuntee laboratorion sisäiset ja ulkoiset asiakkaat ja sisäistää hyvän palvelun periaatteet. Opiskelija ymmärtää preanalyyttisten tekijöiden merkityksen laboratoriotutkimustuloksiin, harjaantuu potilaiden kohtaamisessa, saa perusvalmiuksia näytteiden ottoon ja näytteiden käsittelyn periaatteisiin. Opiskelija perehtyy bioanalyytikon työssä tarvittavaan perusvälineistöön, peruslaitteistoon ja -menetelmiin. Opiskelija hallitsee aseptisen toiminnan ja osaa työskennellä turvallisesti ja työergonomiaa noudattaen.

Oppimiskäsitys perustuu konstruktiivisen oppimisen periaatteille. Oppimisympäristössä korostuvat laadukas tietosisältö, ongelmanratkaisutaidot, itsenäisen oppimisen taidot ja tiedon siirrettävyys. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että opetuksessa painotetaan työelämälähtöisiä oppimistehtäviä ja tiivistä työelämäyhteyttä. Teoriaopetuksen lisäksi koulutus sisältää pienryhmäharjoittelua, jossa harjoitellaan työelämän taitoja, kuten tutustutaan laboratoriotoiminnassa käytettäviin laitteisiin ja erilaisiin analyysimentelmiin. Opetusmenetlmänä käytetään myös verkko-opetusta.

Koulutuskokonaisuuden ohjauksesta vastaa bioanalyytikan koulutuspäällikkö. Koulutukseen nimetään vastuuopettaja ja tutoropettaja.